torstai 29. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.92

Sisäflankkeja ja poispäin ajoa. Ei ihan loistokasta menoa, mutta ei me luovuteta.

Hakukaarella seiskäsky pitäisi tulla huomattavasti aiemmin, jotta koiran saisi pysähtymään mihin haluan, nyt tahtoo mennä vauhdilla yli. Tänään naksuttelin myös aja-käskylle ja rauhalliselle etenemiselle. Jossain vaiheessa treeniä Bowwe loikkasi treeniaitauksesta ulos jonkin herkullisen rällikasan perässä. Jahas, tuumasin ja jatkoin lambien kanssa kulkua. Bowwen ilme oli kuulemma ihmetyksestä ymmyrkäinen, kun en reagoinut siihen mitenkään. Elkko palasi omatoimisesti hommiin.

Tokalla kierroksella menimme avolaitumelle. Ajoittain korvat olivat koristeena eikä ainakaan poispäin ajo onnistunut. Isomman lauman kanssa Bowwen halu kiertää tasapainoon korostui. Sain koiran kuitenkin kohtalaisesti pysähtymään, vislaten ja vahvistaen käsimerkkien avulla.

Kotona Bowwe suoritti jopa traditioksi muodotuneen vesijuoksun pihalammessamme. Sinne jäi paimennuksessa turkkiin tarttunut savi. Yhtä traditionaalisesti elikko kuivasi itsenä soffalla piehtaroimalla. Onneksi on nahkasoffa...
.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.91

Tahkotaan ja totellaan... positiivisesti eli pohjia rakennellaan vieläkin.

Tänään itse keksimänä teemana sisäflankkeja ja toiveissa poispäin ajoa. Ehketi ei ihan järkevä yhtälö, sillä sisäflankkeja treeenatessa koiraa pyöritetään eri suuntiin lauman ympäri, mistä taas seuraa lauman tiivistyminen. Tiivistä laumaa taas ei saa helposti poispäin ajoon liikeelle. Kovin yritettiin ja muutama pätkä onnistuttiinkin. Bowwelle tuottaa vielä vaikeuksia pysähtyä oikeaan paikkaan niissä tilanteissä, jolloin olen 90 asteen kulmassa siihen ja laumaa pitäisi liikuttaa. Tessu tahtoo vaan tuoda lauman minulle.

Tänän nähtiin myös sellainen ihme, että Bowwe jäi istumaan tiitteränä paikalleen, vaikka minä liikuin lauman kanssa eikä aja-käskyä kuulunut. Tähän saakka elikko on itse päätellyt milloin liikutaan. Vislaus toimii pysähtymiseen pal paremmin ko seis-käsky, joka taas antaa koiralle luvan vain seisahtua. Tähän asti olen vislaillut ihan turpapillillä, mutta kotosalla olemme treenanneet pilliä ja just ja just saan saman äänen pillistä ulos ja koira istuu, vaikka olisi Bowweksi kaukana.

Iltasella koissut puuhasivat ulkona luiden parissa. Kiitos Annelle hirvenluista! Koiria ei saa sisälle millään, jos ulkona on jotain kaluttavaa.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Aunelin koirakoulun aksapäivä

Päivää vietettiin EHYT areenalla, sisätiloissa siis. Etukäteen en ajatellut sen Bowwea haittaavan eikä se kyllä haitannutkaan. Innokkaasti ja hyvin iloisesti ehti tervehtiä loikkiensa lomassa myös "katsomossa" olleet. Muistankohan oikein jos luettelen meitin radan alun:
Hyppy, putki, a-este, hyppy ja hyppy tiukalla 90 asteen kierrolla oikeaan, hyppy ja palkka.
Meitin treenattavaksi koitui juurikin tuo tiukka 90 asteen kierto. Koira ei oikein hahmottanyt estettä tullessaan niin viistosti enkä minä osannut ohjata kyllin selkeästi.

Toka kierroksella putki, putki 90 asteen kulmassa edelisee, hyppy ja tiukka 90 asteen kurvi vasemmalle hyppyyn. Ohjaajalle hahmotus/ohjausongelma noiden putkien suhteen eikä Bowwekaan oikein hiffannut. Toistettiin muutaman kerran, jotta me molemmat olisimme tajunneet.

Aika kului kuin siivillä ja meillä oli niin kivvaa. Mukana Eija & Reiska ja monen vuoden takainen rauniotreenikaveri Kati borderterrierineen (kyllä maailma on pieni).
Treenin jälkeen ajeltiin Eijan kanssa Honkkariin harjanvarsi ostoksille, jotta saan treenattua seuraavaa kertaa varten keppejä täällä kotosalla.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Metsän satoa

Keväällä jo katselin lähimetsää sillä silmällä, että täällä niitä suppikisia varmaan syksyllä on. No, niin on. Ei nyt mikään valtaisa apaja, mutta reilun tunnin lyllertämisen jälkeen saalis oli kuvan kaltainen. Muutama musta torvisienikin eksyi koriini. Se onkin ihan uusi tuttavuus, Huomenna maistellaan...


Nämä päätyivät jo kuivuriin, joka pöhiseekin kotoisasti, levittäen huumaavaa tuoksuaan, tuoksukynttilät eivät voita tätä tuoksua ikuna!
.

torstai 22. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.90

Vähän tylsiä nämä meitin treenipäivikset nykyään, mutta pohjat on korjattava eikä ne korjaannu yhdellä onnistuneella treenillä. Siksipä me jatkettiin samalla positiivisella vahvisteella. Ei nämä treenit millään muotoa mene hukkaan, miellä on molemmilla mukavaa ja se on pääasia.

Ekalla kierroksella täsmäpysähdyksiä ja sisäflankkeja, jotka teimme aitauksen vieressä, sillä Bo hengaillee niin lähellä laumaa. Toisaalta koira tykkää ährätä lähellä lambeja, joten kai se on oikeasti kiva treeni koiralle.

Tokalla kierroksella jatkoimme sisäflankkeja eri suuntiin, joista elikko yritti vaihtaa omatoimisesti suuntaa. Tänään koira pysähtyi käskystä, joten pääsin muistuttamaan ja ohjaamaan koiraa kulloiseen suuntaan. Kierroksen lopuksi treenasimme poispäin ajoa. Hui ihmetystä, Bowwe pysähtyi, vaikka lambit menivätkin edellä, se pysähty ja kuunteli suuntia Bowweksi hyvin.

ILOINEN!!!

Makkarin lattiaa kuvina ja se TALJA!

Jaa-a, ei näm kuvat nyt kyllä oikeutta tee, mutta saahan näistä nyt jotain käsitystä.


Lähituntumaa


Sivuvaloon kuvattuna

Tämän taljan värit ovat jotain ihan uskomatonta. Yhdessä Affen taljassa niin monta herkullista värisävyä...

Ja tässä se The Talja!
.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Makkarin lattian viimonen öljykerros

Nyt on viimeisin kerros Osmoa lattian pinnassa. Aaltoja ittelle!
Kuvailen evidenssiä jahka pääsen kulkemaan ikkunaseinälle, vastavaloon kuvaaminen tuolla kännykameralla ei oikein onnistu.

Paimentamista vol.89

Me vaan jatketaan ja jaksetaan tahkota perustreeniä. Ei meillä kyllä ole muuta mahdollisuuttakaan, mikäli haluamme edetä. Tänään palkkanamit eivät olleet ihan makkaran arvoisia ja Bo palkkasi itseään paimennuksella. Nooh, ei huono sekään. Pian tästä voi edetä uusiin sfääreihin, ts. vaatimustaso nousee.

Keli oli hyin savinen ja märkä, mikä toisaalta hidasti koiraakin sopivasti. Ei huono sekään.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Makkarin lattian öljyämistä

Nonnis, nyt on ollut aikaa viimeistellä makkarin lankuille sopiva pinta.

Valitsin Osmo Colorin lattiaöljyn, jonka kaksi ensimmäistä kerrosta sävytin harmaalla. Aatoksessa ei ollut kyllä sävyttää kuin eka kerros, mutta sen verran eilisen työnjälki muistutteli itsestään, että kävin ostamassa lisää peittävää Osmo Coloria, jonka taas sekoittelin kirkkaaseen Osmo lattiaöljyyn. Ainakin nyt illan hämärissä pinta näyttää hienolta. Huomenna vielä viimeinen kirkas öljykerros ja se olisi sitten siinä. Osmo Colorin ohjeissa taidettiin luvata täydellinen kuivuminen 7-10 päivässä. Hitto tässähän pääsee pian kasaamaan futoninsa oikeaan osoitteeseen.
.

torstai 15. syyskuuta 2011

Yön pääskyt...

Koiramäessäkin lentelee yön pääskysiä eli lepakoita. Jännittävää mennä ulos, kun kyttävalo läpsähtää päälle ja samalla yön pääsky vilahtaa valokeilassa metsästäen yökkösen. Jännää. Mikään siippalaji se ei kaiketi voi olla, sillä täällä ei ole vesistöjä, niiden tyypillisiä seutuja. Nyt tarttee googlettaa apuja lajinmääritykselle. Pitäsiköhän jo kohta hankkia lepakkokuuntelulaite ;-)...

Paimentamista vol.88

Tippaa-daa, tippaa-diii... laulattaaa!
Pieniä askelia ihmiskunnalle, mutta suuria askelia meille. Bowwen halu totella kasvaa per kerta ihan silmissä. Tänään minulta meinasi pudota leuka rinnuksille, kun Bowwe mosahti käskystä istumaan kauempana kuin koskaan aiemmin. Lisäksi meneillään oli yhden lambikarkulaisen palauttaminen laumaan (=yleensä aikas hektinen tilanne). En nyt muista vislasinko sen käskyn vai käytinkö sanallista, mutta enikeis paremmin tuo tuntuu vastaavan vislaukseen. Molemmilla kerroilla koiraa oli tosi hankalaa saada aitauksesta ja lambeilta pois.

Nämä meitin nykyiset treenit ovat täsmällisyyden vahvistamista ja saa jatkuakin niin. Jahka homma on 99,99% varmaa siirrytään vaatimustasossa eteenpäin. Nyt täytyy vaan malttaa jaksaa rakentaa tämä asia kuntoon.

Ai helekkura meinasi unohtua... shoppailin niiiiiii-iiin kauniin affen taljan, että odotan innolla huomista aamua ja päivänvaloa, jotta saan taas ihastella sen kauniita sävyjä. Ihan on vaikea ihmisen ymmärtää luonnolliset sinisen vivahteet taljassa. Kerrassaan kaunis!
.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Koristelua...

Ihanaa kun tulee syksy ja pimeää. Kynttilät ja led-valot saavat taas loistaa.


Airam... iloksemme!


Ilman salamaa...


...salamalla ja nyt näkyy perhonen ja lintukin paikallaan
.

Paimentamista vol.87

Positiivarit kokoontuivat jälleen ja Bo:n kanssa jatkettiin samoilla säännöillä kuin aikaisemmin.

Otin tänään tarkemmin aitaukseen menon, nottei elikko karkaisi omin päin lampaille. Onnistuin. Haimme lambit ja jatkoimme kuljetuksilla kera täsmäpysähdyksillä juuri siinä kohtaa missä minä halusin. Bowwella oli intoa hyvin runs-haasti, ja mikä mukavinta, intoa myös totella. Alkulämmittelyn jälkeen häkitys ja sisäflankkien harjoittelua. Koetin aluksi ohjata koiraa aitauksen ulkopuolelta, mutta se meni enempi Bowwen hyppyharjoitteksi, siksi siirryin koiran avuksi aitaukseen. Syystä, että Bo hengaillee niin lähellä lambeja, emme saaneet lambeja keskelle aitausta, jotta koiralla olisi oikeasti ollut tilaa kiertää laumaa. Elikko pääsi taas ähräämään lambien ja aitauksen väliin. Toisinaan minusta tuntuu, että se nauttii noista ähräystilanteista.
Suuntana oikea on tässä harjoitteessa B:lle helpompi. Vasemmalta flankilta Bowwe tuo mielellään lambit luokseni, ää ää. Pönötänköhän minä sen mielestä sellaisessa asennossa, että se tulkkaa homman niin. Oma rintamasuunta näyttää olevan ainakin helpottava tekijä, jotta koiran saa kutsuttua lauman ja minun väliin jatkaakseen flankkia.
Kierroksen lopuksi otimme lambit häkistä ulos. Huh, että koiraa olikin vaikea saada pois hommista.

Toka kierros samoilla säädöillä. Lopuksi häkitys, joka meinasi mennä säätämiseen, mutta onneksi homma hoitui... meidän tavalla.

Ai niin, kierrosten välillä sain treenata Swedun kanssa poispäin ajoa. Jotain kehitystä omassa avaruudellisesa hahmotuskyvyssäni on tapahtunut, sillä kykenin jo aika ajoin ohjaamaan koiraa. Toki muutama väärä ohjaus/suunta harjoitteeseen mahtui.

Sateesta ja kurakelistä huolimatta mukavan positiivari treeni.
.

torstai 8. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.86

Aloitimme pienemmässä pyöröaitauksessa ja se on aina ollut Bowwelle enempi semmonen rallattelupaikka, niin tänäänkin. Itselläni meinasi kiehahtaa, kun koira karkasi portilta lampaille. Pihisin ja puhisin itsekseni, lisäksi hoin itselleni: rauha rauha rauha. Kierroksen lopussa elikon suurin rallatteluinto hieman hiipui ja se selkeästi tarjoili pysähtymisiä ilman sanallista käskyä. Taisin heilutella hihaa vihjatakseni koiralle ajatuksiani. Tänään Bowwea oli taas vaikea saada aitauksesta ulos, karvakorva toi lambit useamman kerran portille luokseni.

Toka kierros isommassa aitauksessa, jossa koira taas karkasi lampaille (prrrr). Osa laumasta tuli luokseni ja kolme jäi pönöttämään portille. Bowwen tyyli kiertää ja hengailla lauman takana ei riitä tuomaan laumaa luokseni. Marika hihkaisi neuvoksi pysäyttää koira. En nyt edes muista pysähtyikö se vai meninkö itse lähemmäs laumaa auttaen koiraa. Muutoin pysähdykset olivat huomattavasti täsmällisempiä kuin aiemmin, vaikka stoppasin koiraa eri paikkoihin kaarella. Korvat ovat vielä kuurona silloin, kun koira on päättänyt kiertää tasapainoon omatoimisesti. Pysähtyyhän se sitten kun on sen tasapainon saavuttanut. Ai hitto meinasi unohtua, meitin häkitykset (2krt).... jee, nekin onnistuvat huomattavasti paremmin, kun koira pysähtyy. Bowwe sai loikkia aitauksesta ulos, sen jälkeen kun oli ajanut lauman ulos häkistä. Sillä oli vain tarve päästä lambien luo suoraan. Villakerillä ei ollut mihinkään kiire heinäpaalin ääreltä.

Bowwen tyyli on hengaila tosi lähellä lambeja ja sen vuoksi Bon liike korostuu lauman liikuttelussa. Jahka me saadaan treeneihin rakennettua uusi positiivinen pohja, aloitan etäisyyden opettamisen. Kivvaa kun voi sentään jo suunnitella tulevaa ;-).

tiistai 6. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.85

Jatkoimme positiivisen pohjan rakentelua. Tänään Bowwe sai palkan aina, kun tarjosi omaehtoisesti pysähdystä. Aluksi meinasin epähuomiossa käskyttää koiraa, kunnes nielaisin kieleni ja odotin elikon tajuavan homman jujun. Toki välillä myös testasin, josko totteleminen onnistuisi ja aika-ajoin koira toimikin nopeasti.

Treenien jälkeen jäin vielä katsomaan muiden treeneja ja tulipahan hiffattua monta seikkaa koiran toiminnasta suhteessa omaan asemaan versus lambilauma ja koira.

Tällaisista treeneistä saa voimaa jatkaa!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Työleirillä Hanksussa

Kaahasin siskon työleirille Hanksuun aamusella lauantaina. Helillä oli selkeät sävelet tehtävistä hommista, jotka saimmekin hienosti tehtyä. Yläkerran päädyt alkavat olla maalausta vaille. Kodinhoitohuoneen ulko-oveen ja ikkunaaan virittelimme pielilaudat. Minähän olin näissä kaikissa suoritteissa vain hanslankari.

Koissut matkasivat tietenkin mukana ja kukin löysi unillensa sopivan paikan tutussa ympäristössä. Helin uudella soffalla oli hyvä köllötellä.

Juuri ennen kotiinlähtöäni Heli halusi väköstellä ranskalaisen manikyyrin kesällä pitkiksi kasvaneille kynsilleni. Ohessa evidenssiä tuloksesta. En muuten muista milloin viimeksi olisin itse kynsiäni lakkaillut.


Tsiljoona kerrosta lakkaa, ei uskoisi. Juu ja tuo punainen tiplu hopeavälkkeellä on koriste, ei damage

.