tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kehitystä ei aina tapahdu

Itse taannun helposti kaiken oppimani yli takaisin PÖÖ-tasolle. Koirallekaan se ei näytä olevan mahdotonta, Bowwe on multilahjakkuus, siltä onnistuu tämäkin. Niin, no tietenkin kysymykseen voi tulla myös hetkellinen ja akuutti kuulon menetys.

Ensin treenattiin pyöröaitauksessa Inkoon vikkelien marttojen kanssa samaa kuin eilen eli lauman hallintaa ja rauhoittumista lampaille. Liikkuvaiset lampaat ja pienempi lauma olikin tähän harjoitteeseen parempi. Mielestäni vieläkään ei lamppu kovin kirkkaana pala kummallakaan koiralla.

Bowwe pääsi myös suorittamaan rataa...huoh. ei pal kommentoitavaa. Kuulossa paha vika, vaikka lampaat toimivat niin loogisesti, Bowwelle ne ovat kuin eri eläimiä. Eihän tuo nyt mikään ihme tietenkään ole, ettei se niitä osaa lukea, kun on suurimman osan paimennushistoriaansa paimentanut affiksia. Treeniä lisää treeniä!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Paimennuksen zen-tila

Koutist olivat olleet kuulemassa ruotsalisia paimennusoppeja Woollandiassa ja minäkin niitä heidän  opastuksellaan koirilleni esittelin.
Huru vastasi harjoitteeseen paremmin, sillä flikalle ei ole ennätetty vielä liikaa opettaa, lisäksi neiti on luontainen pakkaaja. Jatkossa otamme vähemmän lampaita, jotta hallittavaa liikettä syntyisi hieman enemmän. Koira oli valtavan väsy treenin jälkeen.

Bowwen oli vaikeampi tajuta liinaa ja tarkoitusperiäni, sillä liina on aiemmin ollut käytössä ainoastaan poispäin ajossa. Tällä kertaa Bowwe yritti häärätä, jotta liike jatkuisi, ei siis rauhoittunut kokonaan lampaille. Bowwellekin harjoitus oli raskas, mutta tästä aiomme jatkaa molempien koirien kanssa. Ei ole mitään järkeä hinkata vain koesuoritusten osia, vaan tärkeämpää on opettaa koiralle lampaiden hallintaa omien vaistojensa puitteissa.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Inkoon liukkaat Martat

Voi kun olikin kivvaa ja opettavaista treenata uudessa paikassa ja erilaisilla lampailla. Martat liikkuivat liukkaasti eivätkä tukeutuneet ihmiseen, minkä vuoksi kaksi ekaa rundia totuttelimme toisiimme pyöröaitauksessa. Vaikka lambit liikkuivatkin vilkkaasti, niin ne eivät kuitenkaan olleet ihan pääkköjä ja mielestäni luottivat kuitenkin kotikenttäänsä.

Uusissa tilanteissa sitä itsekin keskittyy toisella tapaa ja välillä nolottaa, kun sitä ei tee tutuissa ympyröissä. Pitäisi kyllä!

Kolmas kierros meni ASCA-noviisiradan (meniköhän oikein) puitteissa. Mielenkiintoisaa ylipäätään yrittää suorittaa jotain noin vikkelien lambien kanssa. Bowwe tykkää häärätä ja nyt kotosalla keksin miten sitä rataa voisi Bowwen kanssa yrittää ajaa, jotta menisi sääntöjen mukaan.

Kiitos Joukolle mahdollisuudesta, tulemme uudelleen enemmin kuin huomaatkaan ;-)


maanantai 21. heinäkuuta 2014

Huru hokaa

...ettei sen taidot ja usu vielä oikein riitä eli intoa on enemmän kuin taitoa.
Lampsut olivat katoksella makuulla, joita lähestyimme koira liinassa ehketi liian suoraan, sen voi päätellä jatkotarinasta.

Meille kävi vanhanaikaisesti, kun liina lipesi käsistäni enkä edes ennättänyt astua sen päälle koiran kirmatessa lampaiden luokse katokselle. Martat ottivat ritolat ja jatkoivat pellolla paimennettavien toisten lambien luo. Onneksi Pete oli Rapin kanssa vastassa ja kääntämässä martat takaisin oikeaan kurssiin. Erinäisten kaarrrosten ja pelolla tamppaamisen päätteeksi saimme lampaat vihdoin harjoitusaitaukseen, jolloin olimme kaikki aikas väsy. Hikisestä niskasta huolimatta häkitelimme lampaita kahden häkin välillä. Huru ei malta olla häkissä ulosoton yhteydessä, mikäli ekat lampaat ovat sen mielestä menneet liian pitkälle. Tämä piirre näkyy etenkin suuremman laumakoon yhteydessä. Minun täytyy opetella liikkumaan lauman edellä ulosotossa, jolloin Hurulla on selkeästi rauhallisempi mieli.

Toka kierros ajettiin pyöröaitauksessa. Aloitus taas liinassa, jottei koira karkaa lampaille. Vaikka saan estettyä koiran karkaamisen, tulee minun jatkossa huolehtia/auttaa koira lähtemään myös kaarelle eikä päin laumaa. Pyörön sisällä oli pienempi aitaus, joten häkitystä ja ulosottoa pystyi treenamaan myös. Lauma oli pienempi ja Hurulla rauhallisempi mieli häkityksissä, samalla Huru pääsi pyörimaan pienempään aitaukseen lambien ja aidan väliin.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Mitä jos menee hermo?

Jaa-a, jos ohjaajalla menee hermo, niin taantuu koirakin samalle sadan vuoden takaiselle taajuudelle. Voi hyvää päivää, kun ihminen on tyhmä ja oppimaton. Johan tuo pitäisi olla selvää, ettei koiralleen pidä hermostua treeneissä. Primitiivireaktio ja paluu alkujuurille meiltä molemmilta. Kaahausta me molemmat olemme "treenanneet" paljon :-(. Ei tarvinne mainita, että lähes kaikki meni persiilleen ekalla kierroksella.

Toka rundi selkeästi keskittyen rauhassa. Aluksi sisäflankkeja aitauksessa, ohjasin koiraan aitauksen ulkopuolella. Seuraavaksi kaikki 15 lambia pikkusorttiaitaukseen, hui, kun oli ahdasta kuin kokeessa konsanaan. Yksi lambeista purskahti ulos ennen aikojaan. Pellolla poispäin ajoa liinassa ja ilman. Koira toimii selkeästi paremmin, kun roikun liinassa, jopa minun oikealla puolellani. Merkkasin ja palkkasin naksu/nami meinigillä stopit ja suunnanvaihdot. Täytyy muistaa stopata myös suuntakäskyn jälkeistä aja-käskyä ennen. Se unohtui tänään. Loppuviimeksi ajoimme lampit toiselle laitumelle muiden seuraan. Aidalla taas ihan mahdottoman tyhmä ohjaus minulta. Bowwe joutui kokoamaan lampaat uudelleen, nekin, jotka kirmasivat katokselle muiden luokse. Koiran tehtäväksi jäi tuoda/koota koko katras ja tuoda se luokseni. Suurin miinus näistä kohelluksista tulee kyllä ohjaajalle. Ei pitäisi hyväksyä koiran roiskaisuja eikä omia huonoja lähetyksiä.
Kohtalainen treeni, ohjaaja oli tosin ihan perseestä.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Möksällä

Kyllä sattui oivat kelit meitin mökkireissulle. Tämä reissu kruunasi loman!!
Koiruuvet uivat hullun lailla ja kyllä minäkin kävin kellumassa useamman kerran. Valtavan lämmintä vettä, mutta kahden koiran kanssa uiminen on hieman haastavaa, kun toinen yrittää stopata kulkemisen ja toinen ajaa päälle.


Valtavan vikusn näköinen



Mökillä_kesä_2014

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Pakko palata "rikospaikalle"

Eilisestä purskahtelusta huolimatta tänään olimme taas paimenessa.

Bowwe sai aloittaa jakamalla treenilampaat eri aitauksiin ja Virpille toiselle laitumelle. Edelliskerrasta viisastuneena yritin jakaa porukan ennen porttia, mutta meille sopii Marikan tyyli paremmin eli sopivan määrän mentyä portista toiselle laitumelle koira otetaan väliin stoppaamaan lammasvirta. Bowwe hokasi itse paikkansa takanani ja oli salamana paikalla kun tarvittiin. Koira hääräsi muutenkin mielellään siirrellen ja jakaen laumaa aitaukselta toiselle. Lopuksi neiti pääsi mielipuuhaansa eli sorttaamaan lampaat rännin kautta. Ennen kuin ehdin portin sulkea koira oli ajanut suuriman osan lampaista ränniin itse. < 3

Hurun malttitreenit aitaukseen tulossa jatkuivat. Koira oli liinassa, jotta sen karkailu laumalle saatiin estettyä. Kekkasin pujottaa liina lenkkinä portin tolppaan ja toisen pään omaan käteen, samalla pääsin lampaille eikä koira päässyt rynnimään laumalle. Häkistä ulosotossa Huru sen sijaan taas rynni ja jakoi lauman. Koira sai siivota jälkensä ja homma tehtiin uudelleen. Lopulta älysin päästää portista irti ja otin pari askelta vasemmalle koiran istuessa aidan vieressä katsellen rauhassa lampaiden ulosmarssia. Olisikohan tuo nyt meidän tapa??? Päätteeksi taaplattiin poispäin ajoa liinassa sisäflankkien ja suuntakäskyjen vahvistamiseksi. Lampaat rauhoittuivat laiduntamaan ja Huru käskystä maahan. Itse peruuttelin koiran taakse kävellen koko ajan liinan päällä, jottei kekara pääse karkaamaan lampaille. Laidunnustreenikin siis onnistui, kiitos helteisen sään.

Hyvä päivä!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Jälleen paimennuskokeessa

Pakko yrittää, kun harvakseltaan näitä kokeita on.
Sama tilanne kuin eilen eli kiitos ja hyvästi: rata jäi suorittamatta ja lampaat kaikkosivat jo aitauksesta ulosottaessa. Ei oikeasti ole Bowwelle mikään vaikea rasti, mutta ei vaan osaa tämä koirakko sitä kokeessa tehdä.:-(.  Molen nyt päättänyt käyttää matkakassani näihin kokeisiin,  tämä matkailu avartaa nopeasti.. kukkaroa.
Kaiken ohella positiivistakin tapahtuu: Johanna Korpijaaakko huovutteli meille tämän jumbopalkinnon.Voisin mieluusti jäädä vikaksi vaikkka aina, jos palkintona on noin hieno taulu.

Traditional style herding koemuoto käy kyllä kukkarolle: 75 euron portianavaus on vähän liikaa (koostuu tuomarin ja koetoimitsijoiden matka- ja päivärahakuluista plus tilan lammasvuokrasta). Juu, harrastaminen maksaa aina, mutta kyllä täytyy sanoa, että Kennellliittosssa ei olla oltu oikein hereillä silloin kun tähän koemuotoon on tuomarikokelaita hyväksytty. Nykyiset tuomarit (3kpl) ovat kaikki melkein samalta kylältä, Kallaves on vain välissä. Eikä kukaan normaalilla järjellä varustettu ihminen voi olla huomaamatta yhteyttä alueella toimivaan paimennuskoulutuspaikkaan.

Lisäksi Kennelliiton valtuuttama paimennuskolleegio on ihan tyhjän kanssa. Missään muusssa lajissa ei kukaan katsoisi viikkoa pidempään tuollaista toimintaa. Sivuilta löytyy kyllä kollegion säännöt ja mitä niistä, kun kollegiota ei kukaan/mikään valvo. Miksi  Kennelliiton sivuilta ei löydy kuin yleinen koe-ohje? Onko kollegion sivuilta löytyviä ohjeita edes hyväksytty Kennelliitossa vai onko ne vain kollegion kulloinkoin tarpeen mukaan muunneltavia kyhäelmiä?

Mikä on ylipäätään tämän koemuodon tulevaisuus Suomessa, jos eteläisessä Suomessa on tasan yksi paikka, jossa kokeita voidaan pitää ja pohjoisemmassa yksi ja lisäksi kaikki tuomarit siellä pohjoisessa. Olisiko paras vaan unohtaa koko juttu ja sijoittaa nämäkin rahat esim. matkailuun?

Pitäisikö tehdä kuin tämän lajin yksi/3 tuomari ja käyttää paimennukseen varatut rahat matkailuun ja käydä FCI:n paimennuskokeessa ulkomailla? Pääsisi reissuun ja saisi lisäksi tulokset mukaan maailmalta.
Em. asian tiimolilta voisi enemmänkin jaaritella, mutta kaikki asioista yhtään perillä olevat voivat koiranetin vierailun jälkeen ihmetellä asioita tykönään ja päätellä onko kollegiolle tarvetta.

Vaikka en pidäkkään bortsujen ja muiden rotujen kokeiden vertailusta, niin silti muiden rotujen III-luokassa selvittämiseen tahdotaan tehtäviä, jotka vastaavat tilatöitä, mutta kuinka monella siihen on oikeasti mahdollisuus harjoitella.
En todellakaan väheksy bortsujen koetta, mutta vertaan koemuotojen erilaisuutta:  Bortsujen kisoissa kaava on aina sama, lampaat ja tila muuttuu, "meillä" mikään ei ole sama ja koiran ja ohjaajan pitäisi vain mukautua ja osata ratkoa tilan lampaiden sielunelämä esim.häkistä ulosoton yhteydessä.


Ehketi ensivuoden  kisakassa uhrataan alkuperäismaan matkailuun... samalla voi taas tavata tutut kasvattjat, toiveissa myös paimennustreeni


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Paimennuskokeessa

Jerps eka III-luoka startti päättyi jo alkumetreilleen. En tiedä mikä kiire minulla kokeessa on aina ottaa lampaat häkistä ulos, etenkin silloin, kun tilanne on ollut kaikkea muuta kuin hallittu. Tänään hätäilin taas ja harmittaa, ettemme pääsee loppurataa suorittamaan, sillä niin mukavia osioita siellä olisi ollut edessä. Noh, huomenna uudelleen. ;-) Tämä päivä oli maksettu hyvin lyhyt harjoitus.

Petelle ja Mendelle suuria aaltoja ja isot onnittelut hienosta radasta ja PAIM3 koularista ja hienoilla pisteillä ERI:n arvoisesti.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Nilkka sinertää jo...

Mahduin tänään torstain ryhmään paimentamaan, hyvä hyvä, nilkan nuljaaminen ei.

Hurulla oli vapaapäiva ja Bowwe jatkoi poispäin ajoa liinassa. Lisähaasteena pelolla oli samaan aikaan myös toinen koirakko. Oikein hyvä harjoitus, sillä koiran ja ohjaajan piti oikeasti työskennellä vetoja vastaan.

Toisella kierroksella päätin treenata ränniä ja lajittelijaa, joka tällä kertaa oli "rakennettu" neliöaitaukseen. Ränni oli hieman haastellisessa paikassa, sillä se oli juuri kahden aitauksen yhdistävän portin kohdalla. Sain martat aika helposti rännin suulle, mutta kaksi ensimmäistä jäivät poikittain juuri sen aitauksia yhdistävän portin kohdalle. Kamut huomasivat aidan laidalta saman, parasta kääntää kahden vinkokkaan päät. Ränni oli sen verran leveä, etten ylettynyt marttojen pääpuolelle. Kaiken keskustelun keskellä Bowwe ratkaisi omatoimisesti homman ja ähräsi itseään sen verran lähemmäs, että vinokkaat kääntyivät ränniin. Jossain vaiheessa nilkkani nuljahti, auts.

Päädyttiin aitauksesta lambien kanssa laitumelle ekan kierroksen harjoitteen kaltaiseen treeniin.

Kotiin päästyäni tungin pakastehernepussin sukkaan turvonneen nilkan seuraksi. Kylmä-koho-kompressio, nyt tuntuu paremmalta, vaikka nilkka vielä sinertääkin. Huomenna selviää joutuuko Tuija tai Johanna ohjaamaan Bowwea lauantain kokeessa ;-).

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Yllätys... maanantaina paimennetaan

Team Monday ja paimennukset. Lämpötila pellolla oli varmasti yli 30 astetta, joten kaikkien kannalta rauhalliset treenit olivat fiksuin ratkaisu.

Bowwe sai koota lauman laitumelta ja jakaa toiselle laitumelle puolet katraasta Marikan treeneihin. Oi, miten monta asiaa tuli taas pelkässä isomman lauman jaossa "muistutuksena" pohdittavaksi.

Jaon jälkeen Bowwelle poispäinajoa/sisäflankkiteenit liina perässään. Aluksi roikuin liinassa kiinni ja lopulta Bo ryhtyi itse huolehtimaan laumasta, vaikka olin käskyttämässä sitä taustalla. Johannalta hyvä huomio, joka hyvinkin liittyy meidän peruskuljetuksen ongelmaan: Päästän koirat liian lähelle, olisi ehketi viisasta muistuttaa etäisyydestä myös liinassa. Se vaan tuntuu turhalta, kun lampaat kulkevat rauhassa ilman suurempia paineita. ;-)

Entäs Huru. Huoh. Ei korvia, ei korvia, ei korvia laisinkaan. Juu ei jää portille odottamaan, jotta pääsen laumalle. Karkaa ilman liinaa, Tuija onneksi roikkui aitauksen ulkopuolella liinan päässä, mutta silti painiksi meinasi mennä. Entäs sitten aitauksesta ulosotto - miten ihmeessä Hurulle on nyt tullut niin jumalaton kiire stoppaamaan laumaa, ettei se malta edes kepin pelossa jäädä aitaukseen. Jatkossa emme yhdistä näitä hallintatreenejä ollenkaan lauman ulosottoon, ennen kuin neiti on tajunnut jutun juonen.

Pellolla mentiin liinassa poispäinajoa ja sisäflankkeja/suuntia, jotta stopit ja suunnat jäisivät muistiin. Hienosti Huru tsemppasi ja lauman vartioinnissakin jäin yhdern muistutuksen jälkeen paikoilleen ja jopa 8 metrin päähän minusta. Lampaat ajettiin helteen vuoksi juomapaikalle ja pysyivät sen vuoksi nätisti formussa vartionnin aikana.

Kiitos Affet, opetitte minulle jälleen muutaman perusasian itsestänne. Kiitos myös koutsit ja treenikaverit. On vain niin tärkeää katsoa muidenkin treenit ja erilaiset koirat: treenikerta ei ole yhtä kuin oman koiran treeni, vaan myös treenikamujen treenit! Voi voi sentään jopas nyt ollaan kiitollisia. Kiitos kiitos ;-)

Ihan loppuviimeeksi Baila Bailan emännälle, Annikalle, vielä iso käsi "paimennussauva-hankinnoista".

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Lampaita melkein viikon jokaiselle päivälle...

Kokeiden jälkeisenä torstaina huristelimme Rymättylään paimeneen Vipun ohjaukseen. Liukkaita lambeja ja hyviä vinkkejä koiruuksien treeneihin. Bowwekin pääsi/joutui pyöröaitaukseen pitkästä aikaa eikä meinnanut luovuttaa lampaita millään. Ihan kuin olisin ihan ekaa kertaa lampailla, sellainen vimma sillä oli laumaa kiertää.

Hurusen kanssa oltiin myös pyörössä ja loppuviimeksi poispäin ajoa liinassa, jotta saisimme jotain tolkkua suuntien opetukseen sekä tasanpainon rikkomiseen. Bowwella alkaa myös tehokuuri liinassa.

Perjantaina ja lauantaina oli katsomassa bortsukisoja ja ihan vähän siinä sivussa helppimässä palautusvarikolla.

Tänäänkin olimme lampailla. Molemmat tytöt liinassa kerran poispäin ajoa pellolla. Ja Hurulle liina oli myös sen vuoksi, että saan stopattua sen karkailut laumalle aitauksessa. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että olisi ehketi kannattanyt heittää se liinan toinen pää katsomoon eikä pitää omissa näpeissään... Huru ei vaan meinaa enää millään jäädä paikoileen,  kun minä sen jätän ja lähden lampaille. Pellolla taaplailuun löytyi molempien kanssa lopulta rytmi.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ne lehmät sitten melkein lensi....

...taikka helvetti jäätyi. Bowwe väkösteli tänään vaiherikkaan II-luokan radan läpi ja vielä koularin arvoisesti. Eihän se kuljetus vieläkään mitään kaunista ole, mutta lampaat liikkui sinne minne pitikin. Tämän päivän ähräystehtävät olivat vaan niin meitin mieleen ja niissä Bowwe olikin suureksi avuksi.
Sorttaus (aivan uusi vekotin meille, mutta tehtävä sortteeraus sinällään tuttu) ratkaisi meidän tuloksen/sijoituksen ja saatiin se koulari ja sijoituttiikin poodiumin ykköspallille. En ole evö voittanut mitään koirineni (tuloksia on kyllä tullut), näytelmiä ei lasketa!!!
Tänään Bowwelle tulos PAIM2-EH, 78p ja sijoitus 1.


Woollandian Ranch-kisoista on ollut meitille hirmuisestii hyötyä: kaikenlaisia tehtäviä olemme tehneet, vaikka koira ja ohjaaja ei aina taagilla ollutkaan. Itselleni on myös ollut valtavan arvokkaita ne kerrat, kun olen pyllistelyt bortsukisoissa varikolla.

On ollut tuloksekas ja huikea viikonloppu treenikavereilla. Marikalle täytyy myös tehdä aaltoja ratojen suunnittelusta ja Woollandialle hienoista puitteista!


tiistai 1. heinäkuuta 2014

Paimennus, perinteinen tyyli, II-luokka

Hieno päivä, kaikki esikokeeseen osallistuneet läpäisivät, jee ja aaltoja kaikille, hienosti meni!!!!
II-luokassakin tuli vain yksi hylsy, se tuli valittevasti meille. Muilla olikin toinen toistaan hienommat radat ja pisteet sen mukaiset. Meille jäi tähteeksi 49/100p. Harmittahan tuo, mutta mä olen niin keskinkertainen koiranohjaaja, että olen muissakin lajeissa tottunut moiseen. 15-vuoteen on ehtinyt kertyä montakin kisaa  ja koetta. Onneksi oikeat koitokset ovat menneet aikas nappiin.

Välillä nämä arvostelulajit ovat turhauttavia: joskus vika on koirassa ja toisinaan ohjaaja ei osaa tehdä mitään oikein. Toinen neuvoo ohjaamaan koiraa noin ja toinen näin.

Yhdessä yössä ei voi koiralleen saatikka itselleen paljoa tehdä, joten huomenna startataan uudelleen kaikkine vikoinemme. Jospa en käskyttäisi koiraa ollenkaan  ;-)