Viimeisen kerran, rakas Raiputti

Rakas Raiputtini on nyt matkallaan tähdeksi taivaalle. Miten tärkein palvelus ystävälle voi olla näin raskas taakka...

Kaunis rakas Raiputtini!!!

Raiputti-mummeli 13 vuotta!

Raiputti-mummeli täyttää tänään 13 vuotta. Asenne on yhä edelleen kohdillaan, vaikka vanhuus jo tassua hieman painaa. Helteellä ei mummeli oikein jaksa enää hillua.

Viimeinen vanhakaartilainen tässä laumassa

Harmaatakaan ei ole kuin juuri nimeksi

Pus, pus mummeli juhannusruusujen kanssa.

Hurukin on muru

Kevät kevät! Yksi onneton asia kylläkin on: loma loppuu!!!

Huru täyttää pian 8 kk ja sen kunniaksi olen koettanut sitä kuvaillakin, laihoin tuloksin tosin

Hurunen

Bowwen ja Hurun kilpajuoksu

Kaarteet kannattaa ottaa tiukasti

Lenkin jälkeen voi välillä jopa seistä

Raiputti

Mummun kontrolllikäynti

Mummeli kävi tänään kontrollikäynnillä. Sydämen sivuääni kuului vieläkin, tosin ei niin vahvasti kuin keskiviikkona. Edellisenkäynnin  arvion mukaan päätimme aloittaa sydäntä tukevan lääkityksen. Hoppas saamme näin Raiputin loppuelämälle mukavammat olot.

Samalla kerralla Huru sai rabies-rokotuksensa. Pipana punnattin tietenkin ja ellen nyt väärin muista, niin painoa oli kertynyt 16 viikkoiselle 17,4  kg. Paksu se ei ole missään nimessä, ennemmin roteva ja atleettinen.

Muori aiheutti sydämen tykytystä

Keskiviikko aamuna Raiputti aiheutti emännälleen huolta ja harmaita hapsia. Aamupissojen jälkeen Raiputti asettui uudelleen nukkumaan. Noilta unilta noustessaan sen jalat eivät näyttneet pitävän, mutta ei sen tasapaino makuullakaan pysynyt.  Ihan kamalan näköistä ja koira oli hädissään minusta puhumattakaan. Yritin toimia rauhallisesti ja autoin Raiputin ylös, vein sen varoen portaita alas ja ulos nähdäkseni pysyisikö se paremmin pystyssä, kun jalkojen alla ei olisi liukas lattia. Ei pitänyt tasapaino ja se heitti pari volttia ulkonakin. Nostin sen autoon, ettei se satuttaisi koikkelehtiessaan itseään. Odottelin, että paikallinen eläinlääkäri (AB-klinikka) avaisi klinikkansa ja karautin paikalle.

Autosta ulos tullessaan Raiputti liikkui onneksi jo miltei normaalisti ja pääsimme silti miltei heti Tuulia-lääkärin pakeille. Raiputin tassujen tuntoasitimukset (asentotesti) testattiin ja todettiin niiden olevan alentuneen, enemmän takajaloista kuin etukonteista. Sydämestä kuului selvä sivuääni eivätkä pupillitkaan reagoineet kunnolla valoärsykkeeseen. Näiden löydösten pohjalta Raiputista otettiin verikokeet maksa-ja munuaisarvojen kartoittamiseksi sekä röntgenkuva sydämestä. Jutustellessani kerroin Raiputin kapsuttaneen vasenta korvaansa ja siksi höröttimet tutkittiin myös, epäillys sisä-/välikorvan tulehduksesta oli olemassa. Muut oireet saattaisivat viitata myös lievään infarktiin.

Veriarvot olivat normaalit eikä sydänkuvastakaan lopulta löytynyt mitään hälyyttävää. Noidern löydösten perusteella hoidetaan korvatulehdusta antibiootein ja kuunnellaan sydän ensi maanantaina ja päätetään sitten mahdollinen sydänlääkitys. Kyllä se ikä näköjään vanhustakin jo painaa, tuo episodi oli ikävä muistus siitä.

Loppuviikon sen on viilettänyt normaaliin tapaansa häntä sapelina haisujen perässä.
Pus <3 Raiputti-mummeli!

Rai-muori

Meitin perheen ikäpresidentti on nykyään Raiputti-muori. Tehokas hiiri/rotta-jahdissa yhä edelleen. Terävyyskään ei ole haihtunut iän myötä, sitä jos mitä olisin kyllä toivonut. Nooh, mihinkäs se tiikeri raidoistaan pääsee, vai miten se sanonta meni!

Pari kuvaa  yli 12-vee muorista tältä päivältä.

Pus pus mummeli, mielestäni älyttömän kaunis pää!

Raiputti-mummu 12 vee

Raiputti-mummu tänään 12 vuotta!
Pus pus mummeli <3

Bowwe, luontaisesti antelias

Kaksi narttua samaan aikaan juoksuissaan... mahdotonta keekoilua ja humppaamista. Raiputti ei enää jaksaisi. Bowwe jaksaa, nukkuukin häntä vinossa ;-)

Mukavan pitkät juoksun välit: edellisestä juoksusta 9 kk. Sinällään Bo:n juoksut ei haittaisi, vaikka olisivatkin useammin, sillä se ei kärsi valeraskauksista eikä muistakaan hormonaalisista häröistä. On vaan tärppeinään aika vosu.

Raiputin juoksut ovat jo aika mitättömät, mummuvaihe jo päällä.

Raiputti

Raiputti on ollut hukassa Salkan poismenon jälkeeen. Pelkästään Salkan nimen ääneen sanominen (esim. puhelimessa) saa aikaan kuonolla tönimistä ja kainaloon tunkeutumista. Rain elinikäinen tukipilari on poissa...

Ulkona kulkiessamme Rai on tarjonnut seuraamista ja jättäviä liikkeitä pienestäkin vihjeestä. Nyt sen huomaa miten vahva Salka laumassa oli ja kuinka sen pelkkä läsnäolo on Raiputin ja muun lauman tekemisiä hallinnut.

Rai ei ole kunaan ollut sosiaalinen lauman ulkopuolisia koiria kohtaan, mutta tässä omassa laumassa se on paikkansa tiennyt ja leikittänyt uudet pennut nukuksiin. Paimentanut ja leikittänyt Salkankin pennut ja kestänyt Holikin ja Bowwen pentuajat.

Rai-hui täyttää kesäkuussa 12 vuotta, toivottavasti täyttää ja on terveenä vielä pitkään.

Sunnuntain ratoksi

Ulkona 11 astetta pakkasta ja aurinko paistaa, sisällä pöhisee tulet, kyllä kelpaa.

Sen verran voin edellisestä postauksesta sanoa, että linnuille tarkoitettu eväs aiheuttaa koirille valtaisat ilmavaivat. Tuossa se ruokavaras nyt käryää vieressäni... ei se haju, mutta kun varpaankynnet lohkeaa.


Taisi päästä juuri paukku, kun silmät aukesi.


Ei se kestä itsekkään hajua

Pihalta muutama kännykameraotos:


Salka-muori


Rai-Rai


Kännykameran näkemys kauniista vol.1


Kännykameran näkemys kauniista vol.2
.

Työläiset

Näitä "työläisiä" on hauska seurata. Jaksavat tuhatailla myyrien ja muiden maassaliikkuvien perässä tunti tolkulla.

Nuorimmaisen ja mummelin homma!

Mielestäni siis tavallaan työteliäitä, ei niitä silti tarvitse teljetä pimeään huoneeseen häkkeihin päiväksi, kun mitään ei tapahdu. Osaavat rentoutua ja levätä kun aika on. Totta on sekin, etteivät varmaankaan pure täydellä suulla ja omaaa kiihkeää saalisviettiä, mutta ovat silti motivoitavissa.

Edellinen lausahdus pohjaa keskusteluun beussipalstalla kasvatustyön tärkeistä asioista. Pentueiden luonteita pidetään tärkeimpinä asioina, mutta jotenkin maalikolle jää kumma ihmetys ilmaan: Mistä löytyvät näiden työ/käyttökoirakasvattajien jälkeläisnäyttö hyväluonteisistä koirista?

Itse, jos olisin kasvattaja, en mielestäni olisi päässyt tavoitteeseen, jos pentueesta olisi useampi koira lopetettu luonteen vuoksi. Höh, sanon minä, suurta markkinointipuhetta kaikki. Harmittaa, että pennunostajat ovat välillä niin sinisilmäisiä ja uskovat kaiken.

Minulle, näin koiran omistajana, on äärimmäisen tärkeää, että normielämä on mutkatonta ja se harrastuskoira osaa olla myös koira. Niin, ja nuorikot/pennut valitaan sillä silmällä, että sopeutuvat laumaan ja sopivat minun käteeni. Saa ne olla nättejäkin!!!
Lisäksi, harrastaminen ei aina ole SM-kisoihin tähtäävää puuhaa.
Salkan kanssa päädyimme juuri siksi pelastuspuolelle "oikeisiin" hommiin, kadonneiden etsintään. Muorin motivaatio ihmisiin ajoi aina kaiken muun ohi. Juu-u, Salka kyllä puree täydellä otteella, jos kepeistä pitää taistella, mutta se ei tainnut olla se suurin syy ja motivaatio koiralle etsiä ihmisiä, vaan se työ itsellään. Salka on ollut ihan uskomaton pakkaus, vielä jaksaa pitää lauman kurissa. Ikioma mummeli!!!

Raiputti 11-vee

Tonttimme armoitettu rajanvartija/tarkastaja täyttää tänään 11 vuotta. Aloitti tämänkin aamun tavoilleen uskollisena kiertäen aidatun alueen rauhallisesti ja tarkasti. Frouvalla on ihan oma tehtävänsä tässä laumassa, toivottavasti jaksaa vielä useamman vuoden paarustaa ilonani.

Ai niin, merkkipäivän erikoismenuussa aamupalaksi pekonia, kaikille.


Pus pus!

Juoksupeppuja x 2

Tyttöjen juoksut ajoittuivat taas samaan aikaan. Raiputti ennätti aloittamaan pari päivää aiemmin pikkuneitiä. Näiden ekojen juoksujen väli oli melkein 8 kk, oikein sopivaa. Sekin on kivaa, ettei juoksut Bowwea muutoinkaan haittaa.

Eunukki-Holik yrittää muistella tuttujen tuoksujen merkitystä, ei vaan enää hormoonit hyrrää. Hianoo. Salka-muoria kiinnostaa merkata kaikkien pissat.

Juoksujen kunniaksi kävimme pitkällä metsälenkillä: koirat saivat huuhtoa menemään pitkin mantuja ja minä sain vaania suppiksia. Saalis on jo kuivurissa ja huumaava suppisten tuoksu leijailee keittiöstä.

Raiputti 10 vuotta!!!

Aina niin nöyrä, työteliäs ja kovin intohimoinen kaikessa tekemisessään, vieläkin, vaikka mittarissa on jo 10 vuotta! Ikioma Raiputti huiputti!
Vanha polvivamma haittaa jo nykyisin menoa, mutta ei talutinlenkillä, veto on aina sata lasissa.
Onnea myös velipoika Laurukselle Nummelaan!

IKIOMAT Sankarit...

Ovat luovuttaneet miltei 5 litraa verta. Käyntikertoja Salkalla, Railla ja Holikilla on yhteensä 10!!!
Koiralta otetaan sama määrä verta kuin ihmiseltä eli 450 ml. Onneksi kaikkien koirieni verityyppi on ollut sopiva luovuttajakoiralle. Bowwen tyyppiä ei vielä toki ole edes tutkittu, se on niin kääpiö vielä ;-), harmillisesti vanhukset ovat luovuttajiksi jo yli-ikäisiä. Eläinten/koirien veripankista enemmän tietoa löytyy EKK:n sivuilta.
Nämä muistot luovutuksista löysin "siivotessani".


Muistot nipussa

Raiputti-huiputti, still going strong

Mummo-koira täytti 9 vee 12.06.2009. Vauhti ei ole juurikaan vähentynyt iän myötä; innokas sama tyttö kuin ennenkin. Hieman arvokkuutta käytöksessä on sentään havaittavaissa. Onnea myös velipoika Laurukselle!

Hönöt metsässä....

Sadetta odotellessa ajelimme metsälenkille. Ihana utuinen sää ja täysin rutikuiva metsä. Ei ihan heti tullut mieleen pistää tupakaksi.
Holik oli kuvatessa jossain kaivamassa vettä janoonsa. Epätoivoinen teko, jokainen kiven kolo oli kuivunut! Gari Grandi tuli apuun vasta autolla, onneksi oli iso kanisteri vettä mukana.
Paluumatkalla tessut olivat tarpeeksi väsyneitä kuvattavaksi (kännykamera).


Mummokoira ja Bowwe kivellä... B. vain hetken!


Tytöt!

KoiraVarkaus Kaikkien rotujen näyttely

Mummokoira näytelmissä ja Bowwe turistina kaikkien "kiusana".


Ei ihan nuoruusiän ryhdissä, silti hieno mummo


Tuomari Ligita Zake Latviasta (tuomarimuutos)
Raiputti näytteli seuraavasti:
VET ERI1 PN1 SERT ROP VET VSP
Tuomari lausui mummosta seuraavaa:
9 year old veteran bitch in excellent condition. Correct type of head, excellent expression. Excellent upperarm, well developed body, enough angulation in front, excellent behind, correct movement and temperament.

Tässä muiden tulokset:
Alfa Sagittarius Dodge NUO ERI1 PU1 SERT ROP
Cric Crac Blue de la Noé du jardin NUO ERI2 PU2 Va sert
Onnea KAIKILLE!

Loppukevennys: Bowwe pujotteli itsensä valjaista vapaaksi ja kirmaili iloisena lähistön koirien kiusana, onneksi ei sentään sekoittanut kenenkään kehää ;-). Ei sitten tullut takaisin ihan ekasta huudosta eikä toisestakaan. Vihdoin iiskotin kiinni saatuani yritin tiukassa syliotteessa pujotella valjaita karkurin päälle uudelleen. Oikein hankalaa. Kai meidän porukka muutenkin antoi toosi älykkään vaikutelman tai siis koirat ja rotu. Yksi piehtaroi tassut taivasta kohti, toinen pentu petu koikkelehti ympärillä ja kolmas laski mäkeä selällään.
Sonjalle ja Cracille kiitos mukavasta matkaseurasta!

Mummokoirajumppaa

Kas näin hieman taivutuksia molemmille... ja tätä nämä kaksi jaksavat tehdä!

Raïpur

Raiputti huiputti Biitti-pennun kansssa