sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Hakua puhurissa, töllin katsastusta ja pentu-pentuja

Jestas mikä tuuli, mutta mahtava hakumetsä. Rata tehtiin niin, että koiran piti vasemapaan etukulmaan (vastatuuleen) mennessä ylittää sorakuoppa.
Bowwelle se oli ekana ja mielikuva alueen ulkopuolelta vietynä. Maalimies eteni jättöpaikasta sivulinjaa ja piiloutu pressun alle. Hienosti neiti ylitti sorakuopan ja jatkoi matkaansa hajun lähteelle. Yhä edelleen B pentumaisesti vielä etsii hajua vauhdilla. Onneksi neiti on sinnikko eikä luovuta helposti, vaan jatkaa etsimistä. Iloinen löytö ja pari komennushaukkua.
Toinen maalimies haettiin hajumielikuvalla myötätuulesta maakuopasta pressun alta. Suhteellisen tyylikäs pisto, vaikka ohittikin piilon vasemmalta ja joutui työskentelemään taakse hajun lähteelle.
Kolmas vastatuuleen valmiina. Ei mikään viivasuora pisto, mutta pitkä ja sinnikäs etsiminen maakuopaaan pressun alle piiloutuneen maalimiehen löytämiseksi. Muutama komennushaukku. Hieno treeni.

Treenien jälkeen ajelin vielä katsastamaan yhden mieleniintoisen talon tai paremminkin sen tontin. Sieltä Lopelle muutamaa Bowwen sisarusta katsomaan: Nemo(Ace), Bowwe, Luca(Czar), Friday ja Grego kirmasivat pitkin pihoja. Olipas hauskaa katseltavaa!

maanantai 21. syyskuuta 2009

Lelut ja muut viihdykkeet

Välillä sitä tulee ostaneeksi tessuilleen leluja, tyyliin tämä varmasti on kuuminta hottia. Samaan aikaan pentua kiinnostaa vain pyykkinarulta varastetut vaatteet... tai sitten suht. kallis kameralaukku (oli tänään silputtu hyväksi vara-akkujen ja muistikorttien kera).

Entinen hyvä kameralaukku

Toinen mieleen painunut herkku oli n. 20 kartonkikerrätykseen tarkoitettua kanamunakennon jäännettä pitkin lattioita. Tiedän, Holik oli tuossa hommassa auttanut.
Lisäksi Bowwe on yhä edelleen sitä mieltä, että Saksa on pa..ka maa: Lidl'in kangaskassi oli vain 10 tuntia taloudessamme... ehjänä.

Nooo... Salka ja Holik ovat aiemmin olleet myös puuhakkaita pentuja (ja aikuisia). Raiputti on ollut taas ihan älyttömän kiltti. Ei parane valittaa, kodissa on vielä kaikki seinät pystyssä.

Pikkuneidistä vielä: Bowwe on huoleton ja estoton plikka, hyppii ihmisiä vasten pusun toivossa. Joskus saa joskus ei (vähän niinko emäntänsäkin). Bowwen (ja minun) tunnari on pakko olla: "Don't worry, be happy".

perjantai 18. syyskuuta 2009

Ra-ra raunioilla

Epätavallisen tyyntä, hyvä ilma tarkennusharjoitukseen. Bowwe liikkuu turhankin lennokaasti tutuksi käyneellä radalla. Tämän vuoksi kaksi ensimmäistä piiloa olivat aivan uusia Bowwelle.
Eka liukumäen (=tuttu piilo) lähellä kaapissa, jonka ovi oli hieman raollaan. Bowwe sai hajun jo radalle tultuamme. Pentu oletti, että maalimies oli liukumäessä, sen verraan monta kertaa se nousi sen päälle. Haju kaapista nousi rakennuksen seinää pitkin ylös. Paikannus oli työlästä ja Bowwella meni siihen aika tovi. Siirryin taas itse kaarroksella piiloa lähemmäs. Maalimies kehui neuvostani koiraa piilon nuuskutuksesta, tästä pentu sai vahvistuksen hajulleen. Haukkui piiloa/hajua jo toki kauempaakin.
Toinen piilo oli metallikannellinen kaivo. Kävimme hakemassa hajumielikuvan tiilikasan päältä. Myös tämän piilon kanssa B joutui työskentelemään koko rahan edestä. Neiti rakastaa juoksemista vähän turhan paljon. Siinä vauhdissa tarkentaminen on aavistuksen hankalaa. Hyvä, että se ei saanut palkkaa juoksemisesta löytämällä viimeistä maalimiestä, vaan joutui olemaan järjestelmällinen. Taas maalimies kehui heti koiraa ekasta nuuhkusta. Haukku irtosi jo spontaanisti.
Kolmas piilo oli avopiilo mökin alla rinteessä. Hajun saadakseen koiran piti hakea se piilon alapuolelta. Ennen löytöä neiti kävi tarkastamassa edellisille koirille olleet piilot. Ei huono asia sekään. Avopiilo ei innoita Bowwea niin herkästi haukkuun kuin umpparit.
Hyvä harjoitus.

torstai 17. syyskuuta 2009

Minitreenit

Pikku pikku porukalla hakumetsässä. Aivan uusi paikka meille kaikille, mistä johtuen alueen tallaus oli hieman haastavaa. Toinen puoli (ryteikköinen) jäi tallatessa tosi lyhyeksi, noin 35 metriä ja toisella puolelle (avoin) syvyyttä tuli reilu 70 metriä. Tallaajia oli tasan kaksi, joilla ei uudessa metsässä ollut juurikaan suuntavaistoa. Suppikset "häiritsivät" ainakin minun tutkaani ;-).
Bowwelle kolme mielikuvaa: Kaksi ryteikköpuolelle ja yksi syvälle avoimeen etukulmaan.
Näyttää siltä, että Bowwe nousee mielikuvista aika tavalla. Jatkossa täytynee tehdä niin, että B menee välillä autoon miettimään mielikuvaa.
Tällä kertaa viritteli haukkua kaikilla kolmella piilolla ilman apuja. Pistot kaikille suoria. Paikannusta pentu tekee vielä liian vauhdikkaasti ja suurilla kaarroksilla, johtuen kaiketi liian tuoreesta mielikuvasta ja nuoruuden innosta. Oikein hyvä ja motivoiva treeni kaikkiaan.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Ei tuulta

Miltei tuuleton metsä, nälkäinen koira sienestysreissun jäljiltä. Kaksi mielikuvaa ja yksi valmis.
Mielikuvat sivurajalle saakka, maalimiehet vietiin alueen ulkopuolelta, lähetys etulinjaa pitkin. Suorat määrätietoiset pistot.
Ensimmäisellä maalimiehellä (siirtyvä) Bowwe viritteli jo komennushakkua saapuessani piilolle. Toin koiran kytkettynä keskilinjalle (koiralla hurja veto päällä).
Toinen mm vietiin myös alueen ulkopuolelta. Vauhdikas suora pisto, paikannusta sivulinjalla ja ilonen löytö. Maalimies toi koiran keskilinjalle. Nälkäinen tessu kuunteli jopa minua lihapullan voimalla.
Siirryimme keskilinjaa eteenpäin kolmannen maalimihehen lähetystä ajatellen. Eka pisto oli hieman tynkä, joten kutsuin koiran takaisin. Nyt upposi sivurajalle saakka, mutta ei edennyt tarpeeksi sitä pitkin löytääkseen mm:n. Teki pitkään töitä, selkeästi hajuvanassa, itse siirryin keskilinjaa eteenpäin. Koira palasi kehujen saattelemana luokseni. Uudelleen lähetys, ei mikään maailman suorin, mutta upposi lähemmäs takakulmaa, josta iloinen löytö.
Mukava ja toivottavasti motivoiva treeni. Keskilinjalla Bowwen äänivaroja avattiin. Lihapullaa tarttee komentaa ;-).
Itselläni ihanat fiilikset "suppissaaliista".

maanantai 14. syyskuuta 2009

Inkeri, maa friiend

Inkeri lapinkoira, ihanainen pentu-pentu, Bowwen hyvä ystävä ja painikaveri.

Kuvien copyright Juuliska Jokinen








Loppupönötys

lauantai 12. syyskuuta 2009

Kenen soffa...

...Veteraanin...


Muut väsityköön, mummo relaa...

perjantai 11. syyskuuta 2009

Piiitkästä aikaa raunioilla

Miltei kuukauden tauko eikä ne tuulet siellä raunioilla tyynny mihinkään. Hurja puhuri itäväylältä.
Meitä oli sopivan pieni joukko (3 koirakkoa), että päätimme ottaa kaksi kierrosta.

Ensimmäinen kierros:
Eka piilo hyvässä jemmassa palkin alla. Koira lähestyi piiloa poikkituuleen. Voimakas tuuli painoi hajun rinteeseen, josta koira sen ensin poimikin. Ilonen löytö.
Toinen piilo, luukkupiilo, oli uusi Bowwelle. Tuulet levittivät hajuja laajalle. Hyvä harjoitus tarkentamiseen, jonka plikka tekikin jo suht. rauhallisesti. Umppareilla koiraa vielä kehutaan tarkennuksesta.

Toinen kierros:
Eka piilo kasan päällä oleva kaivo (ärsytysumppari). Tuulen alapuolelta kasalle on hieman hankalampi kiivetä ja tässä kohtaa Bowwe päästi ekan turhauma äänen, josta kehu. Lähestyin itse piiloa ohjaten omalla kulkusuunnallani koiraa etsimään uutta reittiä kasan päälle. Sinne kansi auki ja kehut. Kansi kiinni ja ääntä peliin, jotta palkan saisi. Tällä välin toinen maalimies kömpi piiloonsa.
Toka piilo oli maanpälliskaivo. Lähestyimme sitä kaarroksin, koira poimi hajun kaukaa tuulen alta ja tarkensi määrätietoisesti piilolle, josta haukkku irtosi jo ensimmäisen kehun jälkeen. Mukava piilo.

Nyt kun rauniot alkavat olla jo tuttu paikka on Bowwen vauhti lisääntynyt ja tämän vuoksi kaarrokset laajentuneet. Seuraavalla kerralla voisikin tehdä taas tarkennusharjoitusta, jotta vauhti laskisi sopivammaksi raunioille.

Olipahan taas mukavaa treenata etenkin, kun mukana oli ihan pikku pikku Mimmi-hoffipentunen. Pikkuisten reaktiot ovat niin ihania seurata.

torstai 10. syyskuuta 2009

Back to basics

Jep. Hakumetsässä palattiin takaisin perusharjoitteisiin.
Uusi mukava vaihteleva metsä ja Bowwelle kolme mielikuvaa. Tuulesta ei tällä kertaa ollut avuksi.
Jokaisella piilolla maalimies eteni mielikuvapaikan jälkeen sivurajan suuntaisesti vielä piiloonsa, niinpä neiti joutui tekemään paikannuksen määränpäässään. Menin jokaiselle piilolle.

Eka avopiilo kallion kolossa, suht suora hyvä pisto. Suora palkka.
Toka piilo pressun alla. Pentu joutui kovasti paikallistamaan maalimeistä, tekee sen vielä varsin laajoin kaarroksin. Suora palkka.
Kolmas avopiilo. Avasi jo äänijänteitään komennellen nopeampaa palkkausta.

Oikein onnistunut treeni ja näitä mielikuvia on tarkoitus jatkaa, vaihdellen toki vaativuutta.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

BC F-pennut 8 kk

Onnesta olkoon sisaruksille. 8 kuukautta tapissa.
Tämä meidän pikkuhirviö elää todellista murkkuikää. Protestoi komentelua jos milläkin tavalla. Tukkapöllyn aiheutti sänkyyni pissaaminen. Kyllä osaa olla pirulaisella ovela ilme lorottaessaan ilkikurissaan sisälle. Koettelee koettelee, mutta ei hylkää!
On se silti kiva ko mikä!

tiistai 8. syyskuuta 2009

Piilo!

Taas ukot hukassa.
Bowwelle 2 valmista tuulen puolelle, näkölähtö tuulettomalle. Kovasti paljon itsenäistä kiemurtelua.
Nyt en enää muista missä kohtaa neiti teki omatoimisia keskilinjan ylityksiä, mutta teki kuitenkin.
Näkölähtö löytö OK.
Tuulen puolen pistot lyhyehköjä. Saattelin syvemmälle: Osu ja uppos. Suora palkka.
Täytynee palata taas mielikuviin, koska penneli ei vielä ole ihan sisäistänyt syvälle etenemistä ellei nenässä ole hajua. Mielikuviin palataan jo huomenna.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Vantaan kaikkien rotujen näyttely

Tuomarina Jan de Gids. Ilmoitettu 3 koiraa: Salka, Aisa (Salkan&Holikin laps) sekä Bowwe pentuluokkaan. Lähtökohtana järkyttävän pieni kehä ja kaatosade.

Bowwe keekoilin ensimmäisenä kaatosateessa. Tervehti tuomarin tapojensa mukaan hyppyloikalla. Eihän tuo elohiiri kauaa paikallaan poseeraile, mutta näköjään tarpeeksi kauan, jotta tuomari ennätti lausua siitä seuraavaa (näköjään ajatus on katkennut monessa kohtaa, kun toistoa arvostelussa tuntuu olevan):

8 month old nice puppy. Well constructed. Nice typical feminine head. Dark eyes. Well set on ears. Good teeth. Rather well contsructed. Good body for her age. Very nice coat. Good tail. Staright legs. I'd like to see the bone little more heavy. Good coat. Moves according to age.
PEK1 KP ROP

Seuraavaksi esiintyi Aisa saaden ERI:n.

Ja sitten meidän ikinuori Salka, josta tuomari tykkäsi silmin nähden. Frouva osaa kuin osaakin esiintyä arvolleen sopivalla tavalla. Näin sen tulkitsi tuomari:
Beautiful typical bitch harlequin. Nice feminine head. Well set on ears. Middle brown eyes. Teeth ok. for her age 11 half years. Well constructed. Beautiful bone. Good coat and tail. Moves rather well and is in a perfect condition.
VET ERI VEK1 PN1 SERT ROP VET ROP

Eli Salka sijoitettiin nartuissa tyttärensä edelle. AALTOJA molemmille! Bowwelle voltti!
Tuomarille toinen, oli todella miellyttävä ihminen.

Loppupäiväksi ajelin katselemaan Beauceronien jalostustarkastusta. Aavistuksen ihmeellisiä tulkintoja luonteiden osalta, mutta kaiketi tuomari osasi asiansa.


lauantai 5. syyskuuta 2009

Erikoisnäyttelyssä... juhlaaaa!

Erikoisnäyttelyssä Kirkkonummella, tuomarina Madamme Jeannine Anjoran. Mukana miltei 100 koiraa. Mahtava paikka tutkailla rotua!
Pentujen ROP oli Bowwen siskoplikka Black Carambas Fortunate Friday. Bowwea ei sitten sijoitettu puuttuvan kannuskyynnen vuoksi. Keekoiltiin kyllä (yritettiin käyttäytyä).


Keekoilua (kannattaa laittaa mustat vaatteet päälle :-). ei näy taasunjäljet, ei)


Fridayn ruusukkeet

Pikkujalon kasvatit, Raiputin narttupennut Butte (Pikkujalon Bellybuster) ja Riemu (Pikkujalon Bluff) saivat molemmat ERI:n, mutta eivät sijoittuneet narttukehässä.
Paras oli vasta tulossa: Raiputin uroslaps, Retu (Pikkujalon Bottom Pair) esitettiin käyttöluokassa, saaden ERI:n. Lopulta Retu oli PU1 ja ROP kehässä VSP. Mielenkiintoista oli, ettei avoimenluokan uroksista yksikään kisannut parhaan uroksen paikasta, vaikka olivat tietenkin ERI:n saaneetkin.
Tuomari sijoitti nartun lopulta ROP:ksi liikkeessä kauniimmin kannetun hännän vuoksi


Retu, Elisa ja tuomari

Eikä tässä vielä kaikki: Salkan ja Holikin laps, Beuty, esiintyi mallikkaasti ollen PN3. Hiuskarvan varassa oli, ettei narttujeni jälkeläiset olisi kisanneet ROP kehässä.
Kiva päivä! Olen älyttömän iloinen ja onnellinen menestyneiden puolesta!

perjantai 4. syyskuuta 2009

IKIOMAT Sankarit...

Ovat luovuttaneet miltei 5 litraa verta. Käyntikertoja Salkalla, Railla ja Holikilla on yhteensä 10!!!
Koiralta otetaan sama määrä verta kuin ihmiseltä eli 450 ml. Onneksi kaikkien koirieni verityyppi on ollut sopiva luovuttajakoiralle. Bowwen tyyppiä ei vielä toki ole edes tutkittu, se on niin kääpiö vielä ;-), harmillisesti vanhukset ovat luovuttajiksi jo yli-ikäisiä. Eläinten/koirien veripankista enemmän tietoa löytyy EKK:n sivuilta.
Nämä muistot luovutuksista löysin "siivotessani".


Muistot nipussa

torstai 3. syyskuuta 2009

Haku mestoilla

Kolme maalimiestä joista kaksi valmista tuulen puolella ja tuulettomalle hajumielikuva. Tuuli puhalteli keskilinjalle vasemmalta.

Ekasta maalimiehestä Bowwe sai hajun jo keskilinjalle. Suht suora pisto. Piilo oli kallion päällä etukulmasta hieman eteenpäin. Viritteli taas haukkua kun eväs tuli hitaasti. Lyllersin piilolle, mutta maalimies toi suunnitellusti koiran pois.

Toinen maalimies hajuttomalla puolella noin 25 metrissä. Hajut kävimme poimimassa sivurajalta. Koira eteni taas suoraan mielikuvapaikkaan josta haisu toi sen piilolle. Koira tuotiin keskilinjalle.

Kolmas meni jo laukalle. Pari tynkää vahinkotyhjää pistoa tuulen puolelle. Hölmösti kuvittelin, että neiti ymmärtäisi tehdä laatikon. Juu, eihän se sitä vielä toki osaa. Pistojen välillä B teki myös tuulettomalle puolelle omatoimisesti piston :-/. Noiden muutaman lyhyen piston ja Bowwen keekoilun jälkeen osuimme keskilinjalla hajulle. Pisto ei ollut suora, vaan viistosti alueella kulkeva polku imaisi taas koiran. No, polkua pitkin kulkemalla B sai maalimiehestä hajun. Ei siis ihan huono. Viritteli tälläkin piilolla haukkua.

Täytynee jatkossa ottaa piilojen välillä tessu kiinni, jotta ei tartte kalastella sitä keskilinjalla. Hallinta ei ole vielä kohdillaan. Kaikesta huolimatta B hakee iloisesti ja innokkaasti ja noita ominaisuuksia en tahdo hukata liian aikaisella "painostamisella" sotilaalliseen kuriin.

Täällä paukkuu muuten kuin sodassa: Ilotulituksen SM-kisat läikkyvät taivaan rannassa ja meteli on sen mukainen.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Usvaa putkeen

Bowwe oli tallaamassa aluetta ja samalla päästelemässä ylimääräisiä höyryjä. Urakan lopuksi pentu näki edelliskerran tapaan maalimiesten menevän etukulmia kohti. Tällä kertaa vein Bowwen autoon miettimään mielikuvaa toisen koiran suorituksen ajaksi.

Koira bongasi tuulen puolen maalimiehen heti keskilinjalle tultuamme, päätin kuitenkin lähettää sen tuulettomalle puolelle. Upposi hienosti ja suoraan, maalimies oli ihan etukulmassa olevassa ojassa. Koiran olisi pitänyt edetä alueen ulkopuolelle ojan yli pellolle saadakseen haju. B. palasi keskilinjalle ja tapojensa mukaan omatoimisesti keskilinjan yli tuulen puolen maalimiehelle, joka puolestaan ei ollut etukulmassa, vaan kallion rinteen alla. Iloinen löytö ja "valitettava" palkka omatoimisuudesta, noo pääasia, että intoa riittää.

Tuulettomalle puolelle sain lähettää B:n monta kertaa ja lopulta saattelin sen suht lähelle etukulmaa, jonka jälkeen se ymmärsi ylittää ojan saadakseen haisun. Piiloa ennen kulkeva tienpohja imaisi koiran lähetyksissä monta kertaa ennen maalimiestä.

Kolmannen maalimiehen ohjeistin, poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, menemään tuulen puolelle. Harmillisesti mm ei mennyt sivurajalle saakka, mutta ei siitä saa syttää kuin itseään, jos ei älyä antaa kunnon ohjeita. Näin sitä oppii itsekin aina uutta.