maanantai 30. syyskuuta 2013

Pysähdyksiin hieman toinen lähestymistapa

Tänään otettiin pysähtymisiin, tai paremmin lauman nostoon, hieman toinen lähetysmistapa. Normaalisti pysähdys lauman liikkuessa ja lupa ajoon vasta kun olin lampaiden kanssa edennyt pienen matkan ja pysähtynyt. Koira siis ajoi minut ja lauman liikkeelle. Jahka pääsimme rytmistä kiinni, joka oli kyllä ohjaajalle vaikeampaa kuin koiralle, Bowwe alkoi tarjota itse pysähdystä, jotta pääsee taas kuljettamaan laumaa. Suurena plussana myös rauhallinen liikkeelle lähtö.

Bowwe oli vähntäänkin yhtä innoisaan kuin ohjaaja. Iloinen ja positiivinen treeni!

perjantai 27. syyskuuta 2013

Kivvaa ko tulee pimmiää...

On tää syksykin kerrassaan ihanaa: takassa voi taas polttaa tulia, kynttilät saavat lepattaa hämäryydessä ja parasta kaikessa ulkolyhtyjen loiste.

Swedun paimennuskoulu tsemppaa ja muistaa!!!

Tuhannet kiitokset Woollandian väelle hienosta muistosta ja tarjoilusta eilen.
Jo pelkästään tällaisen kuksan toivossa kannattaa tsempata treenejään ja tavoitella PAIM1:stä!!!

Vaikka kuksassa onkin Bowwen nimi, niin kyllä se olen minä, joka tästä hörppii!

Kaiken alku ja juuri, ainakin meille!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Paska tiistai

Mistähän tämän aloittaisi. Noh, vein koiruudet eilen aamupäivällä tarhaan, että saan rauhassa osallistua puhelinpalavereihin. Normaaliin tapaan työpäivän päätyttyä lähdin ulkoiluttamaan koiria ja ottaessani koiria tarhasta Huru ei astunut leikatulle jalalleen ollenkaan. Kokeilin heti polvea, mutta se tuntui normaalilämpöiseltä, sen jälkeen koplasin varpaat ja koira ulahti kivusta. Tassun selkä näytti turvonnelta ja ajattelin, että varpaat tai varvas voi olla murtunut. Annoin illalla tulehduskipulääkkeen ja koira rauhoittui hyvin nukkumaan.

Tänään aamulla polvi olikin turvoksissa ja pahin aavistus ristisiteen poikki menosta hiipi mieleeni. Navetassa on vanha sohvan rämä, jota Huru on stailannut mieleisekseen, raahannut selkänojan ulos ja repinyt fyllejä irti. Jäljelle jääneesä istuinosassa on sellaisia paikkoja, johon koran tassu voi jäädä kiinni ja jalan kierto on mahdollinen. Näin kuvittelin vamman tulleen.

Sain onneksi ajan samalle klinikalle, jossa polvi leikattiin. Mieli mustana ajelin Espooseen. Hoitavan lääkärin, Simona Lilius-Lappalaisen, epäillys oli saman suuntainen esitutkimuksen varjossa, vaikuttaa ristisidevauriolta. Huru rauhoitettiin tarkempaa tutkimusta ja röntgeniä varten. Kuvista selvisi seuraavaa: "Polvinivel täyttynyt ja turvonnut. Polvessa ei vetolaatikko liikettä eli ei löysyyttä. Epäilen ristisiteen osittaistä revähdystä." Samalla tutkailimme OCD-painauman paranemista ja voih, se näytti hyvältä. Ja onhan tuo ristsiteen osittainen revähdyskin huomattavasti parempi, jos noin voi sanoa, kuin koko ristisiteen poikki meneminen. Sinällään kuitenkin oikein paska juttu, sillä jossain vaiheessa koiran vanhetessa polveen kehittyy nivelrikkoa. Keskustelin aiheesta pitkään hoitaneen lääkärin kanssa, ja hän kertoi, että viimeisten tutkimusten valossa polven OCD ja rististeiden rappeutuminen kulkevat käsi kädessä.

Ja mitäs jatkossa sitten: Rauhallista liikuntaa kuukauden ajan ja 2 viikon kuluttua voimme mennä fyssarille. Jos ontuma ei parane, niin sitten on harkittava polven leikkausta. Tulehduskipulääkettä Huru saa tulevan kuukauden, aluksi isommalla annostuksella viikon ja sen jälkeen puolitetaan annostus.

Voi Hurunen!

maanantai 23. syyskuuta 2013

Hakukaaria

Aitaus viriteltiin hakukaarien tueksi. Bowwen treenien tarkoitus oli lisätä matkaa ja saada koira kiertämään koko matkan eikä pamauttamaan suoraan lauman kylkeen. Aitaus oli puolipallo ja lampaat keskellä pallukkaa. Johanna ja Pixie oli meitin treenikaverina ja Tuija tuli lampaiden kaveriksi.

Vasen tuntuu olevan Bowwelle vaikeampi ja siksi elikko meinasi oikaista useamman kerran suoraan lampaille. Itse en varmaankaan helpottanut asiaa, sillä näin jälkeen päin ajatellen minun olisi pitänyt antaa koiralle enemmän tilaa. Oikea sen sijaan meni jopa niin, että koira lähti taaksepäin kaarelle. Lyhyempi juoksutusraippa sopii mun käteen ja psyykellle niin pal paremmin kuin se vanha voimaton aurauskeppi. Tämä kaikki ehketi siksi, että koira kunnioittaa raippaa eikä minun tarvitse nostattaa itseäni suurempiin tunnetiloihin.

Hyvät treenit!

Huru sai hautoa kuumottavaa peppuaan autossa ;-)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Osataan täällä relatakin

Tohinaa ja humppaamista meillä riittää, mutta osataan meillä relatankin ;-)

Pikisilmä lepää

perjantai 20. syyskuuta 2013

Hurusen tokat juoksut

Meillä alkoi taas humppaviikot!
Olihan se arvattavissa, että Huru ottaa tartuntajuoksut Bowwelta. Edellisestä juoksusta on pikkasen vaille 5 kk. Toivotaan, että justeeraa juoksunsa Bowwen juoksuihin ja väli pysyisi mukavan pitkänä. Ei silti, kumpaakaan ei tunnu nuo juoksut muuten haittaavan, joten ihan sama sinällään kuinka usein juoksevat.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Hurusen vesijumppa

Veden korkeus oli hieman korkeammalla, ettei koira voi nostella jalkojaan veden pinnan "yli", vaan joutuu työntämään jalkojaan vedessä. Vaihtelevasti oli ylämäkeä ja hidasta paarustamista, houkutusnamina oli tänään kinkkupasteijaa tuubista. Toimi pal paremmin kuin irtonamit ja rauhoitti koiran liikettä kummasti. Puolen tunnin treenin jälkeen Huru ei tänään ollut läheskään niin väsynyt kuin aiemmin. Kunto nousee ja lihasmassa kasvaa.

Ihan ihmetellä täytyy veden voiman vaikutusta!!!

maanantai 16. syyskuuta 2013

Paimentaa

Bowwen kanssa otimme hakukaaria tolppahekilön kanssa. Tänään eka kertakin onnistui paremmin kuin aiemmin. Neiti himmasi hienosti vauhtiaan lauman takana ja sai nostettua lambit nätisti. Loputkin kaaret olivat tasoa hyvä.

Hurusen iloksi Johanna oli palannut lomiltaan kuljettamaan laumaa edellä. Ekaksi koetimme niin, että Johanna roikkuu liinan päässä ja minä lauman edellä. Juu ei onnistunut, vetoa oli aivan liikaa. Siis Johanna veturiksi. Ja oi, koira päräytti ihan kokonaisen kaaren ja jatkoi sieltä luokseni, noh, se ei ollut ihan hyvä, sillä lambit lähtivät kavereidensa luokse. Mepä paarustettiin porukalla hakemaan paimennettavat ja onnistuttiin siinä ja jatkettiin treeniä. Hurulla alkaa olla ajatusta hommassa, ainut huono juttu on siinä, ettei sitä voi yhtään kehua, koska se tulee keekoilemaan kehujalle.

Seuraavalla kerralla virittelemme taas verkot pellolle ja otamme hakukaaria pidemmältä ja aatoksena se loppukaaren pulleuden fixaaminen.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Jaksaa jaksaa polskia

Nyt rakennetaan Hurulle vaffat syvät lihakset!

On se vaan semmonen kekkula, Huru siis. Tänäänkin empoili matolle menemistään. Moista käytöstä ei meitillä hyväksytä. Hieman tuuppasin ja siellä se oli altaassa ilman mitään kauhuefektejä. Se on vaan niin jäärä.
Tuija oli miettinyt vaihtelevna treenin syvemmässä vedessä, joka kesti 30 minuuttia, koutsimme mielestä Hurun peruskunto kestää pidemmän treenin ja kestikin. Koira oli väsy, mutta ei niin väsy, etteikö olisi voinut keekoilla Minnan ja Tuijan jaloissa treenin jälkeen.
Kotimatkalla muistin FitDog näytteet (omistajankin kannattaa syödä E-EPA:aa) ja annoin kotosalla recoveryä juotavaksi, koska neiti ei jumppasalissa suostunut juomaan. Kotona mehu maistui ihanalle jälkiruoalle. Olihan treeni rankka ja ajateltiin koiran olevan kotosallakin väsynyt.
Tuijalle tiedoksi, ei ollut. Ehkä sen kunto vaan kasvaa kohisten eikä väsy paina enää niin pitkään. Palautuu siis ajomatkalla Salosta Somerolle. Seuraavalla kerralla otan kameran mukaan, että saadaan evidenssiä ja muistoa treenistä.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Hurunen vesijumpassa

Huru pääsi taas lenkkeilemään vesijuoksumatolle. Vauhti pidettiin entiseen tapaan hyvinkin hitaana ja aina vain paremmin Huru käyttää leikatun puolen lihaksiaan. Välillä hieman nopeammalla temmolla ylämäkeä ja huilaustauko, ja taas mentiin. 20 minuuttia oli ihmeen raskas treeni koiralle. Eikä se sinällään mikään ihme ole, sillä hitaassa vauhdissa se joutuu keskittymään ja käyttämään syviä lihaksisaan. Huru oli niin väsy pihalla, etten saanut edes esiteltyä sen kaariravia.

Bowwe on juoksuillaan ja tarjoilee Hurulle itseään sen minkä kerkiää ja Huruhan humppa-jumppaa. Kyllä Huru tietää, että loppuveryttely on tärkeää treenin jälkeen :)

maanantai 9. syyskuuta 2013

Paimentaa

Eilisen nautapaimennuksen jälkeen Bowwelle näytettiin taas vähän vanhaa kunnon juoksutusraippaa.
Tuija oli tolppahenkilönä meidän ottaessa hakukaaria. Eka haku meni taas plörinäksi, mutta seuraavat meinivät jo huomattavasti paremmin. Kuljetuksessa Bowwe pysyi kauempana ja hiljensi hakukaarellakin niin, että sai lauman nostettua rauhassa. Taaskin pääsin kehumaan.

Huru hölkkäsi Minna ja lammaslauman perässä. Lukkis oli varmistamassa ja uskoisin, että oli vain hyvä, että Hurulla oli muutakin häiriötä pellolla kuin ne kikkareet ;-).

Positiiviset treenit!

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Sonnipoikia paimentamassa

Ihan ex tempore nautakurssi, hokasin Woollandian sivuilta vapaan paikan ja sinne siis. Kyllä se aina nämä kotihommat voittaa!!!

Bowwe on käynyt yhden kerran aikaisemmin naudoilla ja ottaen huomioon Bowwen ajoittaisen kuurouden aloitimme treenin liinassa. Virpi ja Ja olivat apunamme laitumella kääntämässä välillä kauas ajamaame laumaa. Hetken kuluttua sain, jonkun aivopierun ja lähetin koiran kaarelle, samalla Vipu ja Ja pitivät poikia paikallaan. Bowwe lähti nätisti kaarelle, mutta poikien lähtiessä liikkeelle se kirmasi perään. Yksi sonneista imi Bowwen vierelleen ja ajoittain Bowwe loikki naama virneessä samalla tasolla kuin sonni. Ei kuunnellut. Vipu loikkasi apuun,ja nappasi liinasta kiinni.

Bowwelle on näköjään ihan sama minkä kokoinen paimennettava on, liki ja melkein iholla pitää olla. Pojat hermostuivat moisesta loikkimisesta ja tottakai jatkoimme treeniä liinassa sen jälkeen. Onneksi Bowwe ei käytä hampaitaan  missään tilanteessa.

Hurunen oli hauska tapaus, se tarjosi monessa mielessä hyvin järkeviä ratkaisuja. Haki jännissä paikoissa minulta apua, mutta jatkoi kieli poskessa hommia. Se on kyllä varsin huvittava tapaus.

Yhteistyökumppanit

Bowwen alkuasetelmat
Tästä se loikkiminen sitten alkoi
Pojilla on jo hännät pystyssä Bowwen lähennellessä
Tässä jo tilanne taas hallinnassa
Hurun pönötys
Innostunut?
Tässä sitä mennään

Yhdessä kohti loppukiriä

Loppukiri juoma-altaalle

lauantai 7. syyskuuta 2013

Syysretkellä Aitoossa Ihku maisemissa

Paulan Ihku on nyt ollut reilun viikon Suomessa ja ennätinpäs katsomaan sitä vielä, kun se on pentu pentu!
Mahdottoman valloitava persoona ja niin kaunis beussin alku!
Pennun ihastelun lomassa Paula pisti pötyä pöytään ja mehän syötiin.

Ohessa muutama otos hurmurista ja omista tessuista.


Soma ilmestys
Ihku on ihku!

Hurulainen

Bowwelainen


Raiputin syyskivaa

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Huru kävi polskimassa

Nyt oli jo korkea aika aloittaa Hurun vesiterapia (=vesijuoksumatto). Sain onneksi EHYT:ille Tuijan ja Minnan vastaanotolle ajan täksi päiväksi. Hieman jännittynein tuntein saavuin paikalle, viitaten Hurun aikaisempiin hoitoihin/paineihin. Likka yllätti meidät kaikki positiivisesti: kukaan meistä ihmisistä ei kastunut eikä Hurukaan kokonaan. Houkuttelulla neiti ei sentään altaasen tullut, joten autoin hieman etukropasta (nostin etupään altaaseen), Huru tyytyi kohtaloonsa ja tepsutteli matolla. Keskittymistä haittasi varmaankin namien syöttö, mutta ajattelimme, että niin on kuitenkin parempi kuin voimalla altaassa pitäminen.

Tosi hienosti koira keskittyi raajojensa liikutteluun, syvät lihakset saivat mahtavaa jumppaa ja toiveissa olisi leikatun puolen heikompien lihasten vahvistuminen. Seuraavat jumppakerrat on jo varattuna.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Paimenessa

Bowwen osalta treenit jatkuivat pitkälti samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, sillä erotuksella, että itse olin tänään enemmän hereillä.
Ihan ensiksi laitumelle meno ja lauman haku meni taas Bowwen  tohottamisen vuoksi hieman pipariksi. Koira kokosi hienosti lauman ja sai sen liikkeellekin, jolloin minä siirryin enemmän koiraa vastaan, jottei se taas kiertäisi koko laumaa ympäri. Noh, joo, koira ei kiertänyt laumaa ympäri, mutta töpeksi ja hurvitteli tuonnissa niin, että lauma levisi.  Koottin lambit taas laumaksi ja jatkettiin sen kummempia motkotuksia. Samaan aikaan toinen koirakko lopetti laitumen toisessa päässä treeninsä ja ne lampaat pönöttivat sijoillaan. Bowwea selkeästi häiritsi tuo suuremmasta laumasta erillään oleva pikkulauma. Tuija huikkasi pellon laidalta, että anna Bowwen hakea nekin suurempaan laumaan. Onnistuttiin.

Hurua on nyt toipilasaikann hyvä liikuttaa liinassa ja toki muutenkin. Johanna kulki taas veturina lauman edessä ja me lyllersimme perässä. Päästin Hurun liinan irti ja katsoin kuinka se hanskaa tilanteita. Se sai liikkeellään aikaan parin lampaan erkaantumisen. Koiran tarkaavaisuus heräsi ja ryhti nousi samalla pää pyöri karkulaisten ja suuremman lauman välillä. Onneksi Huru hiljensi, jotta karkulaiset uskalsivat palata laumaan. Tässä kohtaa pääsin kehumaan koiraan kunnolla. Hetken päästä Huru huomasi Johannakin ja oli kirmaamassa tervehtimään, kun muisti, että hitto, ne lampaat. Saimme aikaiseksi tosi kivat treenit Hurullekin.

Bowwe aloitti juoksunsa

Edellistä juoksua minulla ei ollutkaan missään ylhäällä eikä blogissakaan mainintaa, joten kaiketi tuokin tuli ajallaan. En olisi sitä muutoin kyllä huomannutkaan, mutta Hurunen osoitti enemmän kiinnostusta Bowwen pyrstöön kuin omaansa. Luvassa siis humppaviikot. Saa nähdä ottaako Huru tartuntajuoksun vai pitääkö pidemmän välin.