perjantai 18. syyskuuta 2009

Ra-ra raunioilla

Epätavallisen tyyntä, hyvä ilma tarkennusharjoitukseen. Bowwe liikkuu turhankin lennokaasti tutuksi käyneellä radalla. Tämän vuoksi kaksi ensimmäistä piiloa olivat aivan uusia Bowwelle.
Eka liukumäen (=tuttu piilo) lähellä kaapissa, jonka ovi oli hieman raollaan. Bowwe sai hajun jo radalle tultuamme. Pentu oletti, että maalimies oli liukumäessä, sen verraan monta kertaa se nousi sen päälle. Haju kaapista nousi rakennuksen seinää pitkin ylös. Paikannus oli työlästä ja Bowwella meni siihen aika tovi. Siirryin taas itse kaarroksella piiloa lähemmäs. Maalimies kehui neuvostani koiraa piilon nuuskutuksesta, tästä pentu sai vahvistuksen hajulleen. Haukkui piiloa/hajua jo toki kauempaakin.
Toinen piilo oli metallikannellinen kaivo. Kävimme hakemassa hajumielikuvan tiilikasan päältä. Myös tämän piilon kanssa B joutui työskentelemään koko rahan edestä. Neiti rakastaa juoksemista vähän turhan paljon. Siinä vauhdissa tarkentaminen on aavistuksen hankalaa. Hyvä, että se ei saanut palkkaa juoksemisesta löytämällä viimeistä maalimiestä, vaan joutui olemaan järjestelmällinen. Taas maalimies kehui heti koiraa ekasta nuuhkusta. Haukku irtosi jo spontaanisti.
Kolmas piilo oli avopiilo mökin alla rinteessä. Hajun saadakseen koiran piti hakea se piilon alapuolelta. Ennen löytöä neiti kävi tarkastamassa edellisille koirille olleet piilot. Ei huono asia sekään. Avopiilo ei innoita Bowwea niin herkästi haukkuun kuin umpparit.
Hyvä harjoitus.

Ei kommentteja: