maanantai 25. marraskuuta 2013

2 viikkoa leikkauksesta, kontrollikäynti ja tikit pois

Niin vain 2 viikkoa hujahti, vaikka tiukkaa on tehnyt. Koiralla ei ole ollut mitään hätää, mutta omistajan hermot on riekaleina. Yksi liikkuva osa saadaan tänään jättää pois, nimittäin pönttö, kun tikit rapsittiin pois. Aivan mahtavaa.

Hurusen liikuntaa on pakko rajoittaa ja keksin pyyhettä paremman rajoittimen, nimittäin omat rikki menneet legginsit. Ne on helppo sitaista mahan alitse ja lahkeista kiinni. Joustaa hyvin ja pysyy paremmin käsisissä kuin paksu pyyhe. Lääkäri oli hieman huolestuneen näköinen, kun näki viritelmän, luuli sitä aluksi kävelytueksi. Ilme suli hymyyn, kun kerroin sen olevan jarru.

Lääkärin arvio: Huru liikkuu hyvin. Liikkeesä polvi ei vielä oikene. Suositellaan ajan varaamista fysioterapeutille kuntoutusohjelman suunnitteluun.
Lääkkeeksi Huru sain Cartrophen-injektiosarjan ja lisäksi nivelravinteita. 4 viikon päästä kontrolli ja röntgen, siihen asti liikuntaa rauhallisesti kytkettynä.

Ai niin, unohtus vallan. Haava oli niin näteillä ristipsitoilla ommeltu ja parantunut valtavan hyvin.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Paimennettukin on

Kyllä me olemme säännöllisesti Bowwen kanssa käyneet myös paimenessa, on vaan jäänyt kommentoimatta.

Stoppitreenien lomassa olemme palanneet hieman alkujuurille ja vaistokuljetuksiin sekä lauman nostoihin kauempaan. Itse asiassa palasimme vaistokuljetuksiin, koska huomasimme, ettei Bowwe enää lue/kata laumaa samalla tavalla kuin ennen. Pamautteli lauman läpi ja muutenkin huseerasi malttamattomasti. Käskytin sitä pysähtymään hakukaarelle pitkällä vislauksella sillä seuraamuksella, että Bowwe tuli aina tasapainosta yli kurkkimaan ja samalla pysäytti lampaat. Kiersi lauman eikä saanut koko laumaa enää kunnolla liikkeelle. Minä jatkoin vislaamista, jotta se olisi pysähtynyt ja koira tuli nätisti luokse... Niin käytänhän minä tuota pitkää vislausta arkielämässä myös luoksetuloon.

Nooh, tästä jatkoimme suuren lauman nostoilla ilman käskytystä. Jos koira ei malttanut kattaa laumaa kokonaan, se lähetettiin uudelleen hakuun. Lopulta se on oivaltanut, että hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Tänään oli meidän viimeinen vakitreeni tänä vuonna ja sen kunniaksi onneksi ehdimme ensimmäisen kierroksen ottaa pellolla. Matkaa oli ehkä 50-60 metriä, laumassa yli 20 lammasta. Lähetin koiran oikealta tietäen, että se leikkaa halukaaren kiertäen vasemmalle. No ei sitä vasrinaisesti kaareksi voi sanoa, muuten kuin siellä lopussa. Bowwe sai nostaa lauman omatoimisesti ja nostikin hyvin. Vauhtia oli tuonnnissa "inan" liikaa, mutta se malttoi tuoda koko lauman loppuun asti. Valtavan iloinen.

Kolikolla on tietenkin toinenkin puoli - Bowwea ei meinaa saada lampailta pois. Vielä muutama viikko sitten sen sai mukaansa lampailta uuteen lähetyspaikkaan. Ei enää. No ehkä sen saisi pysymään paikallaan jos toinen koira nostaa lauman ja vie omalle ohjaajalleen.

Kaiken kaikkiaan valtavan positiivinen loppusyksy.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

6 päivää TTA-leikkauksesta

Koirat ovat ihmeellisiä elpyjiä. Nyt kun suurimmat lääkehöyryt ovat haihtuneet kipulaastarin poiston jälkeen, menohaluja on entiseen tapaan. Koira on ihan mahdoton pidelttävä, ilman pyyhettä nivusissa, lenkeistä ei tulisi mitään tai siis koira loikkisi ja vetäisi kuin vimmattu. Tulehduslipulääkkeen määrää on myös vähennetty eikä sitä tarvitse antaa enää kuin tarvittaessa. Ajattelin pitää kuurin päällä yhtä kauan kuin antibioottikuuriki kestää eli tikkien poistoon saakka.

Liikuntaa lisätään asteittain, jotta lihaskunto saadaan pidettyä yllä ja kasvatettua hiljakseen entiselleen. Eka viikko pelkkää pissa-kakkalenkkiä, kestoltaan max. 10 minuuttia kerrallaan.

 Luutumiseen kuluvat 6 viikkoa ovat käytännössä kunnon ylläpitoa ja liikeratojen "avaamista". Hurun liikettä on itse tosi hankala arvioida, kun se kulkee niin lähellä tuon pyyheviritelmän vuoksi, mutta jalka on ihan aktiivisessa käytössä. Raajojen venyttelyn taakse päin koira hoitaa itse, mutta takareiden venytyksiin tarvitaan hieman ohjaustani.

Hissun kissun edetään. Löysin tällaisen artikkelin koiran kuntoutuksesta TTA-leikkauksen jälkeen ja tässä yleistä tarinaa ristisiteen repeämästä.

Näillä mennään.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Yksi pieni karkureissu ja kolmella jalalla sisälle

Tässä tarinaa menneeltä kuulta:
Jep jep, ei mitään hyviä uutisia Hurusen tilasta. Elikko karkasi oven raosta puhelinasentajia tutkailemaan ja siinä samassa kaasutteli märällä ruohikolla. Sisälle se tuli kolmijalkaisena. Jälleen ensin rimadyliä pari päivää, mutta valitettavasti vaivassa ei havaittu helpotusta. Räihälle olisi saanut ajan vasta joulukuulle, mutta onneksi Tetti Joutsenella oli aikaa tutkia polvi aiemmin.

Tutkittaessa polvi oli sen verran arka, ettei sitä saatu taaskaan tutkittua ilman rauhoitusta. Ja nyt siinä havaittiin selkeä positiivinen vetolaatikkoliike. Jos aiemmin syyskuussa ei vielä ollut eturistiside poikki niin nyt oli. Polvi ja muut nivelet kuvattiin muiden vaivojen poissulkemiseksi.
Lisäksi polvi huuhdeltiin ja nivelneste tutkittiin, mutta poikkeavia soluja ei havaittu. Mukaan saimme antibiooottikuurin ja uusi aika viikon päähän seuraavalle maanantaille TTA-leikkaukseen. Siinä sääriluun etureunaa siirretään eteen (sääriluu sahataan halki), jolloin etummaiseen ristisiteeseen kohdistunut voima kuomoutuu patellajänteen voimalla. 6 viikon kuluttua välin luutuminen tarkastetaan kontrollikuvilla.

Tällainen viritelmä


Polvi leikattiin maanataina ja mitään poikkeavaa ei potilaskertomuksessa mainita. Jäi sinne polveen vielä jotain tervettä eli nivelkierukat ja nivelpinnat.
Potilas köpitteli autosta omin jaloin kotiin. Kannattelin pyyhkeellä mahan alta kuitenkin portaissa, ettei koira pääsisi ponnistamaan leikatulla jalallaan. Tuo pyyhe mahan alla osoittautui muutenkin oivaksi ohjuriksi ja jarruksi ulkona kulkiessa, joten sen kanssa koira ulkoilee ja käy tarpeillaan. Lääkitys sillä taitaa olla enemmän kuin kohdillaan, sen verran "pihalla" se ajoittain on. Kipulaastrin teho lakkaa 3 päivän päästä torstaina ja samalla Rimadylin annostusta pienennetään plus Tramalia se saa tarvittaessa.

Polven OCD:n ja nivelsiteiden rispaantumisen yhteydestä  on maailmalla useampikin olettamus tutkimuksissa esitetty. OCD  (ja mahdolliset muut häiriöt nivelessä) muuttaa nivelnesteen ph:ta siten, että esim. ristisiteet rispaantuvat, eivätkä kestä normaalia rasitusta. Hiljaa uskallan siis toivoa, ettei toisen polven ristiside ainakaan samasta syystä ripsahda. Niin no, kaikki on tässä elämässä mahdollista, onhan se jo Hurun osalta nähty.

Kipeää koiraa ei ole mukavaa katsella, etenkään, kun sille ei voi kertoa, että kipu lakkaa aikanaan jne.. Kyllä minäkin olisin tarvinnut jonkin lääkityksen...
Onneksi minulla on valtavan kokoinen lentoboksi, jossa Hurusen on hyvä elpyä eikä sen tarvitse säntäillä muiden koirien mukana ja toipuminen saa jatkua rauhassa. Huru taitaa vielä tykätä pesästään.
Meidän ensimmäinen etappi on tikkien poisto ja vesijumpan alku.

Lopuksi ne viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Hieman eri tapa kuvata kuin Pellellä. Toivottavasti kuvat kelpaavat Kennelliitolle. Lähtivät Tetin arviolla A/A ja kynärät 0/0.
Tämän polviepisodin jälkeen lonkkien kirjain ei ole ollenkaan tärkeä, kunhan nivelrikkoa ei ole (ja eihän sitä ollut). Jos lonkat ja kyynärät tulevat samoina tai vähintään C/C ja 1/1, niin onhan Huru PEVISA:n mukaan ihan jalostuskelpoinen. Tosi pätevä jalostusohjain, valitettavasti kaikki mikä ei näy virallisena, ei myöskääm estä kasvattajia käyttämästä koiriaan jalostukseen. Ihan perseestä mielestäni, sillä kyllä koiran sairastaminen ja hoitaminen on vaan iso juttu omistajalle - rahallisesti ja henkisesti. OCD (kaikkien nivelien)vaivaa ei  kukaan lääkäri selittele liikunnan tai sohvalta hyppimisen seuraamuksena. Perimässä on olemassa valitettavasti alttius siihen...

Tässä kuvassa näkee niin sevästi oikean jalan lihakisen vähyyden.