Tämäkin vuosi aloitettiin taivaallisella tuloksella eli PAIM1-T. liikaa vauhtia, liikaa intoa, liikaa ihan kaikkea. Seuraavana päivänä osattiin jotain jo paremmin EH:n verran. Kolmannessa ohjaaja päätti keskeyttää, sillä nyt on niin kovat ukaasit tuomareilla: Varoituksia tulee jo siitä, että koira lähtee palauttamaan lammasta laumaan. Tulkinnan vaikeusastetta lisää se, että puhutaan varoituksista ja huomautuksista tuomarista riippuen. Huoh.
Aika moneen on tämän miltei 10 vuoden paimennuskoeurani aikana saanut osallistuja taipua. Alkaa kohta jo väsyttää tämä koekaniinina olo. Tämä on niin peni laji, että osallistujalla ei käytännössä ole oikein minkäänlaisia oikeuksia ja kaikki koeohjeen tulkinnat on vaan nöyrästi otettava vastaan. Varsinaisia arvostelevia tuomareta on 5, joista yksi ei arvostele sellaisissa kokeissa, joihin itse osallistun.
Lisäksi minua kyllä hämmästyttää myös se, että tuomarit sallivat rataan tutustumisessa osallitujien arvosteluvariaatioiden lypsämisen ihan joka tehtävällä. Esikokeessa sen ymmärrän, mutta koeluokissa säännöt pitäisi olla selvät. Luutavasti se on kuitenkin osallistujan tapa hakea omalle tekemiselleen oikeutus. Ei kyllä missään muussa aiemmin harrastamassani lajissa sellaista suvaita.
 |
| Pirren koetulokset alkuvuodelle |
