perjantai 28. toukokuuta 2010

Lohjan raunioilla

Matkalla Lohjan raunioille heivasin vihdoista viimein norsunkärsäputken Annen pentujen iloksi. On sitten 4. pentue ken siitä nauttii. Ei tehnyt tämäkään pentue poikkeusta, se on hauska! Harmi kun oli niin vähän aikaa pusutella pennuja, saivat kuitenkin nuohottua minuun sen verran ihanaista ja lumoavaa pentu-pentu-tuoksua, että kaikki koirat raunioilla nuuskivat minut tosi tarkkaan, kotona odottavista puhumattakaan.

Lohjan rauniot olivat uusi paikka Bowwelle ja miten mukavaa olikin taas huomata, että vauhti laskee kun ympäristö muuttuu. Tutulla radalla voi vain käydä tsekkaamassa tutut piilot ja tehdä muuta oheistoimintaa, kuten juosta. Vieraalla radalla nenän käyttö korostuu, kun ei voi turvata tuttuun ja turvalliseen.

Kolme piiloa, jotka kaikki poimittiin poikkituulesta.
Eka oli umppari, johon koira änkesi sisälle haukkumaan.

Toinen kasan päällä camo-verkon alla, jonne hajun suunnasta ei ollut ylös pääsyä. Tämä olikin koiralle hankala, koska piilolle pääsi vain haisuttomalta puolelta. Hyvä piilo ja harjoitus koiralle, vaikka ilmaisu ei irronnutkaan nk. avopiilolla.

Kolmas oli kaivo/umppari kasan päällä. Tämän piilon kohdalla kämmäsin itse, sillä vaikka koira oli sen selkeästi merkannut yritin lähettää sitä sivuputkeen, jonka luulin johtavan kaivoon. Ei mennyt sinne, kun ei sieltä piilole päässyt. Palasi aina hajun lähteelle, oikein hienoa päättäväsitä toimintaa. Umpparilla hakku lähtee hereesti.

Ihan loppuviimeksi käytimme hyväksemme radalla olevan tornin ja maalimies meni sinne näkyvästi vinkulelun kanssa. Doh, koirat nyt eivät vaan hahmota etäisyyksiä samalla tavalla, joten Bowwe etsi ihmistä/hajua alhaalta ja saikin sen. Ohjasin sen portaille ja ylös. Iloinen löytö, tosin tässä vaiheessa lelu ei kiinnostanut. Loppuleikissä sitä sentään vinguteltiin. Oikein hyvä harjoitus.
.

tiistai 25. toukokuuta 2010

Paimentamista vol.9 ja esineitä

Nyt on Bowwen rauhoittumisen aika ohi! Virtapiikki on ollut huomattavissa myös hakutreeneissä, sama laukkameno jatkui lambien kanssa.

Eka kierroksella suuressa aitauksessa hakukaarelta lauman taakse maahanmeno ei meinannut millään onnistua. Paimen oli ko mikäki lihava nurejehvi "pitkine" loikkineen koiran perässä. Onneksi vieressä oli pienempi aitaus, johon Bowwe mallikkaasti ja rauhallisesti lambit sai paimennettua. Nyt kaarelta pysätys onnistui ainakin pari kertaa. Kuljetuksissa sentään maahanmenokäskyä toteltiin. Paimen huulilta todistettavasti muutama kirosanakin taisi päästä ilmoille, josta sauvan heiluttelija ei ole ylpeä. Tarttis omat hermot saada kondikseen.

Marikan huomio: Bowwen kaaret ovat jo varsin ilmavia eli on ymmärtänyt, ettei hakukaarella rynnätä laumaa kohti vaan sen taakse ja kaukaa, jotta lambit eivät häiriinny.

Toinen kierros ja sama hupsuttelu jatkui, myös paimenen osalta. Huomasin kesken treenin, että minulla on ainakin 5 eri käskymuunnosta maahan käskylle. Ei tartte ihmetellä miksi minua on vaikea totella. Myös jokunen nurejehvi loikka koiran perässä tuli tälläkin kertaa otettua, josta katsomo varmaan oli "ihastuksissaan". Kaikesta huolimatta hauskaa meillä oli ja mikä on todella positiivista, Bowwen rauhallinen käytös lambien kanssa jatkui, vaikka muuten laukalla olikin.
Kyllä vain, oikein positiivinen mieli taas jäi.

Eija ja Reiska jäivät vesisateeseen paimeneen, kun jo lähdin kohti Histaa ja Tanjaa & Yeffiä tapaamaan esineruututreenien merkeissä. Ensin kävimme päästelemässä koirista suurimmat höyryt pois metsälenkillä. Kaksikolla oli kivaa ja sitä riemua oli myös mukava katsella.

Esineille tallasimme 50 metriä syvän suikaleen siten, että autojen takaluukuista näki alueelle. Tämä siksi, että Bowwe saa katsella ensin Yeffin esineruudun, josko olisi jäänyt jotain mieleen. Yeff teki tosi innokkaasti hommia ja toi kaikki kummallisetkin vieraat esineet.

Bowwelle Tanja vei esineet näyttäen/herättäen ilmaheitolla koiran kiinnostuksen. Lähetyksessä Bowwe meni ensin Tanjan luokse ja teki taas hieman omiaan, mutta irtosi lopulta myös alueelle. Selkeästi koira jo osaa nenänkäytön esineille, mutta lähetyksessä se vielä empii ja ämpyröi. Kolmas esine oli sille liikaa ja mielenkiinto lopahti heinän syömiseksi. Pähkittiin Tanjan kanssa, että seuraavan kerran kun treenataan yhdessä viljellään ylettömästi esineitä täysikokoiseen ruutuun ja laitetaan koirat yhdessä kilpailemaan esineistä. Salka tykkäsi sellaisista treeneistä.
Muutens tänään on Bowwekin saanut tehtävää päivälle tarpeeksi - makaa tyytyväisenä jaloissani ja yhnöttää unissaan. Varmaan uneksii terveisiä Yeffille!!
.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Esineitä ja akkeleita siinä lomassa

Sunnuntai:
Biitin pentujen pusuttelun jälkeen ajelin esineruututreeneihin.
Bowwe ei ole metsästä vielä muuta hakenut kuin eläviä ihmisiä ja sen kyllä huomasi, esineet eivät mitenkään voineet olla sen mielestä tallatulla alueella. Pähkittiin, että otetaan maanantaina uusiksi tallaamattomalle alueelle samaan merkattuun paikkaan.

Tänään ajeltiin ensin pentu-pentutreeneihin. Bowwelle otettiin haisumielikuvina kaksi akkelia. No, niin. Hyvin ne haisut nousivat, mutta Bowwe meinasi, että ennen makkarapalkkaa kannattaa aina juosta ja paljon, lisäksi aivan eri suuntaa kuin oli lähetetty... koettelee koettelee. Kaikesta huolimatta hyvät ilmaisut.

Ajettiin sitten eiliseen esineruutuun ottamaan uusintatreenit. Annan pentu ensin ja ihan mahdottoman hienosti pikkuinen muisti mitä sielläpiti tehdä.

Bowwelle otettiinkin hieman eri tavoin kuin eilen: Se sai hömpöttää enimmat höyryt päästään ja sen jälkeen otettiin lelulla leikkimistä ja noutoa. Nytkin Bowwe kaarteli lelunsa kanssa kunniakierroksia, mutta toi sen sentään takaisin palkan toivossa (näytettiin hyvin näkyvästi). Anna vei esineen/lelun vähän matkan päähän. Hassua koira joutui todella etsimään sen nenällään, hirmujuhlat pystyyn ja kunniakierroksia. Viimeiseksi veimme esineen yhdessä mielikuvana kauemmas. Lähetyksessä vihjesanan saatuaan Bowwe ei ampaissutkaan heti matkaan vaan tuumasi 2 sekuntia ja lamppu syttyi sen pään päälle, esine nousi hienosti kunniakierroksin ;-)

lauantai 22. toukokuuta 2010

Riemu-äitykälle viimeinen CACIB

Tänään Aptus Show'ssa Riemu "poimi" viimeisen CACIBinsa Kansainvälistä näyttelyvalioarvoa varten!
Aiemmat CACIBit ansaittiin seuraavista näytelmistä:

19.4.2008 Jyväskylä KV
NUO ERI 1, PN 1, SERT, CACIB, VSP

27.06 2009, Trøndelag, Stjørdal Travbane.

SERT CACIB VSP

27.3.2010 LVV-10 Latvian voittaja 27.-28.3.2010

SERT CACIB BOB LV W-2010


Pienen-pieni, neljä viikkoa


Velimiehen kanssa vuonna 2008

perjantai 21. toukokuuta 2010

Raunioilla

Meidän pentutreeneissä ei ollutkaan kuin kaksi osallistujaa, ei haitannut, otettiin kaksi kierrosta. Ennen raunioita treenattiin ketteryystelineitä, jotka ovat Bowwesta tosi hauskoja ja helppoja, siksi vauhtia oli hieman liikaakin.

Ekalla kierroksella lähetyspaikka olikin ihan toisaalla kuin normisti. Hah, että koirat ovatkin tapojensa orjia: Bowwe päätti, että taakse jäänyt alue oli tarkastettava, vaikka sinne ei lähetettykään. Piilo oli liukumäen yläkerrassa. Piti olla umppari, mutta takaseinän olivat tulevaisuuden toivot repineet irti. Koira sai kouhottaessaan sivutuulesta haisun, tiukka käännös piilolle ja ilmaisu.
Maalimies siirtyi seuraavaan kaivo-piiloon, josta kävimme hakemassa haisumielikuvan. Nyt lähetyskin oli hallittu ja suunta oikea. Bowwe varmisti kohteen kiertämällä ja lopulta nousi reunalle haukkumaan.

Toisella kierroksella maalimies oli umpparissa, johon on kaksi luukkua. Aloitimme etsinnän palkkien päälle lähetyksellä, ts. koira tarkasti tyhjää aluetta. Teki senkin mielellään, kun sai samalla kiipeillä. Jumpan jälkeen lähetin koiran sivutuuleen, mutta taaskin neiti oli sitä mieltä, että toinen alue (normisti aloituspaikka) pitää tarkastaa ensin. Palasi kutsusta ja korjasi suunnan toivottuun. Tuuli painoi hajun alueen laidalle aidan viereen, josta koira poimi sen ja paikansi ensin piilon toisen sisäänmenon. Aikansa siellä nuuskiessaan kiipesi kasan ja piilon päälle haukkumaan juurikin oikean luukun kohdalle. Umpparit ovat sekeästi Bowwen juttu ;-).
.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Paimentamista vol.8

Marikalla ja Kimmolla olikin meille mielenkiintoinen yllätys: Suuri lauma (liki 30 lammasta) aiempien 5-6 lampaan laumaan suuri muutos Bowwelle. Halusivat nähdä mitä Bowwe-beauceon tuumaa isommasta laumasta. Lisäksi aitaus oli huomattavasti suurempi, sen tuomista efekteistä lisää myöhemmin.

Eka rundi, iso lauma:
Itse en jännittänyt suurta laumaa sen kummemmin, mutta haasteet koiran ohjattavuuteen tulivat harjoituksen edetessä hyvin esille. Suurempi lauma -> suurempi etäisyys koiraan -> riittämätön paine -> korvat hukassa. Maahan käsky kaikui kuuroille korville, varmaankin siksi, koska kaukaa luomani paine ei ollut riittävä. Kuljetuksessa Bowwe kulkee/paimentaa liian lähellä, josta taas seurasi, että lauma rynnisti ohitseni. Jäin lauman keskelle ja Bowwe päätti kiertää laumaa, jotta se myös pysyisi siinä. Maahan-käskyihin se ei reagoinut. Perrrr. Saatiin sentään muutama pysäytys ja maahan menokin aikaiseksi. Kuljettelimme lambeja aitauksessa olevien esteiden ympäri ja porttien läpi. Bowwe hanskasi isommankin lauman hyvin, vaikka selkeästi siinä oli sen pienelle päälle haastetta. Käyttäytyi oikeastaan kuin ihan ekoilla kerroilla. Lisää itseluottamustan isomman lauman kanssa, niin eiköhän se kuulokin taas palaudu. Hieno tyttö.
Pieni anekdootti: Portilla kun olimme pienentämässä laumaa ts. jätettiin ne normi 5 lammasta, Bowwe istuksi isomman lauman keskellä, tyyliin tässä sitä kamut ollaan ;-). Koira on oikeasti saavuttanut oikean tunnetilan paimentamiseen. Voipihan olla, että se sopottaa lambien korvaan ohjeita Babe-possun tyyliin.

Toinen , kierros 5 lampaan lauma ja hakukaaritreeni.
Bowwelle vasen on selkeästi helpompi suunta ja SE kaari on helpompi saavuttaa. Oikea sen sijaan ei. Noh harjoitellaan. Lambit ajettiin zik-zak aitaukseen. Hakukaaret etupuolella aitausta ja lambeja. Aluksi koiran oli tosi vaikea ymmärtää, että niitä villakeriä ei kerta kaikkiaan haeta tähän harjoitteeseen mukaan. Välimatkan ollessa lyhyempi maahan käskyä jopa toteltiin. Muutaman erisuuntaisen hakukaaritreenin jäkeen otettiin koiralle palauttava kuljetus, jonka jälkeen hakukaaritreeni jatkui. Lopulta se vaikea oikeakin alkoi muistuttaa kaarta. Iloinen. Tästä palkaksi koiralle taas palauttava/palkka lauman kuljetuksena. Jesh.
.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Hakumetsässä muistuttelua vol 2

Tuulet keskilinjaa myöden vastaiset. Ilmaisuja ei tänään juurikaan otettu/vaadittu, ainoastaan nättiä käytöstä piilolla.

Ensimmäinen piilo lähellä 15 metrissä. Kävimme hakemassa haisut 15 metrin päästä tuulen alta. Lähetys eri putkestä kuin haisun hakureitti. Piilo oli oikein mukava kallion kolo kuusten alla. Elukka joutui tekemään kovasti paikannustyötä. Muutamasta haukusta jo palkka, kunhan on vaan nätisti piilolla.

Toinen piilo kallion harjanteella 50 metrissä samoin kolosessa. Haisut haettiin harjanteen ja tuulen alta. Lähetys samoin kuin edellisessä. Hyvä suora pisto. Ei ilmaisua.

Kolmas olikin taas hieman hankalampi. Haimme haisut taas hyvin kaukaa, jotta jäisi lähetysrakonen sekä koiralle tilaa tehdä laatikko. Bowwe lähti innokkaasti ja kiersi hajun alle. Paikannuksessa se oli taas tehnyt pitkään töitä. Ehdin jo lähteä piilolle päin, kun neiti vielä tuhtasi sivurajalla. Sinnikkäästä työstä palkkana iloinen löytö. Pari haukkua.

Neljäs noin kolmessakymmenessä metrissä, josta oli hieman helpommin hajut poimittavissa. Tämä oli täysin valmis maalimies ilman haisumielikuvaa. Koira oli jo hieman väsynyt edellisistä piiloista ja helteestä, joten ei jaksanut enää singahtaa sammaleet pöllyten. Ehkä tästä syystä poimi hienosti edetessään poikkituulesta hajun. Hieno haukku piilolla.

Batskun ja Riemun luonnetestiä katsomassa

Oli oikein hyvä reissu. Sonjan blogissa tarkempi selostus aiheesta.

Yritin toisella silmällä kuvata ja toisella katsoa testejä. Aika mahdoton yhtälö, ainakin minulle ;-).

lauantai 15. toukokuuta 2010

Ugo maa friiend!!!

Ugo kävi taas hurmaamassa pentunäytelmissä. On vaan niin avoin ja ystävällinen koira. Mosautti persiinsä tuomarin jalkojen juureen ja katseli ihailevasti ylös häntäänsä koko ajan heiluttaen.

Pönöttäessäni Ugon kaverina Sonjan ollessa käppänä kehässä, pikkuherra olisi mennyt kaikkien lähellä istuneiden syliin. Kävikin parissa sylissä antamassa pusut. Ohessa pari kuvaa meidän hellästä hetkestä ;-). Oikea musu koko koira!!!


Pus pus!!


Ugo-Petterin hellässä huomassa


Vähän kutiteltiin selästäkin...
.

torstai 13. toukokuuta 2010

Salkamuori näytelmissä, Kangasniemi KR

Kehä oli puolitoista tuntia myöhässä, hellettä, onneksi mukavaa seuraa. Terveisii Myöhäläisille!

Salka keekoili omaan tapaansa ja jotenkin se ottaa aina estraadin, nauttii etenkin jos ihmiset ovat iloisia. Tuomari Marianne Holmia viehätti/nauratti kovin Salkan habitus (etenkin korvat).
Tässä arvostelu:
12 vuotias hienossa kunnossa esiintyvä virkeä rouva. Tyypillinen pää, ilmavat korvat. Erinomainen kaula ja runko. Erinomaiset raajat. Edelleen tyypillinen tehokas ravi.

VET ERI VEK1 PN3 VET ROP

tiistai 11. toukokuuta 2010

Paimentamista vol.7

Tänään Marikan ohjeesta Bowwelle otettiin, suuntien opettelua eli pysäytyksiä vaihtelevalle kohdalle lähetyslinjaan nähden. Aiemminhan pysäytys on aina otettu tasapainopisteeseen noin kello 12:sta. Harjoituksen tarkoitus oli opettaa koiralle pitämään oikea etäisyys laumaan kaiken aikaa.

Eka kierroksella Bowwe tarjosi maahan menoa juurikin siihen totuttuun kello 12:sta. Sauvalla ohjaten koetin saada sen jatkamaan pidemmälle pitäen oikean etäisyyden lampaisiin. Paimen/ohjaaja oli enemmän taas pihalla. Anteeksi Bowwe kun en osaa!! Näiden uusien juttujen lomassa otettiin tuttua kuljetusta, jotta Bowwe saisi tehdä jotain sellaistakin mistä me olemme molemmat samaa mieltä.

Mukana oli mieluisiaa seuraakin katsomossa. Mitäs luulette olisiko Elisan pentu-pennulla ollut halu rynnätä mukaan...


Pöykkiksen alku innokkaana katsomossa.

Toinen kierros jatkettiin samaan tahtiin ja saatiin ohjaajan tyylittelystä mahtavat naurut. What ever, meillä oli mukavaa! Bowwe oli taas yltä päältäsavessa ja pääsi treenien jälkeen Annelle hoitoon muun lauman kanssa mun duunireissun ajaksi.

Oli muutens oikein pöykkisilta, kun mukana oli Eija ja Reiska, Sonja & Bataille & Riemu sekä Elisa ja pentu katselemassa touhua.
Riemuhan sai epävirallisessa CANT'ssa tuomion ei paimennusvaistoa. No, niin no. Somerolla äitikoira oli varsin mainio ja toisella kierroksella se sai juonesta kiinni. Hienoa Sonja mahtavaa koiran hallintaa. Bataille osaa jo homman. Koira oli silmin nähden innoisaan hommasta.


Eeestä...


..ja takaa


taas eestä...


Tunnelmia hetkessä, paimenen ylistysilme mahtavalle sauvalle...


Muumimaailman henkilö aitauksessa ;-)

maanantai 10. toukokuuta 2010

Tämä on uutisen arvoinen juttu!

Bowwen loput sisarukset kuvattiin tänään Mevetissä Pellen toimesta. Hyvältä näytti eli Fridayn, Tacon ja Gregon lonkat ja kyynärät lähtivät kaikilla A/A ja 0/0. Sonjan blogissa kuvat näkyvillä.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Hakumetsässä muistuttelua

Eli paluu hajumielikuviin. Hakuradan keskilinjakin oli uudessa paikassa. Tuuli (heikko) oikealta keskilinjalle.

Tuulen suunnasta johtuen poimimme ensimmäisen haisumielikuvan jo tullessamme radalle. Jatkoimme keskilinjalle lähetykseen. Maalimies oli noin 30 metrissä hyvässä jemmassa kallion kolossa. Nyt pisto oli suora läpi ryteikön. Olin ohjeistanut käskemään koira maahan piilolla, jotta ei pääse sikailemaan. Haukahteli maahan-ylös-jumpan lomassa. Pysyy kuin tatti piilolla siihen saakka kun tulen piilolle, eikä tahdo millään jättää maalimiestä. Hyvä hyvä.

Toinen piilo haettiin myös haisulla ja paluu keskilinjalle. Lähetys ihan etulinjasta ja koira teki tosi heinon laatikkopiston. Pilossa olikin kaksi ihmistä, ei vaikuttanut koiraan mitenkään, olipahan kaksi naamaa pussattavana lopulta.

Kolmas tuulettomalle puolelle 30 metriin. Suora lähetys ilman haisumielikuvaa. Itselläni oli keskilinjan suunta hieman hakusessa ja taisin lähettää koiran ihan väärään suuntaan, lisäksi Bowwe teki omintakeisen sik-sak-piston. Korjasi itse suunnan edettyään pidemmälle metsään. Haukut jumpan lomassa.

Neljäs piilo (=umppari) vastatuulessa. Taas sekoilin lähetyssuunnassa, Anna sitä ihmettelikin keskilinjalla. Huusin koiran takaisin ja lähetin uudelleen oikeaan suuntaan. Nätti innokas suora laatikkopisto, josta kunnon haukku umpparilla.

Loppukehut keskilinjalla, josta Bowwe tuntuu nauttivan. Juoksenteli keppi suussa ihmiseltä toiselle.

Aluetta oli tallaamassa Annan ja Elisan pennut ja kylläpäs niitä olikin mukava katsella. Stellalle avattiin tallauksen jälkeen nenää päiväkävelytyyliin. Treenien lopuksi uusintakierros ja nyt sillä oli jo selkeä kuva mitä hajuun törmääminen tarkoittaa.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Paimentamista vol.6

Bowwe pienen tauon jälkeen taas lambien joukossa. Itse olin sunnuntaina katsomassa FCI:n säännöillä käytyä paimennuskisaa samaisessa paikassa.

Koiralle oli tarkoitus jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin, eli hakukaaren opettelua sekä lauman taakse maahanmenoa. Tämän päälle lauman kuljetusta asialliselta etäisyydeltä. Vaikka minä sössin suuntien kanssa Bowwe suoriutui ohjaajasta huolimatta mallikkaasti. Tekee työtään selkeästi rauhallisemmin, kuuntelee käskyjä ja tykkää hommasta.

Ajattelinpa pienessä päässäni myös, ettemme ajele epäviralliseen CANTiin, sillä koiran taipumus on jo todettu. Käytän ne rahat mieluummiin oikeisiin harkkoihin ja tähtään FCI:n viralliseen HWT:hen.

lauantai 1. toukokuuta 2010

Tulokas Ranskasta

Tämä tuliainen ei valitettavasti ollut minulle... :-(
Karvahousu on Elisan projekti ja ainakin minun mielestäni varsin onnistunut sellainen. Sen verran tuore tapaus, ettei nimeäkään ole vielä keksitty.

Hurmaavan reipas pikku-miehen alku <3. Tervehti iloisesti vieraat/minut, myöhemmin tuhtasi ja tutki pihaa pitkällä omissa oloissaan!!! Metsälenkillä tepsutteli nenä maassa nuuskien suomimetsän hajuja. Kaiken tämän lisäksi älyttömän nätti pentu... Onnesta olkoon Elisa tulokkaasta.


Pönötys no.1


Pönötys no.2


Pönötys no.3

Salka nyysäsi pennun tosi tarkkaan saaden nuolaisun nenäänsä. Bowwe oli enemmän kuin innoisaaan, sai treffata pienen vain veräjän läpi. Bo päästeli höyryt ulos eno-mies Retun kanssa metsässä sellaista vauhtia, että metsä ryskyi. Retulla ja Bowwella menee jutut enemmän kuin hyvin yhteen: molemmat rakastavat vauhtia ja juoksemista. Kiitos seurasta!