Mölliaksaa vol. 4

Yhyyyy-yyy, tänään oli viimeinen kerta meitin aksaan tustumiskurssilla.

Opeteltiin tai siis minä opettelin valssausta ja persjättöä. Kyl mie taivuttelinkin itteeni hassuihin asentoihin. Todistettavasti ainakin yhden kerran molemmat meni oikein. Naurettiin ihan mahdottomasti ja kai sen vuoksi Bowwellakin oli mukavaa, vaikka joutui välillä esteelle tosi ahtaista paikoista, kun minä pönötin ohjaamassa väärässä paikassa.

Fröökynä oli oikein innoissaan tottelemaan ja paras tapa lähettää se esteelle oli ensin laittaa maahan makuulle. Siinäpähän vahvistui sekin, kun aina oli luvassa mukavaa tekemistä ja lopuksi palkka.

Lopuksi sain taas ohjausta keppien kanssa. Tässä vaiheesa Bowwe oli jo hyvinkin innoisaan, kun sai taas oppia uutta.

"Kurssikaverit" tekivät kukin ihan mahdottoman hienoja juttuja. Tuksu oli kyllä ylivoimaisesti keskittynein tapaus tänään. Sen touhukkuus kirvoitti hymyt huulille!!!

Tällä hetkellä Bowwe röhkii ja piehtaroi soffalla uskomaton virne naamallaan. On se onnellinen tapaus!!!

Paimentamista vol.84

Valoa näkyvissä!!! Bowwen kuulo on palautunut ja hupakko tekee jo osan aikaa töitä kanssani. Itselleni meinaan myös tehdä aaltoja, sillä jaksoin yhtä kauan olla positiivinen.

Bowwe tarjoili jo välillä omaehtoisesti maahanmenoa, nii-in, mitäs ei palkan eteen tekisi. Nythän neiti saa itse valita haluaako palkan vai kaasutteleeko pipanoiden perässä. Hookoonblöö taitaa vetää voiton lambin pipanoista.

Ekalla kierroksella häkittelin lambeja, mutta hupakolla oli hieman liikaa vauhtia. Pysähtyi kyllä suhteellisen hyvin, mutta maasta liikkeelle lähtiessä vauhti on rivakka ja koira liikkuu noissa hiplaustilanteissa liikaa.

Tokalla kierroksella seisautin koiran ja liikkeelle lähtöliike ei lambien kannalta silloin ole läheskään niin suuri ja niiden siirtely onnistuu paremmin. Molemmat kierrokset päättyivät UIMAAN kiljahduksella -> erinäinen määrä tilan koiria ryntää Bowwen kaveriksi uimasille. Bowwelle ihan mahti loppupalkka: saa juosta laumassa lujaa ja pääsee plutraamaan.

On kyllä hyvä fiilis treeneistä molemmilla.
.

Rakentelua

Makkarin lattialankkuja jäi kaksi yli, joista väköstelin pöytälevyn. Oheisessa kuvassa Ikean "ainutlaatuiset" pukkijalat kannattelevat jyhkeää pöytälevyä (Pituus 167 cm leveys 94 cm). Kuvassa näkyvän ikkunalaudan otan pois, jotta lämpöpatteri ei peittyisi ihan kokonaan.
Saapas nähdä miten vahvasti lankut lähtevät kiertymään talvella lämmityksen ollessa päällä. Levyn alla olevat tuet ovat samalla jaolla kuin lattiassa. Koko hökötys on rakennettu/koottu kuin lattia. Eipä se kyllä haittaa jos siitä kierovänkyrä tulee, työpöytähän se vain on.


Tällä pöydällä voi sitten vaikka tanssia


Vielä hionta ja öljyt ja se on siinä
.

Aitoon rytmiryhmä visiitillä

Kauan odoteut vieraat Aitoosta, elikkäs Kartanon "sisarukset" kera karvaisen rytmiryhmänsä kanssa, saapuivat kyläsille!!! Minna oli antautunut/lupautunut kuskiksi, joten Paulan kanssa saimme nauttia viiniä läpi pitkän illallisen.

Tuliaisia oli luumuista Minnan punomassa korissa, (jätti?)kurpitsa sekä Minnan maalaama aivan ihanan Kanakellon, joka taatusti päätyy keittiön näkyvimmälle paikalle. Ai hotto, meinas unohtua ne munat! Meill syödään onnellisten kanojen munia ainaski pari viikkoa. Kiitos tuhannesti kaikesta!!!


Kuva ei koskaan valitettavasti tee oikeutta todellisille väreille. Viisarit paikalleen ja kukko pääsee kiekumaan

Raiputti ja Bowwe saivat ottaa vieraat vastaan tarhassaan ja Salkan oletettiin pysyvän olkkarissa verkkojen takana. Ei pysynyt, mutta äidin ja tyttären tapaaminen (Salka ja Kelju) meni hienovaraisesti, tappijalatkin ymmärsivät Salkan olevan talon emäntä. Hyvä päisiä koiria kaikki. Raiputti vaan on sen verran terävä ja tarhastaan tarkka, että ehti tutustumisen vaiheessa tokata verkon läpi Keljua neunuun. Bowwe sirkisteli vieressä, hoppas ei ottanut mummostaan mallia tulevaan. Kelju nuoleskeli hetken nenääsä ja tuli sisälle muun joukon kanssa. BTW Keljun pää on muutens kaksi kertaa isompi kuin esim. Bowwen. Koo on sitten niin kattilapää isänsä (=Holik) tyttö. Voi Kelju, PUS!

Kartanon rytmiryhmä on vertaansa vailla: narttulaumassa 1 boseroni (Kelju) ja 5 gööttiä (Nysä, Typy, Heta, Sippe ja Lissu) ja kaikki tiesivät paikkansa turhia ölisemättä. Ovathan göötit toki äänekkäämpiä kuin beauceronit, mutta tämä ryhmä osasi lopettaa.

Me akat (minä ja Paula) taas emme osanneet olla hiljaa ja lopettaa. Minnan (= edelleen kuski) korvat joutuivat koville.

Kiitos virkistävästä vierailutuulahduksesta tänne Someron Koiramäkeen. Elokuu ei voisi paremmin taipua lopuilleen.
.

Paimentamista vol.83

Kovin oli positiivinen reissu tänään paimenessa. Kummasti se omakin asenne muuttuu, kun koiraa ryhtyy palkkaamaan oikeasta eikä rankaisemaan väärästä. Toki keppi heiluisi, jos elikko kävisi lambien kimppuun tai muuten sikailisi.

Ekalla rundilla kaikesta tottelemiseta naksu->nami. Sopii Bowwelle ja minulle oikein hyvin, eläin totteli ts. tahtoi tehdä pitkästä aikaa hommia MINUN kanssani. Treenin jälkeen kirmasi kilpaa Wenjan kanssa uimaan. Itse taisin hidastella enkä mennyt koiruuksien perään. Hetken kuluttua joku kysyi "kenen koira se tuolla avopellolla kirmailee laiduntavien lambien luokse"... no, Bowwehan se siellä. Parikymmentä sekunttia aikaisemmin olin hehkuttanut, kuinka sain sen huudettua harjoitusaitaukseta yli loikkineiden lambien perästä pois...

Toka kierros samalla tyylillä poislukien avolaitumelle karkaamiset. Puolikas hookoonblöö meni koiran palkaksi, ei paha hinta hyvästä mielestä ;-).

Mölliaksaa vol. 3

Hiton kiireinen päivä aikataulujen suhteen. Duunipäivä konttorilla HKI:ssä ja ruuhkassa ajelut kotiin. Koirat nopsaan tarhasta ulos iltaruualle ja melkein heti nokka kohti mölliaksaa.

Meitin rata taisi mennä jotenkin näin: Hyppy, tiukka vasen, hyppy, mutkaputki, hyppy ja hyppy ja palkka. Ei ihan onnistunut, mutta jaettiin rata osiin ja niissä onnistuttiin. Vahvistettiin Bo:n mutkaputkelle menoa, sillä tuossa radassa se ei vaan hahmottanut sitä. Nakkipalkka rules ja sen eteen Bo yrittää kaikkensa, jopa oikoa rataa. Anette oli tsemppaajana palkan kanssa viimeisen hypyn palkkana. Lopuksi Anette näytti yhtä keppien opetustapaa. Ihan olisi varmaan helppoa jos ohjaaja osaisi edes jotain. Häätyy harjoitella kotosalla.

Katsojat olivat sitä mieltä, että Bo näytti nauttivan hommasta. Itte nimittäin enempi hikoilin ja ihmettelin rataa.

Eikun Tuksu veteli kuin vanha tekijä. Uskomaton pakkaus!!!! Minna Rokkan kanssa kaasutteli huomattavasti pidemmän radan, ko me noviisit. Nukalle pallopalkka taisi siirtää elikon aivot narikkaan. Nami kupissa rauhoitti koiran ajatteluun.

Eija ystävällisesti kuvasi ja tässä pari joissa minä en ole täyttämässä kuvaa ;-)
Kuvien Copyright Eija Haarala

Tirppu keskittyneenä odottamassa lähtökäskyä


Ja minä kun kuvittelin, että Bowwe hyppää taloudellisesti. Höh, kyllä tuon esteen vähemmälläkin pääsisi yli.
.

Paimentamista vol.82

Kaikesta tahkoamisesta olen nyt itteni kanssa tullut siihen tulokseen, että Bowwen fiilikset tottelemiseen täytyy saada myös paimeneen. Siksi eka rundi pelkkää positiivista vahvistetta naksu/nami tyyliin. Mielestäni tuolle koiralle on pakko tehdä tämä manööveri, sillä sen suureen haluun kiertää laumaa (paremmin ohjaajan kannalta sen estämiseen) liityy nyt aivan liikaa minun luomaa painetta. Toki se taas palkkasi itseään syömällä pipanoita, mutta hetkittäin nakkipalkkakin voitti pipanat. Jatkamme tätä ainakin ekalla rundilla.

Tokalla rundilla menimme ranch-kisa rataa ja tällä kertaa sitruunapanta kaulassa. Noo... kyllä se sitronella pysäyttää liikkeen, mutta ei todella ole mikään suuri ällöttävyys koiralle, että se tekisi jotain välttääkseen sen. Saatiin rata ajettua, ilman traileriin lastausta, mutta ei mitenkään miun maun mukaan.

Bowwe ei ole millään tavalla paha tai pippuilisi minulle, se ei vaan vielä ymmärrä paimenessa yhteistyötä ohjaajan kanssa. Tahkotaan kaikessa arjessa jatkossa positiivisesti vahvistaen. Kyllä se tästä. Palkat kohdilleen ja oma asenne vielä positiivisemmaksi.
.

Luonnetestiä katsomassa

(Muoks. kuvat lisätty tarinaan)
Pöristelin lauantaina Tuusulaan katsomaan Bowwen veljen, Nemon, luonnetestiä. Samassa LT:ssä Annen ja Timon Doyle, joka oli myös varsin mielenkiintoisa katsottavaa.

Pojat klaarasivat testin ilman suurempien paineita.

Nemo testattiin ensin ja tuomarit päätyivät lukemiin LTEP 157 ja Doyle heti perään LTEP 140. Osa-aluieden pisteytys ei jäänyt mieleen, mutta molemmat pojat olivat luoksepäästäviä ja avoimia sekä laukausvarmoja.

Kuvien copyright Merja Virtanen

Merja ja Nemolainen

Jälleen kerran se tuli todettua, että loppupisteiden perusteella ei voi kyllä päätellä mitään. Osa-alueiden pisteet ja tietenkin testin näkemisen perusteella voi vasta muodostaa oman mielipiteensä.

Merjaa-aa lähetä ihmeessä pari kuvaa, olisi kiva nähdä se ryhmäpotretti. BC B-pentueen iskä, Baro, oli myös omistajineen paikalla, sekä Daholaisen perhe, juu ja Bowwe tietty. Pönötettiin lopuksi rivissä ryhmäpotretissa.


Daho & isäntä, Sanna & Baro, minä ja huilujalka Bowwe sekä Merja & Nemo. Meikäläinen se ei ole kovin photogenic enempi photocomic ;-)
.

Ranch-kisat Somerolla

Tänään taas auton nokka kohti Saarentaan lampolaa ja siellä pidettäviä Ranch-kisoja. Tai oikeammin ne oli partisyhdistyksen paimennusmestaruus kisat, mutta ranch-kisa järjestettiin samalla II-luokassa.

Bowwe kisaa kakkosluokassa, vaikka se ei osaa poispäinajoa, joten siinä kohtaa annamme muille tasoitusta. Eihän se toki osaa paljon muutakaan, mutta yritystä sillä on aina ollut.

Tänään II-luokan rata oli isommasa harjoitusasitauksessa, mutta siitä huolimatta vaativa. Ekaksi oli hakukaari (uutena meille tolppakoira ohjaajineen) ja sen jälkeen kujanne, pari porttia kuljetuksena, häkkihässäkkä, taas pari porttia, poispäinajo, traileriin lastaus ja häkitys. Ei siis mikään ihan helppo rata. Eikä pidäkkään olla, mukavasti oikeaan lammastilan arkeen liittyviä tehtäviä.

Meitin hakukaari oli ihan nätti eikä Bo edes huomannut tolppakoiraa ja ohjaajaa. Kujanteessa taisi yksi villakerä mennä kujanteen ohi. Kujanteesta lambit kirmasivat laukalla, Bowwe oikelta eteen.


Kujanteen jälkeen lambit laukalla Copyright Johanna Korpijaakko

Noh, olisi saanut mennä laajemmalla kaarella. Lauma kasassa ja porttien läpi kuljetukset.


Käännöstä, tosin aikas tiukkaa sellaista. Copyright Johanna Korpijaakko


Yhdessä mennään, minulla sauva tanassa kuin ainakin ritarilla.
Copyright Johanna Korpijaakko

Tein joitain typeriä kiemuroita ennen portteja ja häkkihässäkkää (häkkki sisälsi kujanteen, jossa T-risteys -> lambit oikealle), joka meni kaiketi oman hätäilyn vuoksi läpihuutona.


Tässä sitten se hässäkkä. Copyright Johanna Korpijaakko

"Häkkihässäkän" jälkeen lambit kuljetukseen porteille ja poispäinajoon. Siinä ei onnistuttu, mikä ei taas ollut yllätys.


Hässäkän jälkeen menossa portille. Copyright Johanna Korpijaakko


Meitin poispäinajoa, ei siis tapahtunut. Copyright Johanna Korpijaakko


Paalilta trailerille... Copyright Johanna Korpijaakko


Trailerilla taisin taas itse hätäillä ja olisi se koirakin saanut totella. Ohessa todistetta Bo:n kaarroksista.



Bowwe ei vaan voinut käsittää, miten ne lambit voivat olla nyt noin ylhäällä
Copyright Johanna Korpijaakko


Tässä jo elikot trailerissa
Copyright Johanna Korpijaakko


Tarttis saada ne uloskin...
Copyright Johanna Korpijaakko


Seuraavat kuvat kertonevat, miten Bo ongelman ratkaisi
Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Viimeinenkin Martta saatiin trailerista lopulta alas
Copyright Johanna Korpijaakko

Saatiin lambit kuitenkin traileriin ja ulos. Ja lopuksi se yhdelta seinältä avoin häkki. Minulla jälleen jokin kumma kiire, ja itse asiassa kutsuin koiran turhaan valmiiksi häkkiin menevän villakerä lauman keskelle. Martat eivät pitäneet asiasta vaan levisivät tahoilleen. Tämän jälkeen tein arveluttavan näyttäviä taivutuksia ja venytyksiä lambien ohjailussa häkkiin. Juu, ei mun haarat revenneet, vaikka melkein spagaatiin itseni venytin.


Se melkein spagaatin alkuasento Copyright Johanna Korpijaakko

Työvoittona 42 pistettä. Maksimi 120 tai 100. Huima parannus edelliseen kertaan nähden. Katsojat/treenikaverit kommentoivat, että Bowwe oli oikeasti välillä kuulolla. Ihanata. Ei me kolkutella palkintopalleja, mutta toivon mukaan kehitytään molemmat per kisa. Hoppas treeneissäkin mentäisiin eteenpäin!!!
YO-hannalle suuri kiitos ottamiesi kuvien käytöstä!
.

Pönöttäjät portailla

Koiramäen portailla pönöttäjät. En mitenkän erityisesti välitä/ihannoi kukkivia kasveja, mutta pallokrysanteemit on syksyisin pakko hankkia.


Uusimmat pönöttäjät/hankinnat. Keskimmäisen kukkien väriä vielä arvuutellaan...

Elikot, etenkin Salka ja Bowwe, pönöttävät portailla ihmetellen maajussien elopuuhia. Salka-muori yrittää saada hajua pelloilla möngertävistä puimureista, kuulo kun ei ole ihan parhaimmillaan, jotta voisi ymmärtää liikkuvan laatikon. Salka livahti ennen kuvaa jonnekin, varmaankin perässäni portaita alas. Raiputti oli tod.näk. pää marjapensaassa. Bompula istuksi yläportaalla zoomaten puimuria tai pikkulintuja.


Tämä vekkuli on jo 2,5 vuotta sitten hankittu. Nykyään hetkiä paikallaan. Pönöttää mielellään portailla seuraten maajussien elopuuhia.
.

Talkoolainen

Pari iltaa on tullut painittua lambien kanssa paimennuskisojen varikolla. Mahottoman jouhevasti kaikki toimikin, kun kukin tiesi tehtävänsä ja tekijöitäkin oli tarpeeksi. Ekana iltana meinasi varikolla jano vaivata ja osasin jo toisena iltana varautua asiaan.

Osan kisasuoritteista onnistuin näkemään varikolta ja lisäksi tunnistamaan ohjaajan ja koiran. Opettavaista on välillä myös katsella, toisaalta bortsujen tyyli ja kisat ovat erilaiset mihin itse tähtäämme, tai siis mihin meillä on mahdollisuudet/edellytykset.
Jos joskus pääsisi FCI:n sääännöilä kisamaan! Häätyy varmaankin matkustaa ulkomaille, jotta se onnistuisi. Olisi kyllä mahtavaa viettää koko kesälomansa reissun päällä Ranskassa, kierrellen katsomassa paikallisia koiria hommissaan. Haaveilee!

Koirat tarhassa

Tänään oli konttoripäivä ja koissut jäivät kotiin. Bowwe ja Raiputti tarhaan ja Salka pihalle vapaana. Vähän jännitti jättää elikot ja mielessäni pelkäsin, että kaikki juoksevat pitkin kyliä kotiin tullessani.

Voi miten väärässä olinkaan. Pihaan ajaessani, Salka heräsi kuistilta vasta kuullessaan oven pamahtavan kiinni. Tarhatyypit olivat myös juuri heränneen näköisiä. Bowwe pötköttää vieläkin patiolla, kuten aina, jos siihen on mahdollisuus.

Ihan paras olo, nyt ei tarvitse ajella nilkka suorana himpeen, kun päällimmäisenä ei ole mielessä koissujen pissahätä. Mubavaa!
.

Mölliaksaa vol. 2

Jatkettiin siitä mihin viimeksi jäätiin ja tehtiin pidempi/useamman esteen rata. Alku oli sama kuin viimeksi nyt oli tarkoitus lisätä esteitä. Hinkattiin, niin kauan, että minäkin lopulta tajusin ja koirahan palkattiin aina. Jaa-a, kyllä onkin vaikea tajuta, että katseen on pysyttävä koirassa. Kaikissa muissa harrasteissa rintamasuunta ja katse on pidetty etenemissuuntaan. Täytynee pakottaa/liimata päänsä olkapäähän jeesusteipillä.

Tokalla kierroksella otettiin vähän uusia esteitä: A-esteessä ei Bowwella ole mitään ongelmaa ja keinulautakin meni, mutta liian lennokkaasti ekalla kerralla. Hieman käytiin myös läpi kuinka keppejä kannattaa opettaa, ensi kerralla sitten kokeillaan niitkin. Ihan lopuksi yritin ekan kierroksen radan pätkää. Alku saatiinkin mutkaputkelle saakka, mutta sieltä Bowwe tuli takaisin. Kantsii varmaan kulkea putken vierellä kannustamassa.

Namipalkka ei ole oikein hyvä, sillä Bo kyttäilee mun käsiä. Harmillista, ettei Bowwe oikein syty leluihin muualla kuin kotona. Hakumetsässä sama juttu.

Eija ja Reiska kaahasi piitkän radan virheittä. Jesh jesh. Hennan Nuka on ihan luonnonlahjakkuus tähän lajiin!!!

Oli taas kivvaa ja itselleen sai nauraa kunnon röhönaurut.
.

Koiramäen kuulumisia vol. 3

Koiratarha on nyt valmis. Ulko-osa on 8 m x 6 m elikkäs 48 neliöä. Sisällä autotallissa on erikseen rajattu 5 m x 3 m tila, lisäksi entiseen maitohuoneeseen rakennan vielä talvea varten lämpöiset kopit.


Autotallin ovelta suorat näkymät ajotien portille, tontin vahtiminen onnistuu sisältäkin.


Sama toisesta suunnasta, Bowwe mannekiinina ulkopuolella.


Sama mannekiini lähempää.

Koiramäen kuulumisia vol. 2

Navetan ja ladon katto korjattu!!!
Saatiin parhaiksi sadettakin, että uusi ränni/syöksytorviasennus tuli testattua toimivaksi (hyvä kun satoi, kun "asennuksen "takuuaika" on vielä voimassa, ts.iskä on maisemissa). Koiratarhan elementit ovat valmiina, odottavat vain päätöstäni teenkö sen harkkojen päälle vai en.

Koissut ovat olleet ihan otettuja vieraista, ovat sen kukin omalla tavallaan osoittaneet. Kiva katsella elikoiden iloa.

Päivän päätteeksi syötiin oikein hyväksi talkooporukan kanssa ja maisteltiin viiniäkin, meillä oli niin mukavaa. Kyllä nyt kelpaa käydä itsensä viereen nukkumaan ;-).

Koiramäen kuulumisia

Uusi ränni ja lopulta sitten uusi syöksytorvikin on hienosti paikoillaan. Ajattelin aluksi, että vanha syöksytorvi saa kelvata, mutta sekin oli kulmastaan ruostunut puhki, siksi uutta tilalle.

Navetan ja ladon katto on kohta korjattu tai siis isänihän ne on korjannut. Ihan parhautta! Entiseen maitohuoneeseen tulee koirille hyvä suoja: Kesällä viileä ja talvella kömpinevät sinne rakennettaviin koppeihin. Koiratarha on aika paahteisella paikalla, mutta entisen navetan/autotallin oven eli yhden seinän saa auki, joten tessut pääsevät sinnekin sisälle ja samalla näkevät suoraan portille ja tontin tapahtumat. Pari aitaelementtiä pitäisi vielä rakentaa ja sitten olisi tarhan pystytys.
Jee jee.

Viinimarjat kypsyvät, tsiisös miten paljon niitä tulee. Yhdestä pensaasta saa noin 8 litraa marjaa... ja pensaita oli reilut 30. Nooh, onneksi kaikissa ei ole yhtä paljon marjoja. Koirat syö niitä ihan himona ja yleensä aina samasta pensaasta mistä itse poimin.

Sisareni lapsi, Hemmi on tulossa armeijasta viikonloppuvapaalle tänne tänään. Kivvaa!
.
.

Mölliaksaa

Rengas, putki, hyppy ja hyppy ja akka melkein valssin jälkeen persiillään (ihan kuin olisi paremminkin minulla tuo termistö hallussa, no ei).
Lähtö treeneihin oli varsin lennokas (olin unohtanut treenit ihan kokonaan) Eijan soittaessa ystävällisesti muistutuksen treeneistä, loikkasin autoon ja ajoin lujempaan kuin koskaan tuota pikkuista soratietä.

Oli kivvaa tuhtailla jo paimennuksesta tuttujen immeisten kanssa. Taisi tuo koirakin hommasta tykätä, vaikka olikin hieman ihmeissään, miksi ei mentykään paimennusaitaukseen, vaikka paikka oli sama.

Kuvat ovat Eijan ottamia. Vähän oli hieno ja uskottava uusi putki Eikulla kamerassaan, ihan kateeksi käy. Kuvien Copyright Eija Haarala


Rengas olikin kiva, ainakin Aneten suuntaan. Itseni piti kääntyä hieman sivuttain, jotta koira olisi läpi hypännyt. Lopulta onnistui sekin.


Putkissa möyryämisestä Bo on aina tykännyt, tänään tuli myös ulos.


Keskittyyköhän se tässä seuraavaan temppuun?
.