keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Pommarissa tottelemassa

Kävästiin taas hieman kiemuretelemassa pommarissa tottiksen merkeissä.
Mimmu naksutteli oikeista asennoista ja tiiviistä seuraamisesta. Minäkin osasin olla kurkkimatta koiraa, kun tiesin, että asennon tarkastaa joku muu. Hyvä ja iloinen treeni.

Päivällä Bowwe oli syönyt/maistellut pulollisen vaffaa kotisinappia. Vielä ei ainakaan maha kurluta uhkaavasti. Yöllä se sitten lopulta koetaan kuinka sinappi vaikuttaa beauceronin aineenvaihduntaan. Jos pienen toiveen saisi jonnekin heitettyä niin, hoppas ei vaikuta mitenkään...

torstai 23. joulukuuta 2010

Hyvää Joulua!

Ihanaa juhlaa kaikille!

maanantai 20. joulukuuta 2010

Majapaikka vaihtuu

Hartaasti ja pitkään haettu koti löytyi viimein.
Koiraimmeiselle sopiva paikka: oman tien päässä, lähimmät naapurit sen verran kaukana, ettei karjahtelu kuulu. Ja tätä on haettu miltei 5 vuotta.
Tänään teimme kauppakirjat ja meitin koiraperhe pääsee muuttamaan Somerolle helmikuussa.
Holik oli juhlistanut tapahtumaa tyhjentämällä melkein koko pakastimen, onneksi lampaanlihat säästyivät.
Kaikesta huolimatta ILOINEN!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Pommaritottista

Bowwella oli jo autolta lähtiessä hyvä vire päällä ja tarjosi seuraamista saman tien.
Hyvä niin, sillä jatkoimme kontaktissa sisälle saakka.

Onneksi Marica tuli jälleen katsomaan minun kummallisia asentoja ja oikomaan ne. Koiran virheet johtuivat minusta, jahka saimme ohjaajan rungon suoraan, niin koirakin liikkeet oikenivat. Käännöksissä koiran kontakti oli heti alusta pitäen tiiviis ja intensiivinen.

Lopuksi luoksetulot avustajn pidellessä koiraa, joka oli lennokas ja iloinen.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Paimentamista vol.37

Parin viikon tauon jälkeen lambeja paimentamassa. Tokihan koira tiesi taas mihin oli tullut ja käyttäytyi sen mukaisesti.

Eka kierros meni poispäinajoa harjoitellessa. Se menee samoin kuin ennenkin, ei siis suurta edistystä. Marika otti Bowwen liinaan ja esti sitä syömästä kikareita ja kiertämästä tasapainoon, lisäksi M. sai häädettyä koiran kauemmas tottelemaan. Minulta tuo homma ei onnistunutkaan ihan yhtä mallikkaasti. Kierroksen päätteeksi koiraa oli hankala saada maneesista pois jos/kun lampaat olivat liian kaukana ovesta.

Toka kierros aloitettiin ulkoflankin treenaamisella. Se sujui ihan hyvin oikealle, mutta vasempaan kierrettäessä Bowwe tulee tosi lähelle laumaa. Tämä treeni oli Bowwelle yllättävän raskasta, vaikka se silloin ihan aluksi muuta ei olis tehnytkään kuin kiertänyt laumaa ;-).

Bowwe tarvitsee vielä paljon toistoja, mutta positiivistä on, että yleinen tottelevaisuus alkaa olla kohdillaan. Tästä on hyvä jatkaa. Ensi vuodeksi ostankin kausikortin, kun pääsen lähempää treenaamaan useamman kerran viikossa.

Eijan Reiska oli ihan mahdottoman hauskalla tuulella ja rakastui taas yhteen lampaaseen, vai oliko se toisin päin. Se puhdisteli mielitietyn korvaa useampaan kertaan. Sai lampaan lopulta aina liikkeelle tarjoamalla yläviitosta.

perjantai 3. joulukuuta 2010

Onnistuinpas...

... näkemään Sonjan viimeisen pentueen pentu-pentuja. ILOINEN!!! Sonjan tuodessa lentomatkustaja Gisan ja seuraneiti Idolen Helsinkiin kylästelemään, Eede-pentu toimi ehoisana emäntänä tarjoten vierailleen kyläpaikan ja minulle pentujen pusuttelu mahdollisuuden: Kerrassaan suloinen harlekiinitrio!

Sonjalle kiitos, kun kävit matkallasi hakemassa minulle "helvetin koneen" eli rumpukarstaimen.


Nyt minulla on jo pieni tehdas ja huovutusmateriaalia syntyy. Titta titta!


Järkyttvän pienestä määrästä villaa tällainen kasa tavaraa huovutettavaksi. Toki sitä huovutuksessa kuluukin, mutta silti.

Marras-joulukuu saa minut innostumaan aina käsitöistä. Nykyään olen oppinut jo sen, etten aloita mitään suurellista, sillä into saattaa sammua yhtä pian kuin on syttynytkin. Nyt tämä palo saisi leiskua pienen hetken, jotta saan pestyä ja karstattua kaiken tuon villan...
Bowwe on avustanut levittelemällä pesemäni villat kuivumaan pitkin lattioita. Kehveli! On kovin kiinnostunut muutenkin mitä paimennettavien leikatulle tukalle tapahtuu. Saisi pitää, vaikka kaffetauon sillä aikaa ko minä askartelen.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Pommaritottista

Olipa kivvaa pitkästä aikaa tottistella. Bowwekin oli liekeissä.

Ihan aluksi jättävät liikkeet olivat tosi nopeita, toistot eivät tässä kohtaa tehneet hyvää, vaan Bowwen kyynärät jäivät maahan menossa osittain ilmaan sen kytätessä palkkaa. Marica riensi avuksi ja naksutteli oikein tehdystä liikkeestä, ettei minun tarvinnut katsella koiran perään. Palkkaahan ei tule väärästä asennosta, joten ahne Bowwe korjasi asentonsa parin toiston jälkeen.

Seuratessa käännökset oikealle olivat alussa löysähköt, mutta lisäkäsky seuraamiseen sai koiran tajuamaan jujun. Jälleen avustaja naksutteli oikeasta tyylistä.

Mukavaa treenata sisällä näillä pakkasilla! Kaiken kruunasi yhteislenkki Marican hoffipoikien kanssa.
.

tiistai 30. marraskuuta 2010

Paimentamista vol.36

Ekan kierroksen lambit olivat melkoisen varmasti kuulleet lentoemojen ja stuerttien työtaistelusta ja olivat myötätuntolakossa. Sen verran jäyhästi ne olivat paimennettavissa. Varsinkin poispäinajo tuotti Bowwelle ongelmia, kum lambit jäivät pönöttämään käännöksissä osaamattoman koiran eteen ilmekkään värähtämättä.

Ajoittain koiralla oli jo ihan oikea tyyli hommassa ja lambit ajettiin rännistä nätisti. Selkeästi Bowwelle tulee hätä rännin loppupäässä, kun lampaat kirmaavat rännistä päästyään hieman rivakammin. Tarttis saada koira etenemään rauhallisemmin ja ittelle nopeammat hoksottimet, jotta osaisi lukea laumaa ja samalla ohjata koiraa. Osan aikaa Bowwe rallatteli omiaan ja minäkin haakuroin kuten tavallisesti. Normisettiä siis.

Tokan rundin lampaat olivat huomattavasti villimpiä. Helpotti ainakin poispäinajoa, sillä nämä kaverit eivät olleet myötätuntolakossa vaan kirmasivat reilusti koiran edelle ja tiiviissä ryhmässä. Tämän vuoksi aloitimme poispäinajotreenin taluttimessa. Bowwe riuhtoo normi talutinlenkillä ihan simona sen vuoksi sille on opetettu kulkemaan minun takanani. Tottakai se tarjoaa samaa tyyliä paimenessakin ja seilaa minun takana. Ekana menevät lambit sitten minä ja sitten tulee Bowwe. Marikalla oli tosi hauska ilmaisu Bowwen tekemiselle, mitä en tietenkään enää muista. ;-).
Anyway Bowwekin huomasi rivakammat lambit ja oikein arvasin, että se nostattaa koiraa, tovin kuljettuamme villissä tunnelmassa koira lopulta ymmärsi, ettei sen vauhti saa kasvaa, vaikka paimennettavat ovatkin nopsempia. Päinvastoin. Ihan viimeksi Bowwe sai tehdä työnsä ilman talutinta ja saimme lopuksi muutaman tarpeeksi rauhallisen siirtymisen. Ei huono!

Meitin selkeä treenin paikka on pysäytyskäskyt poispäinajossa: Bowwe tulee aina tottelemaan minun sivulleni. Elikkäs käskyn saatuaan tarkoituksena pysäyttää lauma tiettyyn paikaan elikko tuleekin luokseni. Noh, eihän se homma nyt oikein niin toimi. Häätyy reenata noita kaukokäskyjä erikseen vaikka pallopalkalla ihan täälä kotosalla.

Tanja ja Yeffkin olivat piiii-iitkästä aikaa samaan aikaan treeneissä kanssamme. Taisi sitä treenitaukoa paimennuksestakin olla tovi, silti pojassa riittää intoa ja iloista tekemistä. Oli tosi mukavaa nähdä!

Tätä kirjoittaessani Bowwe uneksii: juoksee, ulvahtelee ja heiluttaa häntäänsä. Onkohan paimenessa?

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Salka-muori terveystarkissa

Eilen lenkillämme Salka vingahti ja oli selkeästi kivuliaan näköinen käydessän varovasti maahan makaamaan. Olin huolissani, sillä Salka ei ole elämänsä aikana vinkunut muutoin kuin oikeasa kivussa. Odottelin hetken ja frouva jatkoi itse matkaansa kuitenkin ikään kuin niska jäykkänä. Kotiin päästyämme se söin ihan normaalisti, mutta mennessään maate sama vingahtelu jatkui. Sen silmistä näki, että sitä sattuu. Sydäntäni puristi ja ahdisti nähdä muorin kivun täyttämä katse.

Huushollissa ei tietenkään ollut kipulääkettä. Soittelin ystävälleni ja sain pari Norocarppia, jotta selviäisimme tähän päivään. Aamulla unien jälkeen Salka oli vieläkin jäykkä, joten päätin tilata lääkärille ajan.

Lekurissa muorille tehtiin perusterveystarkastus, jossa selvisi, että Salkan vasen puoli on huomattavasti heikommassa kunnossa ja jumissa. Muutoin frouva oli ikäisensä kunnossa ja sydän pamppaili vahvasti edelleen. Lisäksi lääkäri puhkaisi toivomuksestani Salkan kyljen rasvapatin. Odotin jotain valtavaa tali-möhnä-purkausta, mutta sieltä purskahtikin vähintään puolen desin verran kuusen vihreää litkua, jossa oli hivenen talikikkareita. Sanoisin, että jestas miten mahtavaa oli katsella sen patin tyhjentyvän (=halvat ja vinksahtaneet huvit minulla).

Salka sai vaivoihinsa kipulääkekuurin ja suosituksen jatkaa kipulääkettä ylläpitona niin kauan kuin koira elää. Samalla lääkäri varovasti totesi, että eihän Salkan aika tässä elämässä enää kovin pitkä ole. Niin-n kyllähän tuota asiaa tulee miettineeksi joka päivä, raskain mielin...

tiistai 23. marraskuuta 2010

Paimentamista vol.35

Olimme taas ekoja paikalla ja saimme aloittaa treenimme lampaiden haulla maneesiin. Tänään lambit olivat viisaasti sisällä, jonne koiran ohjasinkin. Mitä teki tytsi... höh, ryhtyi syömään kikkareita. Eipä siinä auttanut kuin kömpiä ison ahterinsa kanssa koiran avuksi sisälle. Elikot eivät olleet oikein yhteistyökykyisiä, katselivat aluksi yhdessä tuumin kaikki aitaa päin. Sain yhden porukasta eroteltua ulos ja johan Bowwekin sai loput liikkeelle. Ulkona show jatkui ei niin tyylipuhtaasti, mutta lopulta saimme treenikaverit sisään.

Tästä Marika mietti meille sopivan asiaa tukevan treenin: Lampaat kulmassa ja minä niiden takana, koira eri suuntiin ja käskystä maahan aina eri paikkaan. Tämä tukee meitin ongelmia tuossa maneesiin ajossa. Sen jälkeen pystytimme pienen häkin, johon sisään ajossa samat käskyt ja ne meitin ongelmat näkyvät: Bowwe haluaa väkisin häkin suulla ängetä ohitseni lambien eteen ajaen ne sieltä taas ulos. Ei näin onnistu häkittäminen ;-). Yritin itse olla ihmismuurina estäen koiraa ja samalla ohjaten oikealla ja vasemmalle (miltei poikkeuksetta väärä suunta käskyssä) ja lopulta sopivaan paikkaan maahan. Bowwe yritti hyppiä taas aidan yli, mutta oma arkkitehtoonien habitukseni sekä maneesin seinä esti sen. Sähellettiin taas aika tavalla ja minä auoin suutani kuin kala kuivalla maalla yrittäen muodostaa käskyjä. Hitto minä olen hidaa-aas. Bowwe katseli taas kysyvästi silmiin.... Periksi ei annettu ja saimme pari kertaa lampaat nätisti häkkiin ja ulos.

Tokalle kierrokselle virittelimme kapean rännin, jossa Bowwen on pakko ajaa lambeja eteen päin ilman minua. Vaikea kuvitella, mutta sen on vaikea irtaantua minusta, tulee mielellään kaikilla käskyillä luokseni. Noohn sättäsimme taas rännin suulla useampaan otteeseen ennen onnistunutta ränniä. Saimme pari onnistunutta irtonaista ränniäkin ja sen jälkeen vapauttavaa peruskuljetusta yhdessä hakukaarineen. Bowwe oli tosi väsy.

Olipa hyvä, että jäin taas katselemaan muiden treenejä, sillä nyt ymmärsin Marikan minulle selittämiä juttuja paljon paremmin, kun näin muiden niitä tekevän. Kyllä kannatti taas ajella Somerolle.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Paimentamista vol.34

Tämän treenikerran lähtökohta oli hieman jännittävä, sillä Bowwella oli ihan "tarjoomapäivät". Turhaan huolehdin, ei haitannut koiraa ollenkaan, ei edes tarjoillut lampaille itseään. ;-)

Ihan aluksi kävimme hakemassa paimennettavat maneesiin. Ei ollut pitkä matka tuoda lampaita maneesin takaa, mutta tulipahan taas huomattua miten tarkkaa puuhaa sekin on. Jos elikko jäi hiemankin väärään paikkaan paikalleen makuuseen, niin lambit kyllä käyttivät tuon vapaan tilan hyväkseen karatakseen maneesin ovelta. Yrityksen ja erehdyksen kautta saimme affet maneesiin.

On näköjään muodostunut enemmän tavaksi, että eka kierros on huomattavasti rauhallisempi kuin toinen.

Ekaksi hakukaari ja sen jälkeen poispäinkuljetusta, jossa oli tapahtunut edistystä edelliskertaan. Koira ajaa laumaa edessäni ajoittain jo hillitysti. Käännökset maneesin päässä tuottivat vielä hässäkän ja Bowwe kiertää lauman taakse tasapainoon. Tässä kohtaa Bowwelle päätettiin opettaa takaani kiertämistä eri suuntiin ja pysäytystä varttikaarelle, josta se voisi jatkaa lauman poispäinajoa. Hmmm. Tämä oli itselleni hyvin hankala sisäistää. Ehketi joskus. Tämän oman avuttomuusen/hitauden (käskyt liian myöhään) lisäksi Bowwen pitäisi totella välittömästi. Yhä edelleen se tulee poispäinajossa maahan käskettäessä viereeni maahan, samoin käy odota käskyllä.

Paljon on vielä opittavaa meillä molemmilla.

Toinen kierros oli pitkälti ekan kaltainen. Omat käskyni olivat edelleen myöhässä. Ihan kuin en saisi sanaa suustani, näen tilanteen, mutta en ymmärrä sanoa mitään. Huoh. Huoh. Täytyy piirrellä kaavioita mielessään, jotta ymmärtäisi miten koiraa tulee ohjata.

Mukavaa oli silti!!!

torstai 11. marraskuuta 2010

On se vosu!

Ihan mahdoton keekoilija tuon pyrstönsä kanssa, Bowwe siis. Raiputilla on hieman elegantimmat vokottelurituaalit, vosu sekin silti on. Viime päivinä täällä on ollut kaksi patsasta hännät vinossa ja naamat muikeina.

Oli Bowwella juoksut tai ei, niin hakuhommelit maistuu aina. Kävimme tänään pikatreenissä umpioudossa metsässä kaikille. Bowwelle kaksi maalimiestä liikkuvana samalle puolelle heikkoon vastatuuleen. Haisut eivät juurikaan vesisateessa liikkuneet. Näillä eväillä mentiin ja lisäksi oli varsin hämärääkin.

Ekan maalimiehen Bowwe näki menevän metsään, jonka jälkeen vein koiran kauemmas käännökselle. Odottelimme hetken, että maalimies ehtii mönkiä umppariin. Bowwe eteni jonnekin 30 metriin, äänestä päätellen tehden tallausjäljellä pientä siksakkia, jonka jälkeen eteni umpparille. Kehun jälkeen pieni tauko ja hieman väkinäinen haukku, parani tosin lähestyessäni piiloa.

Toisen piston tein oikealle tyhjänä ja sillä välin maalimies ehti siirtyä toiseen piiloon. Neiti teki suht syvän tyhjän piston ainakin äänen perusteella, tosin laatikko jäi tekemättä ja koira palasi keskilinjalle lähetysreittiä. Noo ja tämän jälkeen Bowwe oli sitä mieltä, että se voi jatkaa etsintää toiselle puolelle ilman lähetystä. Yliheittoja ei siis tämän koiran kansssa vähään aikaan treenata.
Sain elikon huudettua takaisin lähetykseen kaksi kertaa ja kolmannella se teki kuin käskettiin, iloinen löytö. Hyvä hyvä, nyt käskytyksestä ja tottelemisesta sai mahtavan palkkion eli maalimiehen.

tiistai 9. marraskuuta 2010

Paimentamista vol.33

Tänään minun suuni oli säpissä ja käskyt yksiselitteisiä, ja a vot, Bowwe meni oikein hienosti. Kierroksia keräsi itseensä sen verran, että pientä piipitystäkin kuului välillä.

Eka kierros perustottista hakukaarelta maahanmenoa, kuljetusta jne. Kierroksen lopuksi poispäinajoa liinassa. Yhä edelleen Bowwella on tarve tulla maahankäskyllä viereeni. Päätimme vaihtaa käskyä odota käskyyn, kuvittelimme sen olevan koiralle helpompi. Nää, tulee siinäkin vierelle. Vielä ei koiralla riitä usu ja/tai pää seilata lauman ja minun välissä, sen sijaan yhdessä ollessamme lauman takana Bowwe seilaa nätisti meidän takana. Kyllä se tästä.

Toka kierros pitkälti samoin kuin eka, mutta aloitimme poispäinajotreenit aiemmin. Treenin lopussa Bowwe meinasi ennakoida käskyjäni, suoritin pari oikein liukasta loikkaa estämään koiraa. Taisi hämmästyä poikkeavaa ripeätä liikuntaani. Kun massan saa liikkeelle, niin johan mennään lujaa.

Eija ja Reiska olivat myös mukana!!! Repe esitteli aluksi ilkikurisia temppujaan ollen muutenkin oikein lennokas. Mielestäni Reiskan bravuuri on ehdottomasti vauhdissa poimitut pipanat... ne pipanat eivät siis ehtineet maahan saakka matkallaan lambin pepusta kohti maneesia. Vitskiäs ukkeli!

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Hakumettässä

Bowwelle ajatuksena kolme valmista maalimiestä yhtä monta tyhjää.

Eka pisto tyhjänä vasemmalle vienoon vastatuuleen. Bowwe ei edennyt ihan kulmaan saakka, mutta jatkoi työskentelyä hyvin laatikkoa eteenpäin. Kutsuin koiraa keskilinjalle, josta vauhdissa lähetys oikealle etukulmaan. Koira kaarsi ennen kulmaa vasemmalle tehden taas laajan laatikon. Kutsusta takaisin lähetyspaikkaan ja uusintalähetys. Tällä kertaa eteni tarpeeksi syvälle, jopa yli sivurajan pelolle, sai sieltä haisun ja pamautti piilolle haukkumaan. Ei mikään kaksinen ilmaisu.

Toinen vasemmalle lähetys oli aikamoista säätämistä. Elikko loikki ja pomppi, ehkä se aikaisemmin kädessä ollut nakki häiritsi koiraa. Hetken rauhan jälkeen koira upposi sinne minne pitikin, tämän haukkui jo paremmin.

Kolmas pisto tyhjänä oikealle myötätuuleen. Koira kävi taas tarkastamassa umpparin jatkaen nätin laatikon. Etenin itse keskilinjalla seuraavan lähetyspaikkaan, koiraa kutsuen. Oli sovittu, että maalimies on vasemmassa takakulmassa. Koira nokitteli selkeästi tarajan kohdalla ylöspäin rinteeseen, mutta päätin lähettää koiran noin 7 metriä ennen takarajaa. Nooh, ei olisi pitänyt olla yllätys, että Bowwe eteni lähetyksestä vinosti takarajalle. Kutsuin koiran pois uusintalähetykseen. Muistutus suunnasta auttoi ja koira eteni siihen suuntaan mihin oli ajatuksenikin. Bo eteni tarpeeksi syvälle, josta olisi pitänyt saada haisu. No ei saanut. Lähetin koiran uudelleen aika monta kertaa (liian monta) edeten itse lähetyssuunnassa alueelle. Olin lopulta melkein takakulmassa ja näin, että koira kävi siellä monella lähetyskerralla. Nyt oli ihan pakko varmistaa maalimiehen paikka. Huusin häntä nimelta ja hän vastasi ihan toisesta paikasta, parikymmentä metriä ennen takakulmaa.

Huusin maalimiehen pois piilosta ja keskeytin Bowwen harjoituksen. Mielestäni ei ollut mitään järkeä palata keskilinjalla takaisin päin tai antaa koiraa työskennellä taaksepäin samasta lähetyspaikasta.

Tällaista sattuu, välillä väärinkäsityksestä tjms. Harmittaa kyllä Bowwen kannalta, ettei se saanut palkkiotaan uusintalähetyksistä, etenkin kun jaksoi tehdä nöyrästi hommia. Häätyy yrittää tehdä onnistunut harkka tulevalla viikolla.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Juoksupeppuja x 2

Tyttöjen juoksut ajoittuivat taas samaan aikaan. Raiputti ennätti aloittamaan pari päivää aiemmin pikkuneitiä. Näiden ekojen juoksujen väli oli melkein 8 kk, oikein sopivaa. Sekin on kivaa, ettei juoksut Bowwea muutoinkaan haittaa.

Eunukki-Holik yrittää muistella tuttujen tuoksujen merkitystä, ei vaan enää hormoonit hyrrää. Hianoo. Salka-muoria kiinnostaa merkata kaikkien pissat.

Juoksujen kunniaksi kävimme pitkällä metsälenkillä: koirat saivat huuhtoa menemään pitkin mantuja ja minä sain vaania suppiksia. Saalis on jo kuivurissa ja huumaava suppisten tuoksu leijailee keittiöstä.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Paimentamista vol.32

Paimennuskertoja on kertynyt nyt "kuukauden" verran, ts. jos koiraa olisi treenattu intensiiviseen tyyliin joka päivä. Paimennus on siitä erilainen treenattava, ettei sen osioita juurikaan voi muutoin treenata kuin paimenessa. No joo, tietty perustottelevaisuutta voi hinkata arkenakin (ei mikään pikkujuttu sekään).

Mihin me olemme tänä aikana päässeet ja edenneet:
Tottelevaisuus lambilassa on jo aika hyvää, ainakin maneesissa. Poispäinajoa tapahtuu jo hetkittäin ja kaiken hinkkaamisen jälkeen Bowwe on yhä edelleen oma iloinen ja innokas itsensä.
Entäs minä... alan pikkuhiljaa ymmärtää kuinka niitä villakeriä kuljetellaan koiraa ohjaamalla. Joitain pilkahduksia kehityksestä on siis välillä havaittavissa. Selkeä läksy minulle on käyttää johdonmukaisesti samaa käskyä suoritteellee, jotta koiralla olisi edes pienet mahdollisuudet ymmärtää mitä haluan.

Tänään jatkettiin perustottista lampailla, pysäytyksiä, maahanmenoja ja siellä pysymisiä. Himppasen harjoiteltiin ekan kierroksen lopussa poispäinajoakin. Minä sain tällä kertaa enemmän palautetta kuin koira: Kun on tämmönen yletön höpöttäjä, niin käskyjäkin on samalle suoritteelle useita. Eli tämän kuskin täytyy nyt miettiä tarkkaan mitä käskyä aikoo käyttää ja jättää se muu höpöttäminen pois.

Tokalla kierroksella keskityimme poispäinajon treenaamiseen. Nyt kun koiralle on taottu päähän paikallaan pysymistä, niin sen on tosi vaikea nousta maasta ajamaan laumaa minun edelläni. Otin koiran lopuksi liinaan ja siinä sen oli helpompi kulkea minun edelläni ajaen laumaa. Tästä jatketaan taas ensi tiistaina.
.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Hakumettässä ja vähän muuallakin

Bowwelle kolme maalimisestä, joista kaksi yliheittoa hajumielikuvalle ja viimeinen valmis myötätuuleen takakulmaan.

Eka yliheitto vastatuuleen hajumielikuvalle oli vallan hyvä, vaikkakin koira haki hajua enemmän vasemmalta. Retee ilmaisu, jonka aikana menin piilolle.

Tähän väliin tyhjäpisto myötätuuleen etukulmaan. Hyvinkin lennokas pisto ja yhtä lennokas eteneminen sivurajalla, jonka aikana itse liikuin keskilinjalla eteenpäin kehuen koiraa. Sieltähän se lopulta palasi.

Toisen yliheiton haisumielikuva olisi eheketi pitänyt hakea syvemmältä, sillä koira ei edennyt edes siihen paikkaan, josta kuvittelin sen hajun saaneen. Taas jälleen kerran samassa paikassa korkeuskäyrä imaisi koiran takakulmaan ja takalinjaa keskilinjalle, josta omatoimisesti yli toiselle puolelle. Taisin hinkata tätä pistoa ainakin kahdella ylimääräisellä lähetyksellä - sitkeyteni palkittiin ja koira eteni tarpeeksi syvälle haisulla maalimiehelle. Haukkua kuultiin kiitettävästi, palkan jälkeen mm toi koiran itseäni kohti, josta jatkoimme viimeisen piilon lähetyspaikkaan.

Kolmas piilo siis myötätuulessa takakulmassa (ei kyllä ihan ollut). Koira kävi ekaksi tarkastamassa umpparin, josta jatkoi matkaa sivurajalle tuulen alle. Sieltähän se ukkeli löytyikin. Mielestäni koira taisi kakata piilon viereen ennen ilmaisua. Kukapa sitä kakka suolessa voi kovin vapautuneesti haukkua!

Kaikesta toisen piilon lähetyksen säätelystä huolimatta hyvä treeni.

Ennen treeniä kävin Lahden KV-näytelmissä tapaamassa Sonjaa ja Ugo-Petteriä ja Bowwen velipoikia Jykää ja Nemoa omistajineen (Merjoja molemmat). Oli kivvaa nähdä teitä kaikkia, koirista puhumattakaan!!!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.31

Jeee maneesissa! Jee siksi, että siellä Bowwe ei pääse loikkimaan aitojen yli, joten sen hallinta on HELPOMPAA! Ja sen vuoksi teemana olikin maahanmeno/pysähtyminen käskystä, lisäksi koiran tulisi oppia, ettei se voi ennakoida käskyjä.

Molemmat rundit menivät suunnilleen samoin: Hakukaari-> pysäytys-> kuljetus-> maahan-> hakukaari-> jne. Bowwe ennakoi hakukaarelle lähetystä (ja välillä vähän muutakin), niinpä loikin kuin Peppi-pitkätossu, huidoin käsilläni varmistaakseni, ettei jokin yksittäinen liike saa koiraa karkaamaan hommiin. Aika kauan se jaksoi katsella ekoja sirkustemppujani, mutta heti kun liike pysähty ja katsoin koiraa se lähti ilman käskyä hommiin. Maneesissa koiraa on helpompi estää karkaamasta ja sainkin Bowwen näiltä karkureissuilta mukavasti takaisin paikalleen. Lopulta usean yrityksen ja erehdyken jälkeen koira odotti viimein käskyäni. Tätä treenataan jatkossakin.

Marikan palautteena oli, että minun täytyy olla johdonmukaisempi ts. jos käsky on jotain, niin en saa antaa koiran tehdä asioita sinne päin.

Eija ja Reiska olivat myös paimenessa. Kivvaa taas nähdä!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Hakuilemassa

Vesiräntää satoi niskaan, kum rämmimme koirinemme hakumetsässä. Bowwelle kolme yliheittoa haamulle ja neljäs valmiina vastatuuleen.

Yliheitoissa näytimme koiralle haamun lähetyspaikasta, josta apuohjaaja vei koiran radan vastakkaiselle puolelle. Sieltä kutsu keskilinjalle ja lähetys vauhdissa syvemmäle haamupaikasta edenneelle maalimiehelle. Bowwelle näköärsyke ei ole hyvä, sillä ei edennyt haamun alkuperäisestä paikasta tai siis ei ainkaan suoraan. Seuraavalla kerralla kun tätä treenaamme, niin täytyy käydä hakemassa haisumielikuva, jottei elikko yrittäisi käyttää silmiään.

Ekalle yliheitolle myötätuuleen koira lähti lennokkaasti, mutta eteni vain haamupaikkaan, josta kaarsi oikealle. Kutsuin sen uusinta lähetykseen, nyt Bowwe eteni jo maalimiehelle. Hyvä haukku.

Toiselle se meni samoin haamupaikkaan ja singahteli siitä siksakkina eteenpäin. Pääsi vastatuuleen jo hajulle. Ilmaisu oli retee, kun maalimies oli kyykyssä koiraan selin. Hieman oli rämplännyt tätä löytöään.

Kolmas myötätuuleen samalla tavalla kuin edelliset. Tällä kertaa Bowwe eteni haamupaikkaan ja kakkasi. Upposi nätisti syvälle (maalimies oli eksynyt sivurajasta ulos. Hyvä haukku ilman maalimiehen häirintää.

Neljäs olikin valmis vastatuuleen. Oikein lennokas lähtö. Koira upposi syvälle, mutta kaarsi ilmeisesti hieman oikealle saamatta maalimiehestä hajua. Tuli itse keskilinjalle. Läheti sen uudelleen: Koira eteni hyvin noin 35 metriin, josta kaarsi taas voimakkaasti oikealle. Kutsuin koiran lähettääkseni uudelleen. Neljännellä lähetyksellä etenin itse hieman aluelle sisään. Nyt se eteni tarpeeksi kauas. Hyvä haukku.

Mainion vaihteleva treeni.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Koiratätinä Nummelassa

Taas auvoisessa Nummelan maalaismaisemassa koiratätinä.
Tänään päivällä tallasimme jälkiä huurteiseen nurmeen Päivin ja Teron kanssa. Päivi tallusteli Demille ja Falalle jäljet ja Tero Diolle, minä tamppasin Bowwelle kiemuraisen jälkivanan (200 askelta).

Bowwen jälki vanheni noin 45 minuuttia. Ottaessani koiraa autosta jäljelle elikko kävi mosauttamassa Teroa "nenään". Virtaa oli tuttuun tapaan, taisi muiden koirien jäljenajojen näkeminen nostattaa koiraa aika tavalla. Lähestyminen jäljelle oli ihan kaameaa. Sain sentään elikon rauhoittumaan aloitukseen. Sen jälkeen se etenikin hyvin rauhassa jälkeä ihan loppuun saakka. Hyvä suoritus Bowwe. Lopuksi neiti pääsi Dion kanssa kaasuttelemaan pitkin ojan pohjia ja ympäri peltoja. Kyllä ne vaan kaasuttelikin.


Bowwe tärppänä

Tämän jälkeen otettiin pikkupojat (Flaksi ja Rico) Falan kanssa leikkeihin (=kommennettavaksi). Aikansa painittuaan päätimme (tai siis minä) yrittää kuvata tätä elosalamajoukkoa. Mission impossible. Namit kehiin. Ohessa todiste paikallaan pysymisestä.


Ehketi oli nami kädessä. Kuvaaja Linssinä Tero.

Se ken sanoo, että kolmen pennun kuvaaminen on helppoa kuin heinänteko niin... ehkä hän ei ole koettanut kuvata pöykkiksen pentuja. Oheisissa kuvissa Fala, Flaksi ja Rico sekä valitettavasti myös allekirjoittanut.
Nummela231010

Kaiken tämän härdellin jälkeen vein omat tessut ulos. Ihan on pakko laittaa tämä Salkan mutruilme tähän.


Jaa-a kuvaamista taas. Kiviäkin kiinnostaa...

Ja tässä loput omat tessut. Huomenna säiden salliessa kuvataan hoitolan muut asukit.
Nummela231010/Omat_tessut

tiistai 19. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.30

Rauha/Raatokuritreeni jatkui tänäänkin. Autosta ulostulon jälkeen oli hieman haastetta pitää koira rauhassa, sillä tilan Wool-koira tuli iloisesti tervehtimään tyttistään. Kimmollekin piti keekoilla siinä sivussa. Herkuteltiin ajatuksella Bowwen ja Woolin pennuista, jotka varmasti tarvitsisivat katonkin tarhaansa, sen verran lentäväisä ovat molemmat ;-).

Eka rundi lähti taas taluttimen kanssa poispäinajoa treenaten ja siinä samalla hilliten koiran kierroksia. Hetken coolailtuamme kytkin koiran vapaaksi josta kuljimme yhdessä lauman luokse aatoksena kuljettaa laumaa hieman poispäin. Jep, meni tasan kaksi askelta seurassani päästyään lauman lähelle, sen jälkeen kiersi tasapainoon. Tästä siirryttiin taas kyntämään aidan vieruksia ajoittisia maahan käskyjä, joita koira kuunteli (ILOINEN!!!). Välillä otimme tavan kuljetusta ->maahan -> hakukaarelle -> maahan, josta koira kutsusta luokse ja seuraten kauemmas laumasta-> maahan -> hakukaarelle -> maahan. Näitä hiplauksia teimme muutaman ja loppupuoella kynsimme taas aidan vieruksia. Ihan viimeksi lähetys hakukaarelle ja kuljetus portille.

Toka rundi oli enemmän ja vähemmän ensimmäisen toisinto. Koira ehti treenin lomassa bongata mahtavan tuoreen pipanaläjän heinäpaalin vierestä, josta kävi vauhdissa hakemassa maistiaiset.
Nyt tarttee kyllä sanoa, että Bowwe oli suurimman osaa aikaa kuulolla ja minäkin tiukempi. Voip olla, että kotona tehty pakkosäätö auttoi.

Lammaslaumassa oli yksi lammas, jota Bowwe komensi enemmän ja huomasin Swedunkin ottavan sitä kovemmin kuin muita. Marikalle huomiosta kertoessani sain kuulla, että ko. lambi tujottelee koiria enemmän kuin muut. Seuraava steppi saattaa olla, että se ryhtyy ajamaan koiria takaa ;-).

Odotellessamme muita treenareita sain koettaa ajaa laumaa poispäin Swedun kanssa.
Huoh... Siis mä olen hidas... ja lisäksi kuvittelin, että Swedu osaa lukea ajatuksia ja ajaa laumaa sinne mihin ajattelen. Ihan samalla tavalla sekin lähti kiertämään laumaa ellen älynnyt/ehtinyt käskeä sitä maahan. Ja minä en ehtinyt. Swedu taisi huomata, että tämä ohjaaja ei tiedä ittekkään mitä se haluaa. Zorppa Swedu se säätäminen.
Marika antoi ohjeita ja minä koetin niitä soveltaa. Välillä päästelin niin monta käskyä perä perää, etten muistanut edes hengittää - pian olisin jo varmaan pyörtynyt. Ihan mahdottoman hyvä treeni Swedun kanssa, lopulta tajusin mitä se ohjaajaltakin vaatii. Ai niin, täytyyhän Bowweakin vielä "hiukan" treenata.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Hakumetsässä

Olipas kivaa parin päivän raunoilla ahtaissa piiloissa könyämisen jälkeen myllertää metsässä.

Bowwelle kolme valmista maalimiestä, joista kaksi peitettyä ja kolmas umppari. Tuulet puhaltelivat heikosti keskilinajan suuntaan myötäisesti.

Eka mm. oli vasemmalla kallion päällä etukulmasta noin 10 metriä eteenpäin pressun alla. Bowwe ampaisi kuin tykin suusta etukulmaan tuulen yläpuolelle, josta lennokkaasti työsti piiloa edeten tuulen alle. Ihan mahtavan sinnikäs työskentely, jonka lopputuleman kuulin pressun rapinana ensin keskilinjalle. Ilmaisu ei ollut kaksinen, mutta se korjattiin seuraavalla piilolla.

Toinen mm. oikealla peitettynä samalla tavoin etukulmasta 10 metriä eteenpäin sekä vielä sisään sivurajalta metsikköön. Lähetys oli sammalia pöllyyttävä, sillä vauhdilla koira täräytti alueelta ulos pellolle. Palasi sivurajalle edeten eteenpäin hajulle. Tällä kertaa haukku oli vaativa ja kestävä.
Seuraava oli tyhjä pisto vasemmalle rinteeseen. Ei mikään täydellinen, sillä koira eteni noin 15 metriä eteen, jonka jälkeen jatkoi korkeuskäyrää viistosti melkein takalinjalle saakka. Koira tuli kutsusta vauhdilla keskilinjalle, josta lähetin suoraan enempiä säätämättä oikealle. Seuraavalla kerralla täytyy muistaa vaatia koiraa etenemään sinne minne lähetetään tyhjälläkin. Eihän kisoissa voi tietää mikä on tyhjä pisto ja mikä ei.

Neljäs maalimies oli umpparissa. Paikannuksessa ei ollut ongelmia, mutta ilmaisua saimme odottaa hetken. En tiedä luuliko koira saavansa suorapalkan, sillä pönötti hetken piilon ulkopuolella ennen ilmaisun aloittamista. Lopulta vaati palkkaansa kohtuullisesti.

Hyvin onnistunut treeni, Bowwe ei tällä kertaa tehnyt omia kaarroksiaan, vaan lähti sinne minne lähetettiin (paitsi tyhjällä). Biitin pentujen edistymistä oli myös mukavaa seurata!

lauantai 16. lokakuuta 2010

Raunioilla pe ja la

Eilen perjantaina oli pikatreenit raunioilla navakassa tuulessa. Siitäkös olikin Bowwen vauhdissa hieman haittaa: Haisut levisivät pitkälle ja tuossa vauhdissa koira oli hetkessä hajun ohi. Taisimme löytää vielä sellaiset piilot, joita koiralla ei ole joko koskaan ollut tai sitten siitä on tosi pitkä aika.

Eka piilo oli sellaisessa paikassa palkin alla, josta haisu tuli niin pienestä kolosesta, ettei koira siitä helposti päässyt sisälle. Haukkukin kuultiin lopulta piilon tarkennuksen jälkeen. Olen aiemmissa treenissä lähettänyt koiran tälle kasalle tyhjälle ja nyt yllätyksenä olikin maalimies.
Toinen oli kuusenperseessä tuulen yläpuolella palkkipinon päässä rinteessä. Sieltä tuuli painoi haisut piiitkälle palkkien toiseen päähän. Ilmaisu tällä kertaa välitön ja vaativa.
Kolmas palkin alla, josta hajut painuivat sisäänmenoaukon vastakkaiselle puolelle. Tässä vaiheessa Bowwe oli jo alkukiihdytyksen tapaan vauhdissa ja kaasutteli iloisesti hajusta ohi päätyen neljännelle umpparille, ts. taisi vaihtaa hajun. Ilmaisu on hyvä ja vaativa.
Neljäntenä haettiin sitten se kolmanneksi aiottu palkin alus. Lähetin koiran vastakkaiseen suuntaan, josta se palatessaan sai haisun ja malttoi tällä kertaa paikantaa. Niin no, tämä hajujen vaihto tarkoittaa, että elikolle kannattaa laittaa piilot yksitelleen tai ainakin niin, ettei se saa haisua seuraavasta.

Tänään pääsimme Espoon raunioradalle vierailemaan.
Ajattelin Bowwelle harjoituksena palkkikasojen päällä kulkemista ja sieltä löytöjä sekä tarkennuspiiloja. Kaikissa neljässä piilossa oli ainesta tarkennukseen.

Koiralla oli alussa hieman epämukavaa keekoilla palkkien päällä, mutta jo toisen piilon jälkeen se unohti alustat kokonaan. Kolmas piilo oli Bowwelle muutoin haastava maanaluspiilo, jonne oli varsin hankala mennä. Tunkeutui sinne oikeastaan ohjauksestani, mutta hyvä niin, palkkana ponnistuksesta oli makkaraa!!!
Viimeinen piilo oli "lumilinnassa", josta haisut painuivat sokkelikon toiselle laidalle pienistä rei'istä, joita koira hanakasti haisteli. Ei kai mielestään saanut tarpeeksi hajua, kun jatkoi teppelin kiertoa ja löysi itsensä piilolle sisään. Siellä jaksoi kyllä haukkua.

Bowwe ei ole vielä niin varma itsestään, että ilmaisut tulisivat yhtä hereesti kuin tutulla radalla. Muutoinkin tekee hyvää treenata eri paikoissa sekä koiralle että ohjaajalle.

Ihan lopuksi Salka-muori pääsi paikantamaan haisua "lumilinnasta". Kerran opittu aina mielessä; frouvvaa ei meinannut saada alueelta pois, kun nuuskutteli käytettyjen piilojen hajuja. Salka on kyllä vieläkin pätevä ko mikä!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.29

Raatokuri ja raippa kehiin. Aloitimme rauhallisen lähestymisen jo autolta, sillä ei Bowwe normi paimennusvimmassaan kykene mitään kuuntelemaan. Aitauksen portilla oli tuttuja tilan koiria, joista Venja-pentu-pennun näkeminen oli ihan ykköstä!

Ekan kierroksen aluksi mentiin taluttimessa poispäin ajoa, joka pyrittiin ottamaan löysällä taluttimella ja rauhassa. Muutamaa ryntäily-yritystä lukuun ottamatta homma toimi. Ja sitten päästin villikon irti, normaali (Bowwelle) ja tyypillinen kaasuttelu alkoi. Marika vinkkasi ottamaan raipan sauvan tilalle. Tarttis olla paremmat refleksit ja nopemapi ranne, jotta raippa olisi toiminut niin kuin pitää, pelotteena. Muutamia hyviä pysähdyksien jälkeisiä kuljetuksiakin saatiin aikaiseksi. Lopuksi kynnettiin aidan vierusta poispäin ajona. Itse sain kulkea jo viimeisten lambien pyrstöjen tasolla ja koira seilasi nätisti lauman takana. Yksi häkitys saatiin myös aikaiseksi.

Toinen kierros jatkui raatokurin merkeissä, enempi minun refleksien herättämisellä. Hitto on se vaan niin vaikeaa ripsauttaa juuri oikealla hetkellä. Sain Bowwen jo suht hyvin maahan ja jopa makuulta mukaani kauemmas laumasta useita kertoja. Lisäksi elikko jäi nätisti odottamaan hakukaarelle lähetystä, karkasi kyllä muutaman kerran ennen käskyä.

Eija ja Reiska olivat pitkästä aikaa samana treenipäivänä mukana. Kyllä huomaa, että tottistelu auttaa tähänkin. Lisäksi Eijalla oli selkeä suunnitelma toka kierroksen treeniin ja sillä oli kyllä selkeä positiivinen vaikutus Reiskaan! Hienoa. Oli mukava nähdä taas!!

lauantai 9. lokakuuta 2010

Paimennuksen Ranch-kisa Rymättylä

Tästä kisasta ei jäänyt meidän osaltamme paljon jälkipolville kerrottavaa: jaettu viimeinen sija pisteillä 15/90. Nuo pisteet saimme häkistä ulosasjosta, jonka jälkeen Bowwe ryhtyi kiertämään vilkasta ja liikkuivaista pässipoikalaumaa sulkien korvansa. Tuomari tööttäsi meidän osuuden päättyneeksi. Koira ei ollut hallinnassa. Näitä lampaita ei saanut juoksuttaa yhtään ja meillä alussa lambit joutuivat kipittämään liiaksi. Kyseiset villakerät eivät hae ihmisestä turvaa vaan se lauma on niiden turva.

Noo sainpahan ajella 400 kilometriä ja osan matkaa ihailla kauniita saaristolaismaisemia. Oppirahoja on taas maksettu. Ja jos jotain positiivista pitäisi koirasta sanoa, niin ei se noita villejä poikiakaan hammastellut saatikka pahemmin pöllyytellyt, ei vaan ollut kuulolla.

Tsah, leuka rintaan ja kohti uusi vastoinkäymisiä!!!

perjantai 8. lokakuuta 2010

Raunioilla metelissä ja pimeässä

Jatkoimme siis siitä mihin viimeksi jäimme, tosin meteli oli lähempänä piiloja ja sitä oli enemmän. Lisäksi alueella tallasi muutenkin ylimääräisiä ihmisiä häiriönä. Pimeyttä riitti, sillä radan valot eivät valaise kauttaaltaan aluetta. Tuulen suunnan vuoksi alueella vain yksi maalimies kerrallaan.

Bowwen eka piilo oli eri kuin edelliselle koirille, tarkastaessaan tyhjää käytettyä piiloa sai haisun oikeasta piilosta (=korvat lotossa ja häntä viuhuten). Haukku lähti hereästi puoliumpparilla, elikko ärsyyntyi kun ei päässyt piiloon sisään.

Toka mm oli selin avoimessa kyljellään olevassa roskiksessa alueen kulmassa pimeässä. Vaativa ilmaisu ja intensiivinen maalimihen ulostulon "vartiointi" loppunamin toivossa.

Kolmas mm oli osin peitetyssä maakuopassa, josta Bowwe sai lähetyssuunnan poikki tulleen haisun. Hyvä ilmaisu, joka alkoi piilon umpinaiselta puolelta, lopulta koira kiersi piilon tunkeutuen sisään haukkumaan.

Loppuleikkinä Bowwe retuutti metelipulloja perässään. Hyvät treenit.

torstai 7. lokakuuta 2010

Holik 9 vee

"Pieni" ja näppärä Holik täyttää tänään 9 vuotta.
Holikin motto: "Jos ei älyllä, niin tunteella ja voimalla!"


Pusi pusi

tiistai 5. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.28

Pienen tauon jälkeen tänään mennään paimeneen. Aiheesta treenien jälkeen iltasella lisää.

Nonnis, nyt treenit ovat takana ja hieman edistyttiin poispäinajossa.

Ihan ensin Bowwe oli taas laukalla ja kaasutteli tavoilleen uskollisena ja söi pipanoita. Häkityksessä sentään oli sen hetken paikallaan, että sain lampaat sisään. Eipä pettänyt Bowwe lopulta häkkijumpassakaan. Vauhdin hieman hiivuttua, kytkin koiran ja ajoimme laumaa yhdessä edellämme. Muutaman onnistuneen kaarroksen jälkeen keksin seuraavaa:
Kuljin itse aidan vieressä lampaat oikealla puolellani, josta sauvallani kykenin estämään Bowwea kiertämästä siltä puolelta lauman eteen. Aikani hyssyteltyä Bowwe hiljensi vauhtia ja kykenin itse siirtymään lauman viimeisten lampaiden viereen. Silloin olimme tilanteessa, jossa työskentelimme koiran kanssa rinnakkain. Aitauksen laitumelle avautuvalla portilla lambit jähmettyivät paikoilleen ja jouduimme hieman jumppaamaan niitä liikkeelle. Seuraava "este" oli lampaille juuri tuotu heinäpaali.
Aika ajoin Bowwen oli ihan pakko kiertää lauman eteen, mutta onneksi se kuitenkin oli sen verran kuulolla, että palasi viereeni lauman taakse.

Toisella kierroksella jatkoimme aidanvieruksien kyntämistä. Kyy-yllä edistystä tapahtui, vaikka ei näillä eväillä nyt ihan tulevia Ranch-kisoja voiteta ;-). Mielenkiintoista katsoa mitä tapahtuu pienen elikon päässä, kun paikka on ihan vieras ja paimennettavatkin ovat pässipoikia. Saatta tosin olla, että suurin tärisijä olen minä!!!

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Hakuilemassa ja pentuja pussaamassa

Biitin pentuja oli kaikkiaan 5 hakuilemassa, kyllä pentujen edistymistä on nii-in mukava seurata.

Bowwelle 3 maalimiestä joista kaksi ensimmäistä haamuina etukulmiin. Haamujen näytöt samaan aikaan. Viimeinen valmiina myötätuuleen, ennen sitä yksi tyhjä vastatuuleen.

Koira oli Bowweksi hyvin kuulolla ja keskittyi lähetyksiin, vaikka saikin näköärsykkeen kahdelle ekalle piilolle. Lopuksi haukutuksia keskilinjalla. Oikkein hyvä treeni!

perjantai 1. lokakuuta 2010

Pikahälytys raunioille

Olin Bowwen kanssa kauppareissulla, kun sain soiton, että rauniotreeniryhmässä on vajetta osallistujista. Hetken emmittyäni kipaisin nopsaan kaupassa ja sieltä raunioille.

Ei ollutkaan huono reissu: metelitreeni jatkuivat, tällä kertaa möykkä oli lähempänä piiloja ja ekalla piilolla koira joutui ohittamaan häiriön. Haukkua avattiin ennen etsintää ja kas kumma makaava maalimies oli Bowwesta kummastus ja elikko teki kaikki kevätjuhlaliikkeet ennen ilmaisua: Korvat olivat niin lotossa kuin olla ja saattaa, häntä pyöri kuin ropeli lisäksi esitteli leikkiliikkeitä ja loikkia joka suuntaan. Marica osasi kokeneena vahvistaa juuri oikeasta toiminnasta (ei jumpasta maalimiehen päällä).

Eka piilo oli palkin alla, tosin sitä ennen tutkimme tyhjät kasat matkalla. Sen verran häiriöhenkilö kalistimineen tuntui Bowwea kiinnostavan, että kummajainen oli pakko tarkastaa "hienotunteisesti" takapuolelta. Haisun perässä koira eteni ensin hieman piilosta ohi ja tunkeutui sen jälkeen palkin alle haukkumaan. Ilmaisu ei ollut kovin vaativa, kohtuullinen silti.

Otan mieluusti koiran hallintaan aina piilolta lähdettäessä, jotta koira keskittyisi seuraavaan etsintään ja saisi nollattua edellisen piilon mielestään. Tämä koiran alku kun karkailee mieluusti omatoimisesti hommiin: Niinpä elikko lähetetään aina seuraavaan suuntaan.

Toka piilo oli rinteessä oleva pressupiilo(=melkein umppari). Arvasin, että ilmaisu pärähtää umpparilla heti, hetken kuluttua Bowwe yritti tunkeutua piilolle pressun alalaidan kautta. Taisi onnistua.

Kolmas piilo olikin kauempana oleva "lemmen temppeli" (=entinen umpparikoppi). Bee bongasi edelliselle koiralle olleen piilon ja tod.näk. namin jämät maasta, jonka jälkeen eteni edelliskerran piilolle. Häh-hää, tyhjä piilo. En kutsunut koiraa mitenkään, vaan etenin radalla. Koira risteili nätisti kulkusuuntani poikki ja lopulta se haisukin osui nenään. Helppolukuinen koira, ei voi erehtyä hajun saannista: häntä pyörii ja korvat taas niin lotossa. Ilmaisi tämän avopiilon oikeastaan hyvin. Kyllä kannatti lähteä extempore-treeneihin!!!

maanantai 27. syyskuuta 2010

Jäiset sienet

Toivottavasti nuo Bowwen leikeissään käyttämät jäiset sienet eivät ole myrkyllisiä!? Välillä kyllä tuntuu, että se on saanut niistä hallusinaatioita, sen verran älytöntä tuo puuhastelu kaikkiaan on. Päivällä työskennellessäni ikkunan ohitse vilahtelee taajaan musta otus/ohjus, muutoin niin seesteisen ruskan värittämän järvimaiseman.

Hirvikärpäsiä ei ole näkynyt kuin ulkohuussin nurkilla, siellä ne hirvet ovat talvella kulkeneet taimikkoa hävittämässä ja samalla pudotelleet hirvikärpästen munat niille sijoilleen. Ovat vaan ällöttäviä. Ihminen voisi pienessä päässään kuvitella, että yöpakkaset tappaisi ne, vaan ei.

Kirkkaat tyynet yöt, pakkasta ja uskomaton tähtitaivas. Huh. Ihan oli taas unohtunut, kun tähtiä ei juuri kaupungissa näe. Täällä näkee ja aaah, mikä kuutamo! Olen pönöttänyt tuolla portailla palttoo päällä ihaillen avaruutta ja yöllistä kuun kelmeää ja kovaa valoa!
ONNELLINEN!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Mökille mennään, mennään mökille...

Ja täällähän sitä jo ollaankin. Vihdoinkin takassa voi pitää tulta. Kesän helteillä ei yhdessäkään tulipesässä voinut tulia pitää. Nyt saamme lämmittää tölliä unia varten. Häätyy vähän hillitä itteään, jottei lämpötilat nousisi kesän lukemiin.

Marja-aronia oli säästynyt lintujen hyökkäykseltä, mutta pääsi marjoistaan koirien saavuttua: Mehevät marjat ovat etenkin Holikin suurta herkkua. Nyt illalla marjoja on enää koirien ulottumattomissa, alaoksat ovat hyy-yy-viin kaljuja. Huomenna taivutellaan latvukset tessujen iloksi.

BTW, tullessamme sisällä odotti kuolleiden amppareiden matto, eli het aluksi piti vääntää päkätin käyntiin, jotta sain imuroitua vainajat parempaan talteen. Huonosti näemmä imuroin, kun Salka löytää niitä jostain koko ajan natusteltavakseen.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Rauniot metelissä

Teemana tänä iltana oli äänihäiriöt etsinnän ja ilmaisun aikana.

Bowwen haukku avattiin ennen varsinaisen etsinnän alkamista avopiilolla. Yllätys yllätys, ääntä lähti runsaasti ja haukussa oli entinen vaativa sävy.

Lähetin koiran tyhjille kasoille ja siinä vaiheessa alkoi meteli. Bowwe näki häiriöhenkilöt ja heilutteli niille kiivaasti häntäänsä ja koetti totella lähetyksen suuntaa. Tuulen alapuolelta sitä on hankala saada etenemään, kun tietää nenällään, ettei siellä ketään ole. Eipä siinä auttanut neidin ämpyröinti, kasat tutkitaan jos sinne lähetetään, vaikka yhdessä. Harmillista, että koira tuntee radan niin hyvin, että kiertää tutut piilot lähettyvillä, onneksi kuitenkin ohjatussa järjestyksessä. Neljä tyhjän lähetyksen jälkeen koira sai haisun, kirmasi itsevarmasti palkkipiilon päälle, josta peruutteli vahvimman hajun lähteelle ja pamautti hienon ilmaisun. Tullessani piilolle Bowwe tuli minua vastaan (häätyy muistaa pitää suu kiinni), palaten palkin alle tunneliin haukkumaan. Metelihäiriö ei vaikuttanut koiran ilmaisuun millään tavalla, ei kyllä muuhunkaan työskentelyyn.

Toinen piilo oli notkossa avonaisessa roskiksessa. Ohjeistin maalimiestä olemaan selin. Koira kiersi hajun alle, josta sen imussa siirtyi haisun lähteelle piiloon haukkumaan. Nätti vaativa ilmaisu, vaikkakin taas vilkaisi minua saapuessani piilolle. Palkkauksen jälkeen annoin maalimiehelle loppunamin, jonka hän antoi piilosta ulos tultuaan.

Kolmannelle piilolle Bowwe meinasi kaahata ilman lupaa, tuli sentään takaisin rauhoittumaan lähetykseen. Kallion päälle kivutessaan sai samasta kohtaa haisun piilosta kuin edellisetkin koirat. Bowwe ilmaisi piilon vahvimman hajun puolelta eikä kömpinyt piilon sisään vasta kun maalimies pyysi. Ei tosin olisi tarvinnut pyytää, mutta ehkä sieltä oli helpompi palkata.

Meteli ja häiriöhenkilöt eivät haitanneet koiria, välillä jopa näytti siltä, että nauttivat extra ohjelmasta.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Paimentamista vol.27

Treeni alkoi treenilampaiden valinnalla/erottamisella suuremmasta laumasta. Sain koukkia ne 8 onnelista paimensauvalla häkkiin odottamaan. Ensimmäinen vuorossa ollut koira ajoi loput laitumelle.

Bowwelle treeninä poispäinajoa, välillä myös rentouttavaa tasapainoilua ja tuttua kuljetusta. Poispäinajo tehtiin taas taluttimessa. Aluksi Marika kulki lauman edessä, jotta lampaat liikkuisivat tasaisemmin ja treeni olisi aluksi helpompi. Marikan siirryttyä katsomoon jatkoimme kaksistaan ja yhä taluttimessa. Ja on muuten hankalaa kääntää isompaa laumaa koiran kanssa hienovaraisesti 90 astetta tiettyyn suuntaan. Eka rundin jälkeen taas vapaana kuljetusta ja lopuksi häkitys. Sinnehän se taas loikkasi lambien sekaan, vaikka treeni oli loppu. Olin jo melkein harjoitusaitauksen portilla, kun se luovutti ja palasi luokseni.

Toinen kierros on aina ollut Bowwella lennokkaampi ja minulle hikisempi - esitin taas tod.näk. valtavia loikkia sauvoineni. On vaan niii-iin nopea tapaus tämä pikku tirppu. Tottelevaisuudessa meillä on vielä paljon tekemistä, mutta Bowwen ansioksi on kyllä nyt ihan pakkoa kertoa, että edistystä on tapahtunut. Näin se pikku hiljaa taipuu itsepäisempikin vitsa, murtaa sitä en halua, hiljaa hyvää tulee. Talven aikana maneesissa hiplataan yksityiskohtia ja reippaasti perustottista PK-puolen rientoja varten.

lauantai 18. syyskuuta 2010

MH-kuvauksia katselemassa

Ajelin Lempäälään katselemaan kolmen (Nemo, Taco & Jykä) Bowwen veljen MH-kuvauksia, sekä Sonjan Charmantea. Eilen tuli ensimmäinen muutos koiriin, kun selvisi että Tacon rokotukset olivat menneet vanhaksi. Sonja otti Batskun tilalle Charmanten seuraksi testiin. Aamulla tuli muutoksia lisää: Valitettavasti Jykän Merja oli sairastunut, joten Grego ja Sanna pikahälytyksellä mukaan. Iso käsi Sannalle ja taustajoukolle, kun pääsitte niin nopealla varoajalla testiin, etenkin kun koirakin piti hakea toisesta kodista mukaan. Hyvin jaksoit Sanna leikatulla jalalla!! Eikä sovi unohtaa Nemoa ja Merjaa, jotka olivat mukana tottakai!

Oli oikein mielenkiintoinen aamupäivä. Sonjan F-pentueen MH-kuvatuilla ilmeni kaksi hyvin vahvaa yhtenäistä piirrettä: Ovat sosiaalisisa ja leikkisiä (rakastavat juoksemista)!! Tämä arvio ei perustu saatuihin MH-kuvauksen "tuomioihin" vaan ihan omin silmin tehtyihin havaintoihin. Sonja kirjoittelee blogiinsa varmastikin osa-alueet kasvateistaa sekä omista koiristaan. Sen voin kertoa, että Charmantella ja Batskulla oli vauhti päällä. ;-).

Iltapäivän viimeisinä kuvattavina olivat Annen ja Timon tessut Biiti ja Doyle. Valitettavasti en voinut jäädä katsomaan tuon parivaljakon suorituksia, kun piti rientää kotiin huoltamaan omia koiria.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Umppareita raunioilla

Umpparitreeni osoitti taas, että Bowwen ilmaisu on huomattavasti vaativampi umpipiiloilla. Avopiiloilla elikko yritti tarjota maahanmenoa ennen ilmaisun aloittamista, mutta ei se raunioilla oikein onnistu ihan joka paikassa.

Mukavan lennokkaat treenit. Bowwe oli riemuissaan saamistaan loppukehuista: loikki ja kieppui tavoilleensa uskollisena.

torstai 16. syyskuuta 2010

Hakuilemassa

Maanantaina olimme hakuilemassa ihan uudessa metsässä, Bowwen osalta otimme pelkkiä haukunvirityksiä alueen ulkopuolella. Merkkasin naksulla haukun aloituksen, josta aluksi lelupalkka ja toisella kierroksella namit.

Tänään: Satoi ihan maahan asti ja me möyrittiin silti hakumetsässä, sovittu mitä sovittu. Sade oli treenien merkittävin (=ihmisille) haitta, koiria sade ei haitannut.

Bowwelle 3 valmista maalimeistä suorapalkalla. Kovasti me säädettiin lähetyksen ja etenemissuunnan kanssa, mutta onneksi koira lähtee yhtä innokkaasti 3. ja 4. lähetyskerran jälkeen samasta paikasta. Mielestäni tuolle elikolle hyvä tapa kertoa, ettei omilla kaarroksilla pääse päämäärään. Onneksi noilla omatoimipistoilla/suunnilla ei maalimiehet löytyneetkään.

Mukana oli myös Biitti-tädin lapsia... oooi miten pentujen kanssa on mukava treenata: Mahtavaa nähdä lamppujen ja oivalluksen syttyvän. Mielihyvästä jää niin vahvoja muistijälkiä... meille kaikille!

Elävää kuvaa Bowwen MH-kuvauksesta

Lisätty kokonaisvideosta puuttunut alkuleikki blogitekstiin aiheesta. Tämä klipsi oli sen verran lyhyt, että blogi kykenee sen toistamaan. Video "löytyi" Timon kännykästä.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Paimentamista vol.26

Kisoista viisastuneena, tänään treenattiin poispäinajoa kujassa. Bowwe oli taas bongannut laitumella olevan muun lammaslauman. Sain karjahdella tosissani, jotta sain sen ajatukset pois "karkulaisista".

Bowwe oli aluksi pidemmassä liinassa, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Lambien ulosajo häkistäkin tuotti sen riimun kanssa yllättäviä ongelmia: olimme kaikki kauniissa paketissa. Vaihdoin taluttimeen, mutta senkin kanssa oli yllättävän vaikeaa ajaa lampaita edellään.

Aluksi Bowwe tarjosi taas takanani kävelyä, se sille on opetettu. Hetken kuluttua sain sen kulkemaan edelläni, mutta en vielä rauhallisesti. Sen vuoksi lampaat pitivät aika haipakkaa ja niiden takana seilaus koiran kanssa oli hikistä puuhaa. Huomasivat vielä hyväkkäät, että meillä ei ole homma kunnolla hoidossa ja käyttivät sitä häikäilemättä hyväkseen. Lopulta saimme katraan kujalle: lähestyminen rauhallisesti on tärkeää, koiran pysäyttäminen oikeaan kohtaan on tärkeää plus oma sijoittuminen laumaan nähden on tärkeää, jotta lambit menisivät kujan läpi!
Bowwen pitäisi ymmärtää, ettei sen aina tarvitse/pidä kiertää tasapainoon. Saimme lambit kujaan, josta ne kirmasivat aitauksen toiselle laidalle meidän liian kovan vauhdin takia.
Saatiin lampaat pari kertaa kujasta läpi taluttimen kanssa ja sen jälkeen ajattelin koettaa ilman. Se oli sähellystä, johon Bowwe tarjosi tuttua aitojen yli loikkimista, että olisi päässyt tasapainoon. Tahkottiin hetki useilla älyttömillä käskyillä ilman mainittavaa tulosta. Taas talutin käyttöön ja onnistuneen kujan läpimenon jälkeen otimme peruskuljetusta ja häkityksen.

Tauolla Bowwe sai leikkiä ja esitellä puistojooga-asentojaan Marikan Venja-pennulle. Olipahan kiva ja rentouttava tauko.

Toinen kierros meni samalla tyylillä ja teemalla. Olin huomaavinani hieman hämmennystä koiran ilmeessä, siksi kai totteli maahankäskyä ajoittan jopa hyvin. Häkityksessä sain lampaat nätisti aitaukseen koiran maatessa paikallaan. Sulkiessani porttia elikko hyppäsi taas häkiin lambien seuraksi, eikä tullut pois vasta kun oli jo suuren aitauksen portilla. Onkohan se innokas?!

lauantai 11. syyskuuta 2010

Retu FI MVA syntymäpäivänään!!!

Voiko olla parempaa päivää saada viimeinen käyttötulos FI MVA arvoa varten kuin omana syntymäpäivänään??!! Sen teki tänään Retu ja Elisa rotumestiksien hakukokeessa tuloksella: Tottis 87, Maasto 180, yhteensä 267! Koulutustunnus HK2 ja FI MVA. Onnea Elisa ja kasvattaja Anne!!!!

Raiputin pentuset eli Pikkujalon B:t täyttävät tänään siis 4 vuotta!!! Paaljon pusuja kaikille "ihmismummulta"!

Paimennuksen Ranch-kisa Somero

Väsynyt ja onnellinen... noo ainakin tyytyväinen. Ennakkoon kävin lenkittämässä työparini metsässä ja kyllähän siellä erinäisiä loikkia ja kaarroksia tehtiinkin. Jotenkin kuvittelin, että olisin saanut sitä väsytettyä...

Somerolla aamu alkoi rataan tutustumisella. Minun avaruudellinen hahmotuskykyni tarvitsi muutaman mielikuvakävelyn, jotta rata painuisi mieleeni. Tulokset lisätty 13.09. Kisat käytiin sovellettuina FCI:n Traditional Style säännöillä.

Meidän suoritusvuoro oli viidentenä ja sitä ennen nähtiin hienoja suorituksia. Nappasin koiran autosta suoraan hommiin, aivan kuin harkoissakin. Kuljimme yhdessä häkin ja lampaiden lähelle. Kytkin koiran irti ja mukamas lähetin sen häkin taakse. Tiesin kyllä, että ei se sinne pysähdy vaan loikkaa jossain vaiheessa häkkiin. Loikki sinne ja ulos aikas monta kertaa, en jaksanut enää laskea. Saimme lambit nätisti ulos ja haltuun. Tästä osiosta pisteitä 18/20.

Seuraavaksi kuljetukset paalien ympäri ja porttien läpi. Lampaat eivät taida ihan kamalasti paineistua, vaikka Bowwe kulkeekin tosi lähellä. Vaaniminen paineistaa näkemäni perusteella lambeja huomattavasti enemmän. Tästä meille pisteitä 17/20. (Näihin pisteisiin laskettiin myös avolaitumella tehty paalipujottelu)

Sitten oli vuorossa laitumelle meno ja portti. Huh heijaa. Annoin Bowwelle käskyn liian aikaisin ja se hyppäsi aitauksesta yli ennen kuin kaikki lambit oli avolaitumella. Tästä seurasi, että se ekana yksin oleva lammas päätti lähteä karkureissulle. Kimmon/tuomarin ohjeesta aiemmin otin muut lampaat mukaani ja lyllersin Bowwen avuksi, jotta karkulainen saataisiin laumaan takaisin. Onnistuttiin!!! Pisteitä näistä ylmääräisistä kuvioita vähennettiin niin, että meille jäi pisteitä 1/5.

Tämän jälkeen paalipujottelu (pisteet edellä) laiduntamaan. Bowwe teki pari ylimääräistä laumankiertoa ennen kuin kuunteli maahan-käskyä. Lisäksi karkasi yhden kerran käskyn alta. Tästä pisteitä 17/20.

Paalipujottelu ja takaisin aitauksen portille. Nyt portti meni nätisti ja Bowwe kiersi rauhassa lauman taakse portin sulkemisen ajaksi. Taisi mennä jopa maahan käskystä. Pisteitä 5/5.

Kuja meni meillä peruskuljetuksena, ohjaaja edellä, sillä Bowwe ei osaa vielä eteenpäin ajoa. Saatiin sentää yksi piste 1/5.

Häkitystä edelsi kuljetus portin läpi, josta koira maahan. Avasin portin väärästä paikka (kuulin jälkikäteen), mutta sillä ei ollut merkitystä suoritukseen, sillä tämän kämmäsin ihan itse. Tai no, kun koira häkkiin ajossa hyppää aitaukseen omatoimisesti, niin pakko kai se portti on sulkea, ettei lambit karkaa. Tein sen liian hätäiseen ja tönin lambia portilla sisään, joten pisteitä siitä vain 1/10.

Meitin pistesaalis 60/90. Tuomari oli väköstellyt lisäkommentin kannustukseksi meille, se kuuluu näin: Valtavan hieno!

Ihan mahdottoman iloinen: lampaat eivät karanneet (kilttejä lambeja) ja itse tein takeperinkävelyn MM:n. Välillä ehdin jopa miettiä röökinpolton lopettamista, sen verran kovaa mentiin.
Parasta kaikessa oli nähdä treenikavereiden hienoja ja hallittuja suorituksia ILOINEN jokaisen puolesta!!!

Hienosti järjestetty kisa!!! Tässä kohtaa täytyy tehdä tsunamiaaltoja Marikalle ja Kimmolle. Lisäksi Tanjalle ja Eijalle & Mr.Linssille kiitokset mukavasta seurasta ja aaltoja kannustuksesta ja mukana olosta!!!

tiistai 7. syyskuuta 2010

Paimentamista vol.25

Tarkoituksena oli vetäistä Bowwelle tänään mukavat perustreenit kisojen alle. Edelisestä lauseesta voi tietenkin päätellä, ettei kaikki mennyt ihan niin kuin suunniteltiin.

Eka kierros meni parin alkukiihdytysrundin jälkeen hyvin, vaikka Bowwe taas häkityksen yhteydessä hyppäsi häkkiin ennemmin kuin kiersi sen taakse ajaakseen lambit ulos. Ei ihan kamala virhe kaiketi, etenkin kun ajoi lambit rauhallisesti ulos. Tänään merkkasin Bowwen oikean toiminnon naksulla ja tuntui tajuavan yhteyden oikeaan toimintaan eli tällä kertaa maahan menoon.

Toisella kierroksella lambit olivat valmiiksi häkissä edellisen koiran jäljiltä. Siirtyessämme portilta häkille päin Bowwe huomasi kauempaa laitumelta harjoitusaitauksen viereen tulleen lambin. Tuleva olisi pitänyt aavistaa sen vilkuilusta. Koira vikuroi muutenkin siirtymisessä, se oli sentään taluttimessa eikä päässyt karkaamaan häkille. Doooh ja sitten valmistauduin lampaiden ulosajoon häkistä, lähetin koiran häkin taakse, josta se sai suoran katsekontaktin siihen yhteen individualistiin. Lopun voitte varmaan aavistaa?!

Bowwe loikki aitauksen yli yksinäisen lampaan luokse liian vauhdikkaasti, josta seurasi että se pinkoi suuremman lauman turvaan pidemmäs laitumelle. Minä karjuin kitapurjeet ulkona koiraa takaisin ja samalla lyllersin koiran perään ja lauman luokse. Matkani ajan Bowwe niputti laumaa eikä kuunnellut pätkääkään, vaan jatkoi toimiaan. Kyllä olinkin vihainen. Marikakin oli tullut paikalle, onneksi, sillä Bowwen korvat olivat yhä koristeena. Saimme elikon kaksissa naisissa kuulolle ja pysähtymään, jotta sain sen kiinni ja pois isolta laumalta. Voi perkuleen perkuleen helekkura. Kyllä koettelee ja harmittaa.

Aloitimme treenit uudelleen harjoitusaitauksessa. Edellisestä kimpaantuneena taisi äänenpainoni olla jonnin verran viileämpi, jota koirakin kuunteli. Tarttis varmaan olla hieman iloinenkin onnistumisista, mutta tuo koiran karkaaminen laitumelle pistää kyllä vihaksi...

maanantai 6. syyskuuta 2010

Paimentamista vol.24

Päivän teemana farmikisaan perehtyminen, jonka aloitimme lampaiden valitsemisella suuremmasta laumasta oikeaa paimensauvaa apuna käyttäen. Tämä "liike" ei kai 1-luokan farmikisassa ole, mutta sainpahan totutella siihenkin sauvaan (;-)) ja villakerien kanssa painimiseen. Hikistä puuhaa oli sekin.

Varikko oli tällä kertaa ihan aitauksen vieressä, jonka ajattelin olevan Bowwelle suuren suuri haaste. Ei ollut ekalla kerralla, toka rundinlla kyllä, siitä lisää jäljemmin.

Rataan kuului kaksi porttia, paalien kierrot tiettyyn suuntaan, aitauksesta ulosmeno, kuljetusta paalipujotteluna, lauman pysäytys laitumelle, paalipujottelu takaisin portille, rännikuljetus ja häkitys.

Meidän hommeli alkoi lampaiden erottelulla suuremmasta laumasta. Bowwe oli parkissa tuon ajan. Paimennettavien rekrytoinnin jälkeen Bowwekin pääsi hommiin.

Eka rundi
alkoi suht lupaavasti kuljetuksilla porttien läpi sekä paalipujottelun osalta, tässä kohtaa Bowwe huomasi varikolla olevat lampaat. Ehketi pääsin karjaisullani desibelitasossa Rolling Stones konsertin tasolle ja sain koiran mukaani pienempää laumaa paimentamaan sekä portista ulos laitumelle. Sain lambit aika kivasti laitumelle estäen Bowwea rynnimastä portista samaan aikaan. Ulosmenon Bowwe päätelmöi pienessä päässään seuraavasti:
Se ratkoi hommelin (yllätys) hyppäämällä aidan yli tasapainoon. Onneksi sain portin kiinni, jotteivät labit palanneet takaisin pienempään aitaukseen.
Tästä jatkoimme mielestäni nätillä paalipujottelulla laidun paikkaan. Liikkeen pysähdyttyä Bowwella on SUURI tarve kiertää laumaa. Parin kierroksen jälkeen sain sen maahan ja lambit saivat laiduntaa rauhassa. Lauman nosto ja paalipujottelun jälkeen takaisin portille ja ränniin. Bowwe ei osaa vielä poispäinajoa, joten otimme sen tavan kuljetuksena (minä edellä).

Häkityksessä Bowwe levitoi taas itsensä aidan yli ja sieltä sujuvasti myös ulos. Olihan se jokin suoritus, enivei lambit saatiin häkkiin. Tämän jälkeen lauma ulos häkistä, jonka Bowwe teki omalla hyppy-loikka-häkkiin tavallaan. Lauman kuljetus varikolle päätti homman.

Toka kierros oli taas haasteellisempi, koska koira oli hieman kerännyt itseensä kierroksia odoellessaan. Päätimme tehdä vain portit ja aitauksen sisällä paalipujottelun sekä rännin ja häkityksen. Suurimman osan aikaa Bowwe kiersi laumaa (laajalla kaarella kylläkin, positiivista) eikä asettunut kuljetuksessa taakse. Nooh, meni ne portit ja paalit tälläkin tyylillä.

Rännissä ja häkityksessä autoin taas koiraa, sillä se kerta kaikkiaan ei voi ymmärtää poispäinajoa, vaan kääntää sen lauman keulan minua kohti. Tämän jälkeen palasimme varikolle. Yksi lambi päätti lopettaa hommat ja loikkasi varikkoaitaukseen. Sain Bowwen kaksi kertaa huudettua sen perästä pois ja kolmannella se hyppäsi sokkona (aitaus/portti oli peitetty) varikkoaitaukseen suuren lauman päälle.
Huoh... olipa koiran ilme kuvauksen arvoinen, hieman oli jännä paikka ja jopa totteli maahan käskyä. Itse en päässyt aitaukseen, sillä lampaat pakkasivat tietenkin koirasta poispäin portille. Onneksi Kimmo tuli avuksi ja aurasi Bowwelle reitin luokseni ja ulos varikolta.

Tyylipisteitä me emme varmaan saaneet, mutta "taiteellisesta"/viihdyttävyydestä varmaankin kympin, jos Marikaa ja Kimmoa oli uskominen. Aikoivat nimittäin myydä lippuja Bowwen esitykseen farmikisassa. ;-).

torstai 2. syyskuuta 2010

Paimentamista vol.23

Jatkoimme pienemmässä aitauksessa viikon takaista treeniä. Bowwekin jatkoi lennokkaita aitauksesta poistumisiaan. Täytyy myöntää, neidillä on mahtava hyppytekniikka, saisi tosin esitellä sitä jossain muualla ;-)

Ekalla rundilla taisi lampaita olla 5 tai 6, joita Bowwe ansiokkaasti taas kiersi ja olisi kiertänyt enemmänkin. Elikko lennähteli myös aitauksen yli, ekalla kerralla muun laiduntavan lammaslauman perään, krääk-huutaa.-jaanakin, koira takaisin portin kautta. Hetken kuluttua perushakukaari_treenin jälkeen maahanmeno alkoi taas unohtua -> painetta koiraan -> meni pari kertaa jopa nätisti maahan -> koira ryhtyy kiertämään taas laumaa -> painetta ja taas se meni aitauksesta yli. Kimmo siirtyi aitauksen reunalle.. hah.haaa, pirpana älysi kiertää/väistää paikan (haki uuden ylityspaikan myöhemmin). Joo, kyllä tällekin kerralle osui hyviä hetkiä, niistä erityisen iloinen.

Tokalla kerralla lambeja olikin vain 3 ja Bowwen kierrokset nousivat ja samalla kuulo oli hävöksissä. Painostaessani hakukaarelta kauemmas Bowwe ratkaisi tilanteen hyppäämällä aitauksesta ulos ja palasi "mallikkaasti" tasapainoon hypäten aitaukseen lauman taakse kauempaa. Neuvokas koira, alkaa olla jo liian viksu mulle ;-). "Yhteistyökumppanini" suoritti näitä omatoimisia liitojaan useamman kerran ja näytti siltä, että palkkaa itteään hyppimällä. Sain muutaman kerran koiran mukaani maastamakuulta, oikein hyvä. Jos en nyt ihan väärin ole tulkinnut, niin koirale suunnat alkavat olla jollakin mallillaa päässään. Bowwe hakee itseään hyvin tasapainoon ja suhtautuu nätisti lampaisiin, oikein iloinen.

Pohdintaa: Bowwe muistuttaa kovasti Salkaa nuorena, joka oli myös "hieman" haastava tapaus kouluttaa, mutta niin vain Salkakin pään täyttyessä 3-vuotiaana ryhtyi tekemään hommia yhdessä. Toivoa on siis vielä! Ranchi-kisoja ajatellen meillä ei ole kovin ruusuiset odotukset näiden edeltävien treenien pohjalta, mutta sinne mennään silti. Bowwe väköstelee juoksujaan just sopivasti, mun tuurilla tärpit on kisojen aikaan ;-).

tiistai 31. elokuuta 2010

Hakuilemassa ja pentuja pussaamassa

Yli kuukauden kesäloma hakumettästä ja olipas mukavaa taas möyriä mättäillä. Bowwelle sunniteltiin aluksi 2 valmista maalimiestä etukulmiin ja jatko edellisten mukaan. Ilmaisuja vasta treenin lopuksi keskilinjalla.

Koiralla riitti intoa, jopa sen verran, että joutui molemmissa etukulmissa jarruttelemaan ja palaamaan takaisin kulmiin.

Kolmas ja neljäs maalimies kömpivät myös valmiiksi piiloihinsa:
Kolmas umpparissa, jonka Bowwe aavisteli ja suunnisti sinne enemmänkin tottumuksesta kuin hajulla.
Neljäs maalimies oli ymmärtänyt hieman väärin ohjeet piilosta ja oli epähuomiossa mennyt alueelta reippaasti ulos. Ensimmäinen lähetys tuolle piilolle vaihtui tyhjäksi pistoksi ja taaksepäin työskentelyksi (=juuri se alue jäi pistoilla kattamatta). Uudelleen lähetys ja koira singahti parin metrin päästä 90 asteen kulmassa takarajan yli. Vimmattua vislausta koiran perään. Ei tullut takaisin, eipä tietenkään, kun oli maalimiehellä.

Annen kasvatit/Biitin pennut treenattiin ensin (reippaita ja innokkaita tapauksia) ja treenien lopuksi pääsin vielä pusuttelemaan sulokkeja! MUBAVAA!!!

lauantai 28. elokuuta 2010

Bowwen MH-kuvaus

Kuvauspaikkana oli Santahaminan sotilasalue, jossa olikin ihan kiitettävä sota samaan aikaan käynnissä. Parkkipaikalle kuului sinkojen yms. sotavehkeitten äänet sen verran kovaa, että jos koira olisi vähääkään ääniherkkä, niin olisi varmaankin ollut jo jumalattomassa paineessa ennen kuvausta.
Kuvauksessa itselleni tuli yllätyksenä, ettei Bowwe sännännyt saalisviirin perään, sen verran hanakka se on lintuja ja kaneja jahtaamaann sekä sen yllättävän rauhaisa oleilu, kun en tapahtunut mitään (osio 4.)
Bowwen reaktiot muutoin olivat minusta kyllä juurikin minun nuorelle koiralle sopivat, etenkin kun se kulkee talutinlenkkinsä superhermo-Salka-muorin kanssa: Ei sen ole tarvinnut mistään välittää, kunhan on humputellut ja jahdannut lintuja lenkeillään.

Anne ja Timo olivat videoimassa ja kuvaamassa Bowwen kuvauksen ja jännityksellä odotan nähdä sen itsekin. Kuvien Copyright Anne ja Timo Jalonen


Alkuleikkivideo teknisten ongelmien vuoksi Timo Jalosen kännykkävideona


Käsittely (=ihanaa hierontaa)


Haalarilla häntä töteröllä


Aaveet jo selin


Huppu pois

Ohessa Bowwesta annettu arvio.
Osio
Bowwen reaktio
1a. KONTAKTI
Tervehtiminen
4: Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b. KONTAKTI
Yhteistyö
4: Lähtee mukaan halukkaasti,
kiinnostuu TO:sta
1c. KONTAKTI
Käsittely
3: Hyväksyy käsittelyn
2a. LEIKKI 1
Leikkihalu
4: Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b. LEIKKI 1
Tarttuminen
3: Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c. LEIKKI 1
Puruote ja taisteluhalu
3: Tarttuu, vetää vastaan, mutta
irrottaa ja tarttuu uudestaan/
Korjailee otetta
3a. TAKAA-AJO








1: Ei aloita
3b. TARTTUMINEN










1: Ei kiinnostu saaliista/
Ei juokse perään
4. AKTIVITEETTITASO
3: Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja
5a. ETÄLEIKKI
Kiinnostus
3: Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b. ETÄLEIKKI
Uhka/aggressio
1: Ei osoita uhkauseleitä
5c. ETÄLEIKKI
Uteliaisuus
4: Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä
5d. ETÄLEIKKI
Leikkihalu
2: Ei leiki - osoittaa kiinnostusta
5e. ETÄLEIKKI
Yhteistyö
4: Kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta
6a. YLLÄTYS
Pelko
3: Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b. YLLÄTYS
Puolustus/aggressio
1:Ei osoita uhkauseleitä
6c. YLLÄTYS
Uteliaisuus
2: Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d. YLLÄTYS
Jäljellejäävä pelko
1: Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e. YLLÄTYS
Jäljellejäävä kiinnostus
2: Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla
7a. ÄÄNIHERKKYYS
Pelko
3: Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b. ÄÄNIHERKKYYS
Uteliaisuus
4: Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin
7c. ÄÄNIHERKKYYS
Jäljellejäävä pelko
1: Ei minkäänlaisia liikkumis-nopeuden vaihteluita tai väistämistä
7d. ÄÄNIHERKKYYS
Jäljellejäävä kiinnostus
1: Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan
8a. AAVEET
Puolustus/aggressio
2: Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
8b. AAVEET
Tarkkaavaisuus
3: Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista
8c. AAVEET
Pelko
5: Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta / Pakenee
8d. AAVEET
Uteliaisuus
3: Menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä
8e. AAVEET
Kontaktinotto aaveeseen
4: Ottaa itse kontaktia avustajaan
9a. LEIKKI 2
Leikkihalu
3: Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee
9b. LEIKKI 2
Tarttuminen
3: Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
10. AMPUMINEN
2: Häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön

torstai 26. elokuuta 2010

Paimentamista vol.22

Tänään saimme viriteltyä Bowwen kanssa yhteistä säveltä, edelliskertaan nähden jopa huimaa parannusta (ei nyt ihan sinfoniaa, ehkä rock'n rollia). Olimme pienemmässä aitauksessa, jossa koira ei kerta kaikkiaan pääse palkkaamaan itseään kiertämällä luvatta tasapainoon.

Ekan rundin aluksi meinasi edelliskerran humputtelu jatkua, mutta tänään pääsin puuttumaan keekoiluun, pienemmästä aitauksesta johtuen. Eipä aikaakaan, kun Bowwekin tajusi saman ja tyytyi tottelemaan. Hakukaaren suunnatkin alkavat hahmottua koiralle kaiken tämän hulabaloon keskellä.

Toka kerta raatotreeniä jatkui samalla tavalla. Sain koiran jo siihen pisteeseen, että elikko lähti mukaani pidemmälle laumasta, mitä se ei tiistaina taas tehnyt. Taisi hypätä vain kerran aitauksesta ulos hätistellessäni sitä kauemmas laumasta. Samalla kerralla huomasi laitumella olleet lampaat ja otti jo 20 metrin spurtin laumaa kohden, tuli kutsusta takaisin, mutta päätti vielä kerran yrittää. Per...le sai sen uskomaan, etteivät ne kuulu tällä kertaa paimennettavaan laumaan.

Itselleni oikein hyvä uskon-luomis-treeni, Bowwesta puhumattakaan.

tiistai 24. elokuuta 2010

Paimentamista vol.21

Täydellinen taantuma takaisin jonnekin treenikertaan nro 3.
Koira oli ihan vallaton ja ilkikurinen, ei korvia eikä minkään sortin yhteistyötä. Tästä treenikerrasta ei ole paljoa kerrottavaa. Hohhotihoijaaa, kyllä tämän(kin) elukan kanssa ohjaajan nöyryyden tunne vaan kasvaa. Noh, leuka rintaan ja kohti uusia vastaoinkäymisiä heti torstaina ;-).

Eijalla ja Resikalla meni ihan älyttömän hyvin! Hyvä te!

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Koiratätinä Nummelassa

Viikonloppu koiratätinä takana. Vkl vietettiin muutoin rauhaisissa merkeissä paitsi Bowwe (oliko yllätys) järjesti minulle ylimääräistä sydämentykytystä hypätessään 2. kerroksen parvekkeen kaiteelle keekoilemaan. Onhan se näppärä ja ketterä, mutta jotain rajaa sentään saisi pitää. :-/

Tänään väköstelin Bowwelle jäljen pellolle. Tuuli oli varsin voimakas, sen vuoksi tein jäljen lähelle metsän reunaa. Namit (=pienen pienet) joka askeleella, jälki taisi vanheta reilut 45 minuuttia. Paalulta lähdettäessä koira hyöri hetken, jonka jälkeen sai jujusta kiinni keskittyen hyvin ja edeten rauhallisesti. Jäljellä oli pari loivaa kulmaa, joista toisen meni noin 30 cm yli (korjasi itse) ja toinen menikin sitten ihan nappiin. Sain Marikalta hyviä vinkkejä jäljelle lähestymisessä.

Nummelan uusin tulokas, Flaksi-pentu, oli kyllä tosi mallikas hoitolainen, Biitti-äidin kipittäessä Tallinnan INT-näytelmissä. Muulle talon koiraväelle hoitola reissut ei mitään uutta olekkaan ja kaikki suijui niiden osalta entiseen malliin. Joyce ja Laurus kävivät ajamassa meitin jo kertaalleen ajetut jäljet lenkillä ollessamme.

torstai 19. elokuuta 2010

Onnen päivä!

Jee-jee jee jeee!
Saatiin peruutuspaikka Briard-yhdistyksen MH-kuvaukseen 28.8.2010, kuvaajina toimivat Riitta Liimatainen ja Kai Tarkka. ILOINEN!!!
Tarkan Kaitsu on luonnetestannut molemmat aikaisemmat narttuni ja on ihan mahdottoman vakuuttava hommassaan. Uskonkin, että MH-kuvaajana hän on yhtä hyvä ja varma. Bowwelle kuvaajat ovat luonnollisesti täysin vieraat eihän siinä muutoin mitään järkeä olisikaan.

Paimentamista vol.20

Tänäään ajelimmen Annen kera Biitti & Flaksi kanssa aamutreeneihin, aamutreenillä ei suurta vaikutusta Bowwen toimintaan.

Bowwen kanssa tahkottiin edellistä treeniä jatkaen eli hiplaamista maahan menon kanssa. Tänäänkin tuli todistettua, että koira on aluksi ihan laukalla ja tahtoo vain kiertää laumaa. Lisäksi laitumella liian lähellä olleet pari lammasta sai Bowwen anteenit kääntymään sinne päin, tyyliin nuo ovat eksyneet laumasta. Marika ohjasi Swedun ajamaan lambit kauemmaksi harjoitusaitauksesta, jottei Bowwen tarvinnut niitä enää tiirailla.

Eka rundi alkoi ohjaajan "roiskaisulla" eli huonolla ohjauksella hakukaarelle. Ei siis voinut ollakaan onnistunut suoritus. Bowwella oli alkukiihdytysten jälkeen korvat paikallaan ja totteli noin yksi viidestä maahan käskyä. Ohessa teimme nurkkatreeniä, jolla estämme koiran kiertämisen tasapainoon. Väsyttämällä neiti meni lopulta siinäkin itse maahan. Väliin vapauttavaa kuljetusta ja lopuksi häkitys. Jep, häkityskin alkaa onnistua. Ulosajossa Bowwe ei ymmärrä pysähtyä häkin ulkopuolelle tasapainoon vaan hakeutuu häkkiin sisälle.
Edelliskerralla "palaneet" varpaat häiritsivät koiraa aika ajoin, mutta kokonaisuudessa tuskin se niitä edes muisti. Treenin loputtua suuntiessamme portille Bowwe ei meinannut saada millään pois laumalta... ööö neiti teki pari omatoimista hakua ennen kuin sain sen paimenesta pois.

Toinen rundi ja tottis jatkui. Mielestäni Bowwe oli villimpi tällä kertaa ja karkaili omatoimisesti käskyn alta. Ohjaajan maltti silti säilyi (aaltoja ittelle). Jossain vaiheessa yksi lambeista äkkäsi aidassa olleen reiän ja meni siitä ulos. Olin itse sen verran lähellä, että kykenin estämään muiden villakerien paon. Mitä teki Bowwe, hyppäsi aidan yli ja paimensi karkulaisen takaisin. Itse se ei vaan käsittänyt aidan reikää ilman selkeää näyttöä. Luulikohan piru, että lambit voivat kulkea aidan lävitse tosta vaan. Tottishiplaamisen päätteeksi otimme taas häkityksen, joka meni paremmin, vaikka Bowwe loikkikin häkistä ulos taas tasapainoon. Toisella kertaa Bowwe lähti jätetyn lauman luota yhtä hyvin minun mukaani kuin ekalla kerralla. Itselle muistettavaa, että turha yrittääkään moista jos lauma on liian lähellä. Treenin lopuksi Bowwe loikki taas aidan yli juomaan ja pusimaan kavereita.

Pohdintaa: Näytti siltä, että Bowwe sekoittaa ajossa annetun maahan käskyn ja sitä seuraavan aja-vaan-käskyn ja hakukaarelta maahan menon (ehdottomampi, josta liikutaan vasta luvalla).

Ihan mahtista, että mukana olivat myös Anne & Biitti ja Flaksi-pentu turistina sekä Eija & Reiska!!!
.

tiistai 17. elokuuta 2010

Paimentamista vol.19

Parin viikon tauon jälkeen taas paimenessa. Mökillä löhöilyn lomassa opetin Bowwelle uuden käskyn maahanmenoon. Aiempaan liittyy niiii-in paljon negatiivista painetta, joka taas heijastui kaikkeen tottelemiseen paimentaessa.

Eka kierroksen alkaessa lampaat olivat aitauksen toisella laidalla portilla jonotamassa laitumelle pääsyä. Jätin koiran sisäätuloportin eteen maahan odottamaan, jonka jälkeen siirryin lähemmäs lampaita. Käsky hakukaarelle, lampaiden nosto ja maahan. Ha-haa taas yllätysmomentti ja koira totteli. Aja käsky välittömästi ja lauman kuljetusta.
Tämän jälkeen palattiin edelliskerran tyyppiseen treeniin: koira maahan, minä lampaiden kanssa hieman kauemmaksi, lauman läpi koiran luokse, josta kutsuin sen mukaan vieden koiran taas kauemmaksi paikalla makuuseen. Sieltä taas käsky hakukaarelle ja maahan. Muutama laukkarundi Bowwen piti taas malliksi näyttää, sen vuoksi otimme suunta-maahan-treeniä nurkassa, jottei koira pääse kiertämään itseään aina tasapainopisteeseen. Kaiken kaikkiaan eka rundi meni hyvin, etenkin kun paimenkin oli itse rauhallinen.

Toka rundi samaan tahtiin. Sen huomasin, että Bowwen on hankala lähteä mukaani jos lauma on liian lähellä. Otimme myös pari häkitystä, joista eka oli sähellystä: Koira kiertää aina aitauksen taakse tasapainoon ollessani lampaiden kanssa portilla. Olihan se käskyn alla, mutta eipä elukka taas vaan pysynyt paikallaan. Toisella kerralla suoritus oli "mallikkaampi" noin niinku meidän tekemäksi ;-). Tokihan neiti söi joka välissä pipanoita kävi useampaan otteeseen juomassa, mutta sanoisin, ettei ihan huono treeni.

Aitauksen pohja oli ihan kivikova, eipä ihme, Bowwella taas varpaan anturassa nirhauma. Marika jutteli, että tosi monella enemmän kaasuttelevalla on samoja ongelmia. Sekoittelin laventeliöljystä ja perusvoiteesta "ihmevoiteen". Aamulla varpaan antura oli jo parempi. Hoito jatkuu ja toivottavasti saamme jalan paremmaksi ennen torstain treenejä.
.

maanantai 9. elokuuta 2010

Talkoolaisena

Siskon ranchilla lauantaina hikipäisenä talkoolaisena. Kiesus ja olikin taas kuuma, mutta saimme tehtyä ainakin osan niistä töistä mitä Heli oli meille ajatellut.
Siskoni mahtisonni-muu-muu-laps Hemmi oli vahtimassa meidän tekemisiämme, jotta kaikki menisi millilleen eikä melkein. Menihän ne!
Järkyttävää miten aika vaan kuluu, vastahan tuo käkkäräpää (Hemmi) oli ihan pienen-pieni ja nyt aikuinen ja mahtava ihminen! Muistakko Hemmi, lupasit nelivuotiaana pitää Jaana-tädistä aina huolta!

Meitin loma on mennyt helteitä pidellessä ja järvessä lilluessa. Elo täällä möksällä on vaan niin helppoa noiden koissujen kanssa: Kulkevat ovista ulos ja järveen kun huvittaa, nauttivat auringosta makoillen pitkin pituuttaan pihalla ja pitävät minulle seuraa. Bowwe häviää välillä jonnekin omille teilleen, seutua täällä riittää. Itse olen lukenut kassillisen dekkareita ja täyttänyt "miljoona" sanaristikkoa ja kaiken tämän olen tehnyt tietenkin ulkona ja uimareissujen välissä. LOma loma loma!

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Ampiaisten joukkohyökkäys sisätiloihin ja Hanksussa talkoolaisena

Eilen amppareita alkoi pörrätä sisätiloissa enemmän ja vähemmän. Pyydystelin niitä parhaani mukaan, siitä huolimatta niitä oli tuvassa vielä illalla ja koetti löytää tietään ulos. Bowwe parka käpälällään yhtä mottasi ja sai piston palkakseen anturaansa. Yölläkin yksi sekopää kipitteli lattialla ja pisti samaista "pentu-pentua" pyllyyn. Bowwella oli huono päivä :-/
Salka napsii amppareita ilmasta kiinni eikä tunnu kärsivän pistoista, syökin vielä kaiken minkä ilmasta kiinni saa.

Tänään kävin Hanksussa siskon ranchilla talkoissa ja siellä ei tosiaan vettä sadellut, vaan helle oli taas huumaava. Ko. seikan vuoksi emme edes harkinneet työskennellä sisätiloissa/vintillä vaan korjausmaalasimme taloa sen sijaan. Neljän kieppeissä alkoi Hanksunkin taivaalle kerääntyä selviä ukksopilviä. Hetken pähkittyämme päätin kerätä koirat autoon ulkotarhasta ja lähteä takaisin möksälle. Ajoinkin suoraan myrskynsilmään. HUH!

Noh perille päästiin. Kovin oli täälläkin ukostanut, tiesi mökkitiellä tavattu tätini. Nyt on oikein mukavan raikas ilta viettää ulkosalla. Alku rallattelun jälkeen koissut asettuivat tapojensa mukaan portaille, paitsi Bowwe oli näkymättömissä. Kuulin jotain kuminaa, katselin ympärilleni enkä nähnyt koiraa. Jälleen sama ääni... Bowwe keekoili auton konepellillä, siitä taipuvan pellin ääni. Että se ehtii ja keksii!
.

maanantai 2. elokuuta 2010

Rotta-ralli

Raiputti, the suuri saalistaja, toi saaliinsa pihalle ihailtavaksi, kauempaa en vielä tuolloin saanut selvää lajista. Hetken kuluttua lajimäärittely helpottui, kun Bowwe rallasi rotta suussa pitkin pihoja, esitteli tonttia vainajalle hyvinkin laajasti ja vauhdilla. Olisipa ollut kamera! Päätin lopulta nostaa raadon kuusen oksaan koirien ulottumattomiin.

Perjantain vastaisena yönä täällä oli aivan mahtava myrsky: Taivas oli valkoisenaan salamoista ja maisema sen mukaan aavemaisen mustavalkoinen. Tuulet kaatoivat puita sen verran, että olin täysin motissa täällä mökillä. Tiet poikki kaatuneista puista ja sähkökatkojen vuoksi tukiasemat eivät saaneet sähköä ja Elisankin liittymät olivat mykkinä. Nyt taas pikkuhiljaa hitaamman yhteyden kautta yhteydessä maailmaan.

Ai hitto, meinasi vallan unohtua tärkein. LOMA LOMA LOMA LOMAAA!