tiistai 27. joulukuuta 2011

Paimennuspäivä Woollandiassa

Tapani-myrskystä selvinneenä sulattelimme kinkkua pamennuspäivän merkeissä.
Sähkötkin palasivat onneksi viime yönä, joten paimeneen uskalsi lähteä levollisin mielin. Ei silti, kyllä täällä torpassa tarkeni kakluunin ja hella/leivinuunin lämmöllä, mutta pakasteiden sulaminen huoletti eniten. Onneksi vahinkoa ei liiemmin syntynyt.

Takaisin paimennuspäivän tapahtumiin. Porukka oli jaettu kahteen ja osa aloitti pellolla poispäin ajo treenillä ja osa maneesisa kujanteita poispäin ajona. Me aloitimme maneesissa ja liinan avulla. Ajattelin, että saan hillittyä liinan avulla koiran seilaamista lauman takana. Noo, jossain määrin onnistuin, mutta niin onnistui myös Bowwe seilaamaan. Saimme muutaman ihan hyvänkin pätkän ajettua
Toka kierros samoilla säännöillä. Harjoite meni paremmin niiltä osin, kun taas itse hiffasin asioita. Bowwelle täytyy nyt jotenkin saada opetettua, että aja käskyn jälkeinen suunta tarkoittaa suht tiukkaa ahtaasta paikasta lambien eteen kiertämistä.

Lounaan (valtavan maukkaan) jälkeen me otimme yhden kierroksen maneesissa. Aluksi samaa kuin kahdella edelliskerralla ja ihan lopuksi maltan ristin hinkkaamista. Oli meille vaikea.
Toka kierroksella me sitten kaikkea kohtaloamme uhmaten menimme avoilaitumelle. Tuuli niin, että hilseet pöllysi. Lähtökohtaisesti minulla oli jo takaraivossa epäluotto koiraa kohtaan. Hirmuisen väärin Bowwea ajatellen ja treeni menikin hieman huutamiseksi, kunnes rauhoituin koirakin kuunteli. Bolla on kyllä avolaitumella jokin ihme viuru päässään ja se tahtoo aluksi enemmän naatiskella juoksemisesta ja lauman vilkkaasta liikuttelusta.

Opettavaista ja nöyrin mielin uusia treenejä kohden.

Tämän tarinan sokerina pohjalla, pempuloiden pusuttelua lounastauolla. Pentu-pentujen ihanaan tuoksuun ei ikinä kyllästy, samaa mieltä olivat kotona vaatteitani tarkkaan nuuskuttaneet mummu-koirat.
.

torstai 22. joulukuuta 2011

Paimentamista vol.111

Käytiin pikaisesti yksi rundi paimentamassa. Marikalla oli hieno rata rakennettuna poispäin ajotreenille.
Haasteet olivat meille ihan samat kuin aiemminkin: oma sijoittuminen laumaan nähden plus ohjaajan rauhallisuus...

Sitten riennettiinkin kotiin, jonne sisareni oli juuri koirineen saapunut joulun viettoon.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Paimentamista vol.110

Kujanne poispäin ajona. Lambit "oppivat"/tottuvat kulkemaan tosi nopsaan kujanteesta, siksi lisämausteena treenissä myös lambien ohjaus pois kujanteen suulta.

Eka kierroksella elikolla oli taas vauhtia ja intoa vähän liikaa, siitä huolimatta sain karvakorvan pysähtymään suht hyvin. Mein ongelma on pysäytyksen jälkeinen liikkeelle lähtö tai siis se nopeus. Koira koettaa kiriä kiinni lambit, josta seuraa, että se poikkeuksetta ajautuua liian lähelle lambeja jakaen lauman. Parasta näissä tekniikkatreeneissä on oman hahmotuskyvyn testaaminen. Aika ajoin sekin alkaa jo toimia. Hitsi, mä osaan kohta pelata tätä peliä!! ;-)

Kierroksen loputtua Bowwe pääsi painimaan toisen samanlaisen hupakon kanssa, Bernie Wooster aka Wool, venkoili Bon kanssa: Soffa-lattia-soffa-akselilla. Tosin Bernie Woosterilla oli kyllä selkeä tavoite kiivetä "morsiammen" selkäpuolelle. Lanneliikkeitä emme sentään nähneet, muutoin harjoittelivat. Huh, mikähän tornaadopentue noista kahdesta tulisikaan ;-).

Toka kierros samoilla säännöillä. Palatakseni edelliseen tiistain treenikertaan... minulle pitäisi antaa tukkapöllyä, kun en muistanut, mihin minun pitää keskittyä: rauhalliseen otteeseen ilman kiirutta. Taas hössäsin tasan yhtä paljon kuin koira. Miksiköhän koira hössää...

Treenien lomassa "katsomossa" muisteltiin kaukaista kasaria ja teeveeohjelmia. Välillä virittelimme naurut myös muisteloille kasarimuodista (olkatoppaukset ja iso tukka jne.). Tuo porukka ei tarvii "naamakirjaa" mihinkään. Ihan parasta nauraa livenä ihmisten kanssa. Kiitos treenikamut!

Ai niin, minä ko en hae postilaatikosta edes paikallislehtiä, olin jäänyt paitsi seuraavasta uutisesta: Noin 10 kilsan päässä oli viime viikolla havaittu suden jäljet. Onneksi on tuo 2 metrin aita tontin ympärillä, yksinäiset sudet napsivat koiria välipaloikseen, kun eivät suurempaa riistaa yksikseen saa. Hoppas tuo erakko löytää itselleen lauman, jotta ei tarvitse pihoille tulla hakemaan evästä ja seudun peurat riittäisivät ruuaksi. Itseni vuoksi en pelkää, enkä kyllä koirienikaan. Kaikkea voi sattua, etukäteen murehtiminen ei auta. Etukäteen voi silti aina suojautua, tässä tapauksessa tuo aita on ainakin hidaste.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Ikuisuusprojekti?

Meinaa taisteluväsymys iskeä noiden listojen kanssa. Tarpeita pitäisi olla nyt riittävästi, mutta motivaatio ajoittain hukassa. Makkarin lattialistat voi huomenna sahata oikean mittaisiksi ja naputella paikalleen, kun ovien listat ovat nyt paikoillaan.

Eteisen listat ovatkin sitten luku sinänsä. Seinät/lattiat eivät ole vieläkään itsekseen suoristuneet, joten hiivatin hinkkaaminen jatkuu... ää ää. Ei olisi enää valtava urakka ja jouluksi olen sen päättänyt saada valmiiksi. Nysväämisen jälkeen pääsen tekemään mukavampaa maalaushommaa. Kummasti uudet sävyt seinissä ovat raikastaneet koko kodin ilmettä. Joulun jälkeen on kivasti aikaa puuhastella.

torstai 15. joulukuuta 2011

Paimentamista vol.109

Lauman jako ja toisen puoliskon kuljettaminen poispäin ajona.

Ekalla kierroksella Bowwella hurja vauhti ja turhaa hösäämistä. Ehketi ohjaajakin voisi noissa tilanteissa laskea kierroksiaan, sillä ei se mun mukamas hommien nopeuttaminen noisssa tilanteissa auta yhtään. Tehtiin jako seinän vieressä, etteivät lambit pääse valumaan minun ohitseni. Bowwella oli aluksi hankala hahmottaa harjoitetta, se halusi kiertää lauman ja minun väliin. Saatuani sen kässäämään tilanteen, elikko tulikin reippaasti lauman väliin käyden käskystäni maahan. Tästä jatkoimme toisen lauman liikuttamista ajona, saimme eriytetyn lauman kulkemaan pienen matkaa, kunnes lambit levisivät kavereidensa luokse. Seuraavilla kerroilla olin itse tarkempi ja homma onnistui paremmin.

Tokalla kierroksella jatkoimme samaa treeniä.
Kaiken kaikkiaan edistystä on tapahtunut Bowwen pysähtymisissä, siksi sen ohjaaminen on huomattavasti helpompaa. Iloinen asia!
.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Paimentamista vol.108

Mitenköhän tämän päivän treenejä nyt kuvailisi.. ööö. Olisko työntö vetoa vastaan...;-)

Ekaksi erottelimme isosta laumasta kolme ja häkitimme ne, sen jälkeen erotimme taas pari toisaalle portin taakse. Loput jätimme viimeiseksi erotellun porukan läheisyyteen ja siirryimme aitauksen taakse, josta koira hakukaarelle. Koiran täytyi siis saada irrallaan oleva lauma häkitetyistä lampaista irti, ts. työskennellä kahden eri lauman vetoa vastaan.

Lambit kiehnäsivät pyöröaitausta ympäri, jotta elikot sai irti aitauksesta ja toisen lauman vedosta, koiran tuli mennä aitauksen ja lambien väliin. Suunnat tuottivat koiralle vaikeuksia, kun meinasi lähteä isommalle kaarelle kiertäen aitausta. Nyt Bowwelle täytyy opettaa uusi käsky VÄLIIN, jotta se ymmärtää mitä siltä halutaan. Raskas treeni koiralle ja ohjaajalle, useine uusine elementteineen. Kivvaa silti.

Tokalla kierroksella harjoittelimme jakoa ja erotellun lauman siirtämistä toisaalle. Taidettiin saada yhden kerran lambit eroteltua. Ei paha ekaksi kerraksi.

Viime viikolla ei ollut treenejä ja tauko näyttikin tehneet hyvää koiralle.
.

torstai 1. joulukuuta 2011

Paimentamista vol.107

Jep jep, olihan taas Marika keksinyt haastetta kerrakseen. Miten tämän harkan nyt oikein kuvailisi: Yhden lampaat kuljetus laumastaan poispäin. Lauma oli pikkuaitauksessa, jonka luota tuo yksinäinen pönöttäjä piti työntää kaummas. Ekalla kerralla homma onnistuikin, mutta annas olla, kun lambi huomasi, että se voi pönöttää esteen takana piilossa ja livahtaa sieltä aina laumansa lähelle. Hikinen ja opettavainen treeni. Me valuimme aivan liian lähelle lammasta tai siis minä oli liian lähellä ja lambi kirmasi luokseni koiran yrittäessä liikuttaa sitä. Tarttis vaan luottaa koiraansa ja antaa sen tehdä hommiaan.

Tokalla kierroksella ilmavia hakukaaria ja täsmä pysäytyksiä. Aluksi Bo yritti taas suoraa lähestymistapaa, jonka sain treenien loputtua jo kitkettyä vähemmälle. Pysähdykset, no joo onhan siinäkin tietty tapahtunut edistystä.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.106

Häkitystä ja suuntia häkissä. Rankkaa treeniä koiralle, silti Bowwe ei hypännyt aitauksesta ulos kuin yhden kerran. Eka kierros oli lyhyt ja intensiivinen treeni, käskyt pillillä ja naksukin mukana. Tänään siirryin aitauksen reunalta riekkumasta kauemmas, ettei Bowwe toisi lampaita minun luokseni aidalle vaan oikeasti kiertäisi laumaa käskettyyn suuntaan. Treenin lopuua kohden pyshädykset hidastuivat koiran väsyessä. Silti koiraa en meinannut saada maneesista millään ulos, oli kaiketi kivvaa tekemistä.

Tokalla kierroksella sama hommeli, mutta häkityksiä aitauksen eri laidoilta ja vain muutama onnistunut suuntatreeni aitauksessa.

Omien treenieni jälkeen jäin katsomoon ja kovin oli taas opettavaista ja mielenkiintoista keskusteltavaa.

torstai 24. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.105

Ekalla kierroksella poispäin ajoa liinassa. Helpotti hieman ja saimme villakerät liikkelle, jopa siihen suuntaan kuin halusin. Kierroksen lopuksi päästin liinasta irti ja saimme siitä huolimatta joitain pätkiä lambeja siirrettyä suoraan.

Tokalla kierroksella häkitystä ja aitauksessa suuntia koiran ollessa itsekseen lambien kanssa. Kovin olivat lambit tiukasti aitaa vasten liimaantuneina, mutta siitähän Bowwe vaan tykkää, kun pääsee ähräämään lähelle lambeja. Sama rumba jatkui suuntia ohjatessani eli hyyvin lähellä lambeja. BTW Bowwe loikkasi vain yhden kerran aitauksesta yli tällä kertaa. Edistystä tässäkin asiassa. Taisin häkittää lauman toisenkin kerran ja olin itse aikas "näppärä" sauvan käsittelijä, jos niin voi sanoa, estäessäni koissua kiertymästä liikaa suunnissaan. Kyllä lambit saa helpommin aitaukseen, kun koissu pysähtyy kun käsketään ja liikkuu rauhallisemmin pieniä matkoja. Oikeasti tuo edellinen on meidän suurin haaste.
.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.104

Poispäin ajoa ja oikein kahdeksikon muodossa. Ää. Me taidettiin mennä mihin lampaat sattuivat menemään, osan aikaa tosin poispäin ajona ;-).
Bowwelle on nyt pakko opettaa suunnista lyhyemmät käskyt, sillä aina kun se saa suuntakäskyn olettaa sen tarkoitavan hakukaarta ja tasapainoa. Ei ihan toimi noissa poispäin ajon hiplaustreeneissä.

Tokalla kierroksella hakukaaria ja pysäytyksiä tasapainoon. Noo, Bowwen kaaret eivät kyllä ole kaarta nähneetkään. Pysähtyi sen sentään ajoittain jopa täsmällisesti.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Virtaa kinttaissa!

Jösses ihan olen itsekin hämmästynyt miten puuhakas olen tänä viikonloppuna ollut. Väköstelin urakalla (tai ainakin itselleni rivakkaan tahtiin) listoja paikalleen. Harmillisesti kulmalistat loppuivat kesken, joten valmiiksi eteistä en vieläkään saanut. Kuitenkin sain muutaman kohdan valmiiksi siten, että ovien, lattian ja rintalistat ovat paikallaan.

Listarulijanssin keskellä vein Bowwen Minnan hierottavaksi. Muutama pikkujumi saatiin hierottua auki. Loppuvaiheessa Bo alkoi olla jo niin kuumissaan, että tuuletteli napa taivasta kohden. Venkula.

Ohessa listarunban evidenssiä.

Näin rintalista asettuu ovilistojen ja paneelin kanssa yhteen. Molemmissa sama profiili samoin kuin lattialistoissa. Rintalista naulattu peilikuvana lattialistaan nähden.


Lattialista ovilistaa vasten


Tässä valmista sekä vielä vaiheessa olevaa...
.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Aisan vauhtiterveiset

Kuvaterveisiä Aisalta ja Sompalta. Aisaa, 8 vee, luullaan vauhdikkaan ja leikkisän olemuksensa vuoksi vielä pennuksi. Hyvin on tyttömäiset linjatkin vielä tallella!!!


Merenrannan nuusaamisen saldona merilevää, uppopuita ja ämpäri.


Rantaan ajautuneen puun kouluttamista


Muikkuilme huiliessa. Sompa tärppänä takana
.

torstai 17. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.103

Peruskuljetusta pujotellen kasia. Eka kierros taas säätämistä ja omien hölmöilyjen paikkoa. Koiran pysähtymiset kuitenkin alkavat olla Bowweksi suht täsmällisiä, kunhan itse muistaisi olla täsmällisempi.
Toka kierros jo rauhallisimmissa merkeissä. Bowwe lukee käsimerkkejä pillin kanssa täsmällisemmin kuin pelkkää pilliä. Onkohan joku opettanut sen niin...?! Juu.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.102

Avonaiseen häkkiin poispäin ajona. Huh, Bowwella oli ekalla kierroksella jumalaton vauhti ja into. Ohjaajakin oli himppasen hidas käskyineen. Saatiin lambit häkkiin, jouduin kyllä tukemaan koiraa, mutta sen elikko vaati. Lopetimme treenin tähän onnistumiseen. Parempi niin kuin hinkata ja hiplata. Bowwelle se ei ainakaan sovi, se tahtoo ketjuttaa asioita omassa päässään ja tekee liikaa päätelmiä seuraavasta manööveristä, kun ei varmasti aina tiedä mitä siltä halutaan.

Tokalla kierroksella puhaltelin käskyt pillillä, johon Bowwe reagoi huomattavasti paremmin. Saatiin osa lambeista pari kertaa häkkiin ja lisäksi hienosti ulos. Ulosajaminen on Bowwen lempparihomma, kun saa ährätä lambien ja aidan välissä. Bowwella on vielä paljon opitavaa: Jos lähetän koiran lauman eteen stoppaamaan sen, niin se automaattisesti lähtee tuomaan niitä minulle. Sitä pitää siis treenata.

Lyhyet ja haastavat treenikerrat sopivat Bo:lle hyvin, kuitenkin niin, että koiralla on mahdollisuus onnistua ja oivaltaa. Elikko tekee nykyään asioita yhdessä ja haluaa selvästi miellyttää. Kivvaa!
.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Listajumppa jatkuu

Tältä se sitten joskus näyttää, kun on valmis.

Makkarin oviaukon lista näkyvillä.

Lopettelin tämän päivän puuhan, kun olin mittonut ja sahannut pari listaa taas liian lyhyeksi. Siirryin taas maalauspuuhiin. Siinä ei ihan kamalaa vahinkoa voi tehdä ;-).


Tässä eteisen listat vielä kiinnittämättä mallina tulevasta

torstai 10. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.101

Ekan kierroksen teemana hakukaarella täsmällinen pysähdys. Aluksi pyähdykset olivat Bowweksi tosi nopeita. Taitaa olla, niin, että se jo opitun hinkkaaminen ei sovi ainakaan Bowwelle, treeni ei siis parantunut sen edetessä.

Tämä mielessä tokalle kierrokselle, uusi homma eli poispäin ajoa kujanteeseen. Ihan sama efekti kuin edellisellä treenikerralla: Koira toimii paremmin ollessaan kauempana minusta. Naksu ja namit taas kehissä plus hyvin innokas koira.

Hyvän mielen treenit!

Enpähän malttanut vielä kotiin lähteä, vaan jäin ihmettelemään keritsemispuuhia ja juttelemaan parturoitaville lambeille. Nyt on taas pari säkkiä villoja tallissa odotamassa työstöä.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.100

Bling Blong, 100 kertaa täynnä!!! Jos laskisi, kullekin treenikerralle 20 minuuttia treeniä, niin tunneissa olisi kasassa reilu 33 tuntia. Ellen nyt väärin muista, niin joku viisas on sanonut, että koiran kouluttaminen paimentamisen salohin vie 48 tuntia. 15 tunnin kuluttua Bowwen ja minun pitäisi osatakin jotain ;-).

Tänään lambien poispäin ajona yhdeltä sivulta avoimeen häkkiin ja koira häkkiin lambien taakse työntämään villakerät ulos. Eka kierros meni kyllä enempi sähläämiseksi. Ajauduimme aivan liian lähelle lambeja ja häkkiä eikä vastalevitetyt oljet maneesin pohjassa helpottaneet lambien liikkumista yhtään. Jäivät syömään milloin mihinkin. Sinällään hyvä asia harjoitella tosi jähmeiden lampaidenkin kanssa.

Tokalla kierroksella otin taas naksun mukaan ja aloitin poispäin ajon liinassa. Saimme liinan avulla helpommin lambit liikkelle ja oikeaan suuntaan, sillä koiran stopit olivat täsmällisemmät. Naksun vuoksi koira oli huomattavan innokas tottelemaan verraten ekaan kierrokseen, poispäin ajossa se vaan kääntyy minua kohden odottamaan palkkaa. Doh, pikku juttu lopulta.
Pönöt lambit olivat haastavia ja liian lähelle ajautuvan koiran on hankala saada niitä likkeelle, jos/kun ne ovat päättäneet jäädä syömään. Lisäksi Bowwe on ketjuttanut kaksi osaa tässä treenissä yhdeksi: Lambien häkkiin työntäminen ja sen jälkeen se siirty suoraan lambien taakse ajamaan niitä ulos. Istui takakenossa suu supussa lambien takana, keskittyneenä, odottaen seuraavaa käskyä. Voiko siitä nyt ihan kamalan vihainen olla!?

Ihan treenin lopuksi koira oli lambien kanssa vastakkaisella puolella maneesia ja ohjasin koiraa kauempaa. Hitto, se toimi paljon paremmin, kun minun sählätessä lähellä. Nyt selvisi se lenkottamisen syykin, koira haluaa kauemmas minusta. Hah. Kukapa ei haluaisi ;-).
Taas ihan mahdottoman opettavainen treeni!!!

Illan päätteeksi Bowwe kaahotti miltei täydenkuun loisteessa kotitonttia ympäri, nenä savessa se sisälle juuri tuli. Tällä hetkellä pötköttää itseensä kietoutuneena soffalla.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Listajumppaa

Nyt eletään jos-maailmassa. Jos seinät olisivat suorat, niin listatkin asettuisivat paikoilleen kuin pitää. Helevettiläinen, että on saanut sahata uusikisi monta listan pätkää.... Ensin on kulmat väärään suuntaan ja välillä liian lyhyttä tai pitkää... Häätyy taas ostella lisää listaa, kun tähän harjoitteluun "palaa" tuota tavaraa enemmän kuin pitäisi.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Työläiset

Näitä "työläisiä" on hauska seurata. Jaksavat tuhatailla myyrien ja muiden maassaliikkuvien perässä tunti tolkulla.

Nuorimmaisen ja mummelin homma!

Mielestäni siis tavallaan työteliäitä, ei niitä silti tarvitse teljetä pimeään huoneeseen häkkeihin päiväksi, kun mitään ei tapahdu. Osaavat rentoutua ja levätä kun aika on. Totta on sekin, etteivät varmaankaan pure täydellä suulla ja omaaa kiihkeää saalisviettiä, mutta ovat silti motivoitavissa.

Edellinen lausahdus pohjaa keskusteluun beussipalstalla kasvatustyön tärkeistä asioista. Pentueiden luonteita pidetään tärkeimpinä asioina, mutta jotenkin maalikolle jää kumma ihmetys ilmaan: Mistä löytyvät näiden työ/käyttökoirakasvattajien jälkeläisnäyttö hyväluonteisistä koirista?

Itse, jos olisin kasvattaja, en mielestäni olisi päässyt tavoitteeseen, jos pentueesta olisi useampi koira lopetettu luonteen vuoksi. Höh, sanon minä, suurta markkinointipuhetta kaikki. Harmittaa, että pennunostajat ovat välillä niin sinisilmäisiä ja uskovat kaiken.

Minulle, näin koiran omistajana, on äärimmäisen tärkeää, että normielämä on mutkatonta ja se harrastuskoira osaa olla myös koira. Niin, ja nuorikot/pennut valitaan sillä silmällä, että sopeutuvat laumaan ja sopivat minun käteeni. Saa ne olla nättejäkin!!!
Lisäksi, harrastaminen ei aina ole SM-kisoihin tähtäävää puuhaa.
Salkan kanssa päädyimme juuri siksi pelastuspuolelle "oikeisiin" hommiin, kadonneiden etsintään. Muorin motivaatio ihmisiin ajoi aina kaiken muun ohi. Juu-u, Salka kyllä puree täydellä otteella, jos kepeistä pitää taistella, mutta se ei tainnut olla se suurin syy ja motivaatio koiralle etsiä ihmisiä, vaan se työ itsellään. Salka on ollut ihan uskomaton pakkaus, vielä jaksaa pitää lauman kurissa. Ikioma mummeli!!!

torstai 3. marraskuuta 2011

Tulisipa pian lunta...

On niin pimeää ja sumuista, että pohjoisen plikka toivoo jo lunta. Pakkasetkaan ei olisi yhtään huono asia... piha kuivuisi ja huusholliin ei päätyisi niin paljon savea koirien mukana. Noh, toisaalta moppi toimii oli sää kuin sää, mopin kuljettaja vaan ei aina toimi ;-)

Paimentamista vol.99

Viikon toinen paimennuskerta jatkui edelliskerran tapaan, tosin rakennettua kujannetta ei tällä kertaa ollut.

Bowwe pösön on niin vaikea tajuta, että välillä lambeja pitää viedä ohjajasta kauemmas. Pönöttävät lambit se saa omalla omintakeisella tyylillän kyllä liikkelle. Kaiketi ahtaissa paikoissa ährääminen on näiden kroppakoirien sisuksiin rakennettu juttu. Bowwe ainakin nauttii ährätä ahtaissa tilanteissa. Siinä se ainakin on hyvä!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Paimentamista vol.98

Poispäin ajoa kujanteessa ja täsmäpysähdyksiä. Olikin rankka treeni koiralle. Saimme muutaman hyvänkin pätkän ajettua ja ihan kujanteeseen. Välillä olimme liian lähellä lambien pyrstöjä, jotta olisimme saaneet lauman hyvänä ryppäänä etenemään suoraan.

Marikalta hyvä huomio pysäyttää koira heti aja-käskyn jälkeen, jottei vauhti kiihdy liikaa.

torstai 27. lokakuuta 2011

Paimentamista vol.97

Maneesissa teemana kauniit ja ilmavat hakukaaret sekä täsmälliset pysähdykset.

Ekalla kierroksella Bo:n hakukaaret olivat huomattavasti laajemmat, en tiedä olinko itse jotenkin eri paikassa lähettäessäni koiraa kaarelle...? Päällekatsoja vaihtui kierrosten välillä, joten analyysi jää omien huoimioiden varaan. Sen olen toki aiemminkin huomannut miten paljon koira tulkitsee pieniä eleitä ja liikkeitä.
Käytin välillä pysähdyksissä taas maahan käskyä ja pelkkää stoppia kuljetuksissa. Stoppi ja seis olivat huomattavasti täsmälisemmät. Ehekti se maahanmenoon liittyvä aiempi paukuttaminen huhuilee vielä taustalla. Pitäsiköhän vaihtaa käsky, jotta saan siihen itsekin eri sävyn?!

Tänään(kin) hillitsin itseni karjumasta ja koetin käskyttää maltillisesti ja rauhallisesti. Tästä itselleni nyt aaltoja. ;-).

Toka kierros samoissa tunnelmissa ja välillä myös poispäin ajoa, nyt mukana myös naksu ja namit. Tästä seuraamuksena se, että Bo tarjoili uusia liikkeitä jos naksua ei jokaisesta tottelemisesta kuulunut. Eli taisi yrittää vähän liikaa. Ei se mitään, hyvissä tunnelmissa lopetimme treenit. Marikalta hyvä vinkki koiran ulos saamiseen: Elikko täytyy kutsua luokseen eikä koettaa saada sitä lopettamaan hommia silloin, kun se on tasapainossa, lauman toisella puolella.

Mielenkiintoisia keskusteluja tauolla paimenista ja "paimenista". Onneksi maailmaan mahtuu näitä "paimeniakin". Vähän sama juttu, kun olin Tervastuliajoissa (3 päivää/ kunakin pnä 50 km, me osallistuimme retkisarjaan) beussivaljakon kanssa. Oikeat vetokoirat (yli viisi koira) toki tykittivät minun kolmen koiran valjakon ohitse, mutta me väänsimme etappeja sen minkä jaksoimme: eka päivänä koko 50 kilsaa ja toisena ja kolmantena päivänä puolet vaadituista, kuitenkin yhteensä 100 kilsaa. Ei me kuviteltu silloinkaan osallistuvamme Iditarodiin , vaan treenasimme, jotta pääsimme nautimaan kauniista Kainuun luonnosta Venäjän rajan tuntumassa ja siitä kuinka koirat pystyvivät siihen ja nauttivat työnteosta. Sen reissun jälkeen perse ja reidet olivat enemmän turtana reen potkimisesta kuin ikinä.

En toki ole kunaan kuvitellutkaan, että beussi olisi bortsun vertainen paimen tai oikean vetokoiran kaltainen vetokoira, mutta kaikkea olemme yrittäneet tehdä omien kykyjemme mukaan ja antoisaa on ollut. Pakko mainita; Salka on kyllä ollut oiva VAPEPA:n riveissä toiminut koira. Ei valitellut luikuisia yökeikkoja ryteikössä, etsien kadonneita, ihan paras kaveri, aina valmiina, kun "etsintäreppu" kaivettiin esille!

Päivän actiontyyppi, Bowwe-hupakko, vinguttaa leluaan jaloissani takkatulen loimussa ilmeisen tyytyväisenä.
Ei ollut tämäkään huono päivä!
.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Anetten aksapäivä

Köröttelimme aamusella Halikkoon treenaamaan aksaa. Bowwe oli ratketa nahoistaan ja hömpötteli naama virneessä tullessaan treenihalliin.

Anette on nii-iin positiivinen kouluttaja, ettei mitään rajaa. Sissos miten paljon minä tössin ja silti Anette jaksoi olla kannustava ja innostava. Syli- ja takakäännöksiä hiplattiin, koira koitti selviytyä minun järjettömistä ohjauksistani. Hauskaa silti oli ja saatiin onnistumisiakin, ainakin silloin kun Anette näytti miten pitää ohjata ;-).

Eikku oli Tuksu-tykin kanssa mukana. Tuborgilla ei vauhtia puutu. Tästä koissusta kuulemme vielä!!!

Bowwe kävi treffaamassa Tuksua ja Tuborg tarjosi välittömästi leikkiliikkeen ja sai vastineeksi myös vastaavanlaisen niiauksen. Kiitos seurasta Eikku ja Tuksu!
.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Messinki kiiltää

Uunin messinkiset luukut ja uunin etupelti olivat tosi tahmaisen näköisiä. Tod. näk. väärällä aineella puhdistettu. Tänään ostin Sampo-jauhetta ja hinkkasin luukut ja pellin uuteen uskoon. Ihan kaikkea kökköä en jaksanut hinkuttaa, ehkä huomenna sitten.
BTW nettipalstoilla ehdoteltiin ketsuppiakin moiseen hommaan. Juu-uu kokeilin sitäkin, mutta nuo mun luukut olivat niin paksussa töhnässä, ettei Felix jaksanut toimia.


Sampolla lähtee ja kiiltää. Huomenna jatketaan Cronspisenin kiillottamista!

torstai 20. lokakuuta 2011

Paimentamista vol.96

Edelliskerran korvattomuuden jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin treenata taas täsmällistä pysähdystä ja selkeitä käskyjä (juuri näitä).

Eka kierros pyöröaitauksesssa. Itselleni vaikein rasti ennakoivat käskyt. Koira ei vieläkään hakukaarelle lähetettäessä kuuntele, vaan valuu aina tasapainoon ja siitäkin muutaman Bowwen askeleen yli. Tässä on meille selkeä tehtävä ja treenattava asia. Kuitenkin osasin itse ajoittain, jopa pitäää suuni kiinni ylimääräisistä käskyistä.

Toka kierros avolaitumella. Jep, Bo-koira totteli, mutta sillä on liian pitkät jalat ja liian hidas ohjaaja. No, vitsi vitsi, toki totteleminen pitäisi tapahtua heti. Helpompi ymmärtää koiraa, kun käsittäää sen tarpeen kiertää lauma ja tuoda se ohjaajalle. Koissun päässä ei vaan ole sellaista ohjelmaa (=ei ole opetettu), vaan luontainen tapa kattaa lauma ajaa kaiken yli. Onhan tuota toki alusta saakka vahvstettukin.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Paimentamista vol.95

Olimme hyvissä ajoin paikalla ja "pääsimme" Bowwen kanssa hakemaan harjoituslampaat. No huh huh, melkoisen onnetonta räpellystä. Minä huutelin käskyinä mitä sattuu ja koira teki mitä sattuu. Saimme lauman muutaman kerran jopa lähelle harjoitusaitausta, mutta taas hommeli levisi ja lambit lähtivät livohkaan. Ja minä karjahtelin taas mitä sattuu. Bowwe onneksi alkoi jo väsyä edes takaisin juoksemiseen ja päätti totella.

Lopulta pikkujoukko päätyi oikeaan paikkaan, josta sitten blokkasimme aikuiset lambit pois. Kaikesta räpellyksestä huolimatta mahdottoman opettavainen treeni molemmille: minun tuhannet käskyt pitää saada aisoihin, ehkä koirankin olisi helpompi ymmärtää, mitä siltä halutaan.

Toka kierros aitauksessa täsmällisillä ja yksiselitteisillä käskyillä ilman turhaa höpötystä. Jep, Bowwen oli helpompi totella, palkan vein aina paikallaan olevalle koiralle. Hakukaarelle pysäytyskäskyn täytyy tulla ennakoidusti, ettei elikko hölkkää yli.

Joskus aikoinaan opettelin seuraamiskaavion ilman koiraa, mitenkähän tuota käskyttämistä pitäisi itsekseen opetella... mielikuvaharjoitteillako??!!
.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Eteisen paneelin sävy

Tänään heti aamusta maalasin eteisen entiset paneelit toiseen kertaan lopullisella sävyllään. Oheisessa kuvassa nyt myös jakolista maalattuna.



Paneelin profiili ei ole ihan oma suosikkini, mutta on se mielestäni paremman näköinen näin maalattuna.
.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Maalausta ja pihan kopsuttelua

Heti aamusta elikot pihalle, että sain maalattua eteisen paneelit ja jakolistat. Läträttyäni toisen pohjamaalikerroksen änkesin pihalle haravoimaan. Levittelin pressun haravoidulle alueelle ja kaavin sen jälkeen lehdet suoraan pressulle.

Nyt muuten hartiat valittaa ja kupeetkin ovat herkkänä haravan väännöstä. Illan hämärtyessä maalasin paneelit oikealla sävyllä ekan kerran. Hieman pelottaa, nauraako aamu illan töille, ts. tuliko hutiloitua. Jakolistojen maalaus ainakin onnistui. Huomenna lisää maalia pintaan ja listojen sahuuta... huh hirvittää jo etukäteen. Nooh, eiköhän sekin jollain tavalla onnistu.

torstai 13. lokakuuta 2011

Paimentamista vol.94

Jippii, jippii! Tänään onnistuttiin meidän tasolle oikein hyvin!

Treenit meni samalla kaavalla kuin edellinenkin, eli eka kierros poispäin ajoa pyöröaitauksessa. Edelliskerrasta poiketen eläin kuunteli paremmin, paitsi lauman jättäminen treenin jälkeen oli taas yhtä vaikeaa.

Toka kierroksella menimme avolaitumelle muina naisina tarpeeksi kaukana taas haettavasta laumasta. Ohjaaja hönö sekoitti suunnat ja ohjasi koiraa vasempaan, vaikka oikea olisi ollut se suunta. Huutelin liikkuvalle koiralle vasempaa ja niinpä se leikkasi linjan, kun oli menossa ensin oikealta ihan kuin oli ajatuskin. Tyhmä minä!!! Pari kertaa koira tuli laumalta luokseni ikään kuin kysyen, että mitä, saanko tosiaan mennä. Tänään koetin ennakoida pysäytyksessä tasapainoon. Koira pysähtyikin, mutta tuli kurkistelemaan lauman laidalle seuraavaa siirtoa. Kannustin koiraa vaan likuttamaan laumaa. Toi sitten villakeriä semmoisella haipakalla, että lauma katkesi ja osa jäi jälleen joukosta. Onneksi Bowwe kai jo ymmärtää, että kaikki on saatava mukaan. Ehkä se pian tajuaa myös sen, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Eikä tässä vielä kaikki, uskokaa tai älkää, saimme suoritettua poispäin ajoa myös avolaitumella. Nyt, kun koiralle on annettu vähän "löysiä" ts. se on joutunut pähkyröimaan itse tilanteita, se kuunteleekin paremmin ja ilmiselvästi yrittää parhaansa tehden yhteistyötä kanssani. Arvaatte, että oli mahtista kehua koiraa täydestä sydämestä.

Ettei olisi ollut ihan täydellistä, treenien lopuksi Bo suoritti omatoimimatkailua: Karkasi pyöröaitaukseen kasaamaan laumaa, eikä tullut kutsusta pois. Marikan neuvosta lähdin vaan lampsimaan pois. Parkkeerasin itseni auton taakse piiloon ja vislasin, totteli sentään. Tuolla elikolla on aina joku jekku takataskussa.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Paimentamista vol.93

Eka kierros poispäin ajoa. Elikko oli varsin lennokkaalla tuulella aluksi ja ehti hyvin monta kertaa tehdä myös omiaan. Rauhoittui loppua kohden myös kuuntelemaan ja saimme muutamia hyviäkin pätkiä aikaiseksi. Aitauksesta koiraa ei meinannut saada ulos millään.

Toka kierros avolaitumella isomman lauman kanssa. Aatoksena oli antaa koiralle mahdollisuus ilman eri käskyä hakea lauma kauempaa. Kuljimme laumaan nähden sivusuunnassa niin, että koiralle tuli selkeä hakukaari oikealle. Sinnehän se lähtikin saatuaan luvan. Minä olin käskyineni taas myöhässä ja koira heti kaarella liian pitkälle. Käskytettyäni koiraa oikeisiin suuntiin ja pysähtymään lampaat tiivistyivät tiukkaan kasaan. En mennyt lähemmäksi laumaa, vaan liikuin samalla etäisyydellä laumaa ympäri kannustaen koiraa. Hetken ährättyään lambeilla Bowwe tajusi itsekin, että jotain tarttis tehdä, jotta elikot saisi liikuteltua luokseni. Bowwen tekniikalla lauma jakautui kahtia ja samalla varmaan koiran mielikin. Kuulin jopa raksutuksen, kun se pähkyröi, miten voisi jättää toisen lauman hakeakseen loput lambit.

Yritin saada koiran mukaani, jotta olisimme voineet treenata hakukaarta uudelleen, mutta eipä kuulo ollut kohdillaan. Lähdin juoksemaan laumasta poispäin ja silloin Bowwekin tuli mukaan. Näköjään oma rintamasuunta on hyvin tärkeä ohje koiralle mihin suuntaan se lambeille lähtee. Jos seison kohtisuorassa, menee koirakin helposti laumaa päin, jos taas olen sivuttain laumaan nähden koira ottaa siitä suunnan mihin lähtee ja kiertää näin helpommin lauman taakse. Häätyy muistaa seuraavaa kertaa ajatellen.

Hyvät treenit raekuurosta huolimatta.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Aksailua ja muuta...

Ekaksi se muuta: Kävin ostelemassa taas listoja, huomenna maalataan Koiramäkeen uutta ilmettä. Häätyy tehdä se yläkerrassa, jotteivat koirat pääse sotkemaan maalaustulosta.

Aksaa Saarentaassa Mallan ollessa "talonmiehenä", kotoväen ollessa Affenanmaalla paimennuskisoissa.

Bowwen kanssa treenattiin niitä vähemmälle jääneitä esteitä, elikkäs keppejä ja keinulautaa. Kepeissä enempi oman liikkeen oikeaa tapaa, kiitos Malla vinkeistä. Keinulaudassa, Bo tahtoo tehdä omiaan: Hyppii laudalle sivusta ja samoin välillä tulee pois mistä sattuu. Onnistuneeseen suoritteeseen taas homma lopetettiin.

Kaiken lopuksi treenattiin yhteistottista. Bo on kyllä nii-iin mukava, kun ei haasta ketään, tekee hommia, keskittyy tekemiseen eikä haasta ikuna muita saatikka minua. Ei se nyt maailman miellytämishaluisin ole, mutta onneksi Salka on opettanut minut toimimaan sellaistenkin elikoiden kanssa. Yhtä kaikki, Bo:n kanssa voi treenata missä vaan, ei ota paineita saatikka häiriöitä kunhan palkkaus on kohdillaan.
Seuraavaksi palkkauksen mielikuva siirretään kentän laidalle. Vasempaan käänöksiä on myös treenattava, ehketi jumppapallolla. Bo ei osaa liikutella pyrstöään samoin kuin mummonsa Raiputti.

Treenien lopuksi menimme lukemaan tiettyjen lambien korvamekkejä. Lambilaumassa mukana muutama pökkivä pässi. Mallan Matti kroatin ego riitti niidenkin pysäyttämiseen. Meitin ihmisten silmät harottivat sen verran, että numerot tarkastettiin leipätarjoilun avulla.
.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Kattolistat paikallaan

Tänään väkerrettiin kattolistoja. Ohessa pari kuvaa eteisestä.


Kattolistat paikallaan...


Tästä löytyy sisäkulmaa ja ulkokulmaa. Onneksi siskolla on hyvä avaruudellinen hahmotuskyky!

lauantai 1. lokakuuta 2011

Eteinen uusiksi

Sisko tuli talkoolaiseksi ja toi mukanaan uniikkipinnoitteiset sisustuslevyt. Pinta on kuin alcantaraa.

Vielä puuttuvat listat ja paneelin maalaus, sävyksi välitsen ehketi hieman vihertävän harmaan.

Njah, eteisestä tuli niin viihtyisä, että siirrämme olkkarin kalusteet kohta sinne. Vielä puuttuvat listat ja paneloinnin uudelleen maalaus, mutta tässä hieman maistiaisia tästä vaiheesta. Verner Panton palgiaattivalaisin pääsee nyt nii-iin-iiin oikeuksiinsa. Eteinen on kuin lämmin syli!


Koiratalkoolaiset linssiluteina taustalla verkon takana.

torstai 29. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.92

Sisäflankkeja ja poispäin ajoa. Ei ihan loistokasta menoa, mutta ei me luovuteta.

Hakukaarella seiskäsky pitäisi tulla huomattavasti aiemmin, jotta koiran saisi pysähtymään mihin haluan, nyt tahtoo mennä vauhdilla yli. Tänään naksuttelin myös aja-käskylle ja rauhalliselle etenemiselle. Jossain vaiheessa treeniä Bowwe loikkasi treeniaitauksesta ulos jonkin herkullisen rällikasan perässä. Jahas, tuumasin ja jatkoin lambien kanssa kulkua. Bowwen ilme oli kuulemma ihmetyksestä ymmyrkäinen, kun en reagoinut siihen mitenkään. Elkko palasi omatoimisesti hommiin.

Tokalla kierroksella menimme avolaitumelle. Ajoittain korvat olivat koristeena eikä ainakaan poispäin ajo onnistunut. Isomman lauman kanssa Bowwen halu kiertää tasapainoon korostui. Sain koiran kuitenkin kohtalaisesti pysähtymään, vislaten ja vahvistaen käsimerkkien avulla.

Kotona Bowwe suoritti jopa traditioksi muodotuneen vesijuoksun pihalammessamme. Sinne jäi paimennuksessa turkkiin tarttunut savi. Yhtä traditionaalisesti elikko kuivasi itsenä soffalla piehtaroimalla. Onneksi on nahkasoffa...
.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.91

Tahkotaan ja totellaan... positiivisesti eli pohjia rakennellaan vieläkin.

Tänään itse keksimänä teemana sisäflankkeja ja toiveissa poispäin ajoa. Ehketi ei ihan järkevä yhtälö, sillä sisäflankkeja treeenatessa koiraa pyöritetään eri suuntiin lauman ympäri, mistä taas seuraa lauman tiivistyminen. Tiivistä laumaa taas ei saa helposti poispäin ajoon liikeelle. Kovin yritettiin ja muutama pätkä onnistuttiinkin. Bowwelle tuottaa vielä vaikeuksia pysähtyä oikeaan paikkaan niissä tilanteissä, jolloin olen 90 asteen kulmassa siihen ja laumaa pitäisi liikuttaa. Tessu tahtoo vaan tuoda lauman minulle.

Tänän nähtiin myös sellainen ihme, että Bowwe jäi istumaan tiitteränä paikalleen, vaikka minä liikuin lauman kanssa eikä aja-käskyä kuulunut. Tähän saakka elikko on itse päätellyt milloin liikutaan. Vislaus toimii pysähtymiseen pal paremmin ko seis-käsky, joka taas antaa koiralle luvan vain seisahtua. Tähän asti olen vislaillut ihan turpapillillä, mutta kotosalla olemme treenanneet pilliä ja just ja just saan saman äänen pillistä ulos ja koira istuu, vaikka olisi Bowweksi kaukana.

Iltasella koissut puuhasivat ulkona luiden parissa. Kiitos Annelle hirvenluista! Koiria ei saa sisälle millään, jos ulkona on jotain kaluttavaa.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Aunelin koirakoulun aksapäivä

Päivää vietettiin EHYT areenalla, sisätiloissa siis. Etukäteen en ajatellut sen Bowwea haittaavan eikä se kyllä haitannutkaan. Innokkaasti ja hyvin iloisesti ehti tervehtiä loikkiensa lomassa myös "katsomossa" olleet. Muistankohan oikein jos luettelen meitin radan alun:
Hyppy, putki, a-este, hyppy ja hyppy tiukalla 90 asteen kierrolla oikeaan, hyppy ja palkka.
Meitin treenattavaksi koitui juurikin tuo tiukka 90 asteen kierto. Koira ei oikein hahmottanyt estettä tullessaan niin viistosti enkä minä osannut ohjata kyllin selkeästi.

Toka kierroksella putki, putki 90 asteen kulmassa edelisee, hyppy ja tiukka 90 asteen kurvi vasemmalle hyppyyn. Ohjaajalle hahmotus/ohjausongelma noiden putkien suhteen eikä Bowwekaan oikein hiffannut. Toistettiin muutaman kerran, jotta me molemmat olisimme tajunneet.

Aika kului kuin siivillä ja meillä oli niin kivvaa. Mukana Eija & Reiska ja monen vuoden takainen rauniotreenikaveri Kati borderterrierineen (kyllä maailma on pieni).
Treenin jälkeen ajeltiin Eijan kanssa Honkkariin harjanvarsi ostoksille, jotta saan treenattua seuraavaa kertaa varten keppejä täällä kotosalla.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Metsän satoa

Keväällä jo katselin lähimetsää sillä silmällä, että täällä niitä suppikisia varmaan syksyllä on. No, niin on. Ei nyt mikään valtaisa apaja, mutta reilun tunnin lyllertämisen jälkeen saalis oli kuvan kaltainen. Muutama musta torvisienikin eksyi koriini. Se onkin ihan uusi tuttavuus, Huomenna maistellaan...


Nämä päätyivät jo kuivuriin, joka pöhiseekin kotoisasti, levittäen huumaavaa tuoksuaan, tuoksukynttilät eivät voita tätä tuoksua ikuna!
.

torstai 22. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.90

Vähän tylsiä nämä meitin treenipäivikset nykyään, mutta pohjat on korjattava eikä ne korjaannu yhdellä onnistuneella treenillä. Siksipä me jatkettiin samalla positiivisella vahvisteella. Ei nämä treenit millään muotoa mene hukkaan, miellä on molemmilla mukavaa ja se on pääasia.

Ekalla kierroksella täsmäpysähdyksiä ja sisäflankkeja, jotka teimme aitauksen vieressä, sillä Bo hengaillee niin lähellä laumaa. Toisaalta koira tykkää ährätä lähellä lambeja, joten kai se on oikeasti kiva treeni koiralle.

Tokalla kierroksella jatkoimme sisäflankkeja eri suuntiin, joista elikko yritti vaihtaa omatoimisesti suuntaa. Tänään koira pysähtyi käskystä, joten pääsin muistuttamaan ja ohjaamaan koiraa kulloiseen suuntaan. Kierroksen lopuksi treenasimme poispäin ajoa. Hui ihmetystä, Bowwe pysähtyi, vaikka lambit menivätkin edellä, se pysähty ja kuunteli suuntia Bowweksi hyvin.

ILOINEN!!!

Makkarin lattiaa kuvina ja se TALJA!

Jaa-a, ei näm kuvat nyt kyllä oikeutta tee, mutta saahan näistä nyt jotain käsitystä.


Lähituntumaa


Sivuvaloon kuvattuna

Tämän taljan värit ovat jotain ihan uskomatonta. Yhdessä Affen taljassa niin monta herkullista värisävyä...

Ja tässä se The Talja!
.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Makkarin lattian viimonen öljykerros

Nyt on viimeisin kerros Osmoa lattian pinnassa. Aaltoja ittelle!
Kuvailen evidenssiä jahka pääsen kulkemaan ikkunaseinälle, vastavaloon kuvaaminen tuolla kännykameralla ei oikein onnistu.

Paimentamista vol.89

Me vaan jatketaan ja jaksetaan tahkota perustreeniä. Ei meillä kyllä ole muuta mahdollisuuttakaan, mikäli haluamme edetä. Tänään palkkanamit eivät olleet ihan makkaran arvoisia ja Bo palkkasi itseään paimennuksella. Nooh, ei huono sekään. Pian tästä voi edetä uusiin sfääreihin, ts. vaatimustaso nousee.

Keli oli hyin savinen ja märkä, mikä toisaalta hidasti koiraakin sopivasti. Ei huono sekään.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Makkarin lattian öljyämistä

Nonnis, nyt on ollut aikaa viimeistellä makkarin lankuille sopiva pinta.

Valitsin Osmo Colorin lattiaöljyn, jonka kaksi ensimmäistä kerrosta sävytin harmaalla. Aatoksessa ei ollut kyllä sävyttää kuin eka kerros, mutta sen verran eilisen työnjälki muistutteli itsestään, että kävin ostamassa lisää peittävää Osmo Coloria, jonka taas sekoittelin kirkkaaseen Osmo lattiaöljyyn. Ainakin nyt illan hämärissä pinta näyttää hienolta. Huomenna vielä viimeinen kirkas öljykerros ja se olisi sitten siinä. Osmo Colorin ohjeissa taidettiin luvata täydellinen kuivuminen 7-10 päivässä. Hitto tässähän pääsee pian kasaamaan futoninsa oikeaan osoitteeseen.
.

torstai 15. syyskuuta 2011

Yön pääskyt...

Koiramäessäkin lentelee yön pääskysiä eli lepakoita. Jännittävää mennä ulos, kun kyttävalo läpsähtää päälle ja samalla yön pääsky vilahtaa valokeilassa metsästäen yökkösen. Jännää. Mikään siippalaji se ei kaiketi voi olla, sillä täällä ei ole vesistöjä, niiden tyypillisiä seutuja. Nyt tarttee googlettaa apuja lajinmääritykselle. Pitäsiköhän jo kohta hankkia lepakkokuuntelulaite ;-)...

Paimentamista vol.88

Tippaa-daa, tippaa-diii... laulattaaa!
Pieniä askelia ihmiskunnalle, mutta suuria askelia meille. Bowwen halu totella kasvaa per kerta ihan silmissä. Tänään minulta meinasi pudota leuka rinnuksille, kun Bowwe mosahti käskystä istumaan kauempana kuin koskaan aiemmin. Lisäksi meneillään oli yhden lambikarkulaisen palauttaminen laumaan (=yleensä aikas hektinen tilanne). En nyt muista vislasinko sen käskyn vai käytinkö sanallista, mutta enikeis paremmin tuo tuntuu vastaavan vislaukseen. Molemmilla kerroilla koiraa oli tosi hankalaa saada aitauksesta ja lambeilta pois.

Nämä meitin nykyiset treenit ovat täsmällisyyden vahvistamista ja saa jatkuakin niin. Jahka homma on 99,99% varmaa siirrytään vaatimustasossa eteenpäin. Nyt täytyy vaan malttaa jaksaa rakentaa tämä asia kuntoon.

Ai helekkura meinasi unohtua... shoppailin niiiiiii-iiin kauniin affen taljan, että odotan innolla huomista aamua ja päivänvaloa, jotta saan taas ihastella sen kauniita sävyjä. Ihan on vaikea ihmisen ymmärtää luonnolliset sinisen vivahteet taljassa. Kerrassaan kaunis!
.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Koristelua...

Ihanaa kun tulee syksy ja pimeää. Kynttilät ja led-valot saavat taas loistaa.


Airam... iloksemme!


Ilman salamaa...


...salamalla ja nyt näkyy perhonen ja lintukin paikallaan
.

Paimentamista vol.87

Positiivarit kokoontuivat jälleen ja Bo:n kanssa jatkettiin samoilla säännöillä kuin aikaisemmin.

Otin tänään tarkemmin aitaukseen menon, nottei elikko karkaisi omin päin lampaille. Onnistuin. Haimme lambit ja jatkoimme kuljetuksilla kera täsmäpysähdyksillä juuri siinä kohtaa missä minä halusin. Bowwella oli intoa hyvin runs-haasti, ja mikä mukavinta, intoa myös totella. Alkulämmittelyn jälkeen häkitys ja sisäflankkien harjoittelua. Koetin aluksi ohjata koiraa aitauksen ulkopuolelta, mutta se meni enempi Bowwen hyppyharjoitteksi, siksi siirryin koiran avuksi aitaukseen. Syystä, että Bo hengaillee niin lähellä lambeja, emme saaneet lambeja keskelle aitausta, jotta koiralla olisi oikeasti ollut tilaa kiertää laumaa. Elikko pääsi taas ähräämään lambien ja aitauksen väliin. Toisinaan minusta tuntuu, että se nauttii noista ähräystilanteista.
Suuntana oikea on tässä harjoitteessa B:lle helpompi. Vasemmalta flankilta Bowwe tuo mielellään lambit luokseni, ää ää. Pönötänköhän minä sen mielestä sellaisessa asennossa, että se tulkkaa homman niin. Oma rintamasuunta näyttää olevan ainakin helpottava tekijä, jotta koiran saa kutsuttua lauman ja minun väliin jatkaakseen flankkia.
Kierroksen lopuksi otimme lambit häkistä ulos. Huh, että koiraa olikin vaikea saada pois hommista.

Toka kierros samoilla säädöillä. Lopuksi häkitys, joka meinasi mennä säätämiseen, mutta onneksi homma hoitui... meidän tavalla.

Ai niin, kierrosten välillä sain treenata Swedun kanssa poispäin ajoa. Jotain kehitystä omassa avaruudellisesa hahmotuskyvyssäni on tapahtunut, sillä kykenin jo aika ajoin ohjaamaan koiraa. Toki muutama väärä ohjaus/suunta harjoitteeseen mahtui.

Sateesta ja kurakelistä huolimatta mukavan positiivari treeni.
.

torstai 8. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.86

Aloitimme pienemmässä pyöröaitauksessa ja se on aina ollut Bowwelle enempi semmonen rallattelupaikka, niin tänäänkin. Itselläni meinasi kiehahtaa, kun koira karkasi portilta lampaille. Pihisin ja puhisin itsekseni, lisäksi hoin itselleni: rauha rauha rauha. Kierroksen lopussa elikon suurin rallatteluinto hieman hiipui ja se selkeästi tarjoili pysähtymisiä ilman sanallista käskyä. Taisin heilutella hihaa vihjatakseni koiralle ajatuksiani. Tänään Bowwea oli taas vaikea saada aitauksesta ulos, karvakorva toi lambit useamman kerran portille luokseni.

Toka kierros isommassa aitauksessa, jossa koira taas karkasi lampaille (prrrr). Osa laumasta tuli luokseni ja kolme jäi pönöttämään portille. Bowwen tyyli kiertää ja hengailla lauman takana ei riitä tuomaan laumaa luokseni. Marika hihkaisi neuvoksi pysäyttää koira. En nyt edes muista pysähtyikö se vai meninkö itse lähemmäs laumaa auttaen koiraa. Muutoin pysähdykset olivat huomattavasti täsmällisempiä kuin aiemmin, vaikka stoppasin koiraa eri paikkoihin kaarella. Korvat ovat vielä kuurona silloin, kun koira on päättänyt kiertää tasapainoon omatoimisesti. Pysähtyyhän se sitten kun on sen tasapainon saavuttanut. Ai hitto meinasi unohtua, meitin häkitykset (2krt).... jee, nekin onnistuvat huomattavasti paremmin, kun koira pysähtyy. Bowwe sai loikkia aitauksesta ulos, sen jälkeen kun oli ajanut lauman ulos häkistä. Sillä oli vain tarve päästä lambien luo suoraan. Villakerillä ei ollut mihinkään kiire heinäpaalin ääreltä.

Bowwen tyyli on hengaila tosi lähellä lambeja ja sen vuoksi Bon liike korostuu lauman liikuttelussa. Jahka me saadaan treeneihin rakennettua uusi positiivinen pohja, aloitan etäisyyden opettamisen. Kivvaa kun voi sentään jo suunnitella tulevaa ;-).

tiistai 6. syyskuuta 2011

Paimentamista vol.85

Jatkoimme positiivisen pohjan rakentelua. Tänään Bowwe sai palkan aina, kun tarjosi omaehtoisesti pysähdystä. Aluksi meinasin epähuomiossa käskyttää koiraa, kunnes nielaisin kieleni ja odotin elikon tajuavan homman jujun. Toki välillä myös testasin, josko totteleminen onnistuisi ja aika-ajoin koira toimikin nopeasti.

Treenien jälkeen jäin vielä katsomaan muiden treeneja ja tulipahan hiffattua monta seikkaa koiran toiminnasta suhteessa omaan asemaan versus lambilauma ja koira.

Tällaisista treeneistä saa voimaa jatkaa!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Työleirillä Hanksussa

Kaahasin siskon työleirille Hanksuun aamusella lauantaina. Helillä oli selkeät sävelet tehtävistä hommista, jotka saimmekin hienosti tehtyä. Yläkerran päädyt alkavat olla maalausta vaille. Kodinhoitohuoneen ulko-oveen ja ikkunaaan virittelimme pielilaudat. Minähän olin näissä kaikissa suoritteissa vain hanslankari.

Koissut matkasivat tietenkin mukana ja kukin löysi unillensa sopivan paikan tutussa ympäristössä. Helin uudella soffalla oli hyvä köllötellä.

Juuri ennen kotiinlähtöäni Heli halusi väköstellä ranskalaisen manikyyrin kesällä pitkiksi kasvaneille kynsilleni. Ohessa evidenssiä tuloksesta. En muuten muista milloin viimeksi olisin itse kynsiäni lakkaillut.


Tsiljoona kerrosta lakkaa, ei uskoisi. Juu ja tuo punainen tiplu hopeavälkkeellä on koriste, ei damage

.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Mölliaksaa vol. 4

Yhyyyy-yyy, tänään oli viimeinen kerta meitin aksaan tustumiskurssilla.

Opeteltiin tai siis minä opettelin valssausta ja persjättöä. Kyl mie taivuttelinkin itteeni hassuihin asentoihin. Todistettavasti ainakin yhden kerran molemmat meni oikein. Naurettiin ihan mahdottomasti ja kai sen vuoksi Bowwellakin oli mukavaa, vaikka joutui välillä esteelle tosi ahtaista paikoista, kun minä pönötin ohjaamassa väärässä paikassa.

Fröökynä oli oikein innoissaan tottelemaan ja paras tapa lähettää se esteelle oli ensin laittaa maahan makuulle. Siinäpähän vahvistui sekin, kun aina oli luvassa mukavaa tekemistä ja lopuksi palkka.

Lopuksi sain taas ohjausta keppien kanssa. Tässä vaiheesa Bowwe oli jo hyvinkin innoisaan, kun sai taas oppia uutta.

"Kurssikaverit" tekivät kukin ihan mahdottoman hienoja juttuja. Tuksu oli kyllä ylivoimaisesti keskittynein tapaus tänään. Sen touhukkuus kirvoitti hymyt huulille!!!

Tällä hetkellä Bowwe röhkii ja piehtaroi soffalla uskomaton virne naamallaan. On se onnellinen tapaus!!!

tiistai 30. elokuuta 2011

Paimentamista vol.84

Valoa näkyvissä!!! Bowwen kuulo on palautunut ja hupakko tekee jo osan aikaa töitä kanssani. Itselleni meinaan myös tehdä aaltoja, sillä jaksoin yhtä kauan olla positiivinen.

Bowwe tarjoili jo välillä omaehtoisesti maahanmenoa, nii-in, mitäs ei palkan eteen tekisi. Nythän neiti saa itse valita haluaako palkan vai kaasutteleeko pipanoiden perässä. Hookoonblöö taitaa vetää voiton lambin pipanoista.

Ekalla kierroksella häkittelin lambeja, mutta hupakolla oli hieman liikaa vauhtia. Pysähtyi kyllä suhteellisen hyvin, mutta maasta liikkeelle lähtiessä vauhti on rivakka ja koira liikkuu noissa hiplaustilanteissa liikaa.

Tokalla kierroksella seisautin koiran ja liikkeelle lähtöliike ei lambien kannalta silloin ole läheskään niin suuri ja niiden siirtely onnistuu paremmin. Molemmat kierrokset päättyivät UIMAAN kiljahduksella -> erinäinen määrä tilan koiria ryntää Bowwen kaveriksi uimasille. Bowwelle ihan mahti loppupalkka: saa juosta laumassa lujaa ja pääsee plutraamaan.

On kyllä hyvä fiilis treeneistä molemmilla.
.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Rakentelua

Makkarin lattialankkuja jäi kaksi yli, joista väköstelin pöytälevyn. Oheisessa kuvassa Ikean "ainutlaatuiset" pukkijalat kannattelevat jyhkeää pöytälevyä (Pituus 167 cm leveys 94 cm). Kuvassa näkyvän ikkunalaudan otan pois, jotta lämpöpatteri ei peittyisi ihan kokonaan.
Saapas nähdä miten vahvasti lankut lähtevät kiertymään talvella lämmityksen ollessa päällä. Levyn alla olevat tuet ovat samalla jaolla kuin lattiassa. Koko hökötys on rakennettu/koottu kuin lattia. Eipä se kyllä haittaa jos siitä kierovänkyrä tulee, työpöytähän se vain on.


Tällä pöydällä voi sitten vaikka tanssia


Vielä hionta ja öljyt ja se on siinä
.

perjantai 26. elokuuta 2011

Aitoon rytmiryhmä visiitillä

Kauan odoteut vieraat Aitoosta, elikkäs Kartanon "sisarukset" kera karvaisen rytmiryhmänsä kanssa, saapuivat kyläsille!!! Minna oli antautunut/lupautunut kuskiksi, joten Paulan kanssa saimme nauttia viiniä läpi pitkän illallisen.

Tuliaisia oli luumuista Minnan punomassa korissa, (jätti?)kurpitsa sekä Minnan maalaama aivan ihanan Kanakellon, joka taatusti päätyy keittiön näkyvimmälle paikalle. Ai hotto, meinas unohtua ne munat! Meill syödään onnellisten kanojen munia ainaski pari viikkoa. Kiitos tuhannesti kaikesta!!!


Kuva ei koskaan valitettavasti tee oikeutta todellisille väreille. Viisarit paikalleen ja kukko pääsee kiekumaan

Raiputti ja Bowwe saivat ottaa vieraat vastaan tarhassaan ja Salkan oletettiin pysyvän olkkarissa verkkojen takana. Ei pysynyt, mutta äidin ja tyttären tapaaminen (Salka ja Kelju) meni hienovaraisesti, tappijalatkin ymmärsivät Salkan olevan talon emäntä. Hyvä päisiä koiria kaikki. Raiputti vaan on sen verran terävä ja tarhastaan tarkka, että ehti tutustumisen vaiheessa tokata verkon läpi Keljua neunuun. Bowwe sirkisteli vieressä, hoppas ei ottanut mummostaan mallia tulevaan. Kelju nuoleskeli hetken nenääsä ja tuli sisälle muun joukon kanssa. BTW Keljun pää on muutens kaksi kertaa isompi kuin esim. Bowwen. Koo on sitten niin kattilapää isänsä (=Holik) tyttö. Voi Kelju, PUS!

Kartanon rytmiryhmä on vertaansa vailla: narttulaumassa 1 boseroni (Kelju) ja 5 gööttiä (Nysä, Typy, Heta, Sippe ja Lissu) ja kaikki tiesivät paikkansa turhia ölisemättä. Ovathan göötit toki äänekkäämpiä kuin beauceronit, mutta tämä ryhmä osasi lopettaa.

Me akat (minä ja Paula) taas emme osanneet olla hiljaa ja lopettaa. Minnan (= edelleen kuski) korvat joutuivat koville.

Kiitos virkistävästä vierailutuulahduksesta tänne Someron Koiramäkeen. Elokuu ei voisi paremmin taipua lopuilleen.
.

torstai 25. elokuuta 2011

Paimentamista vol.83

Kovin oli positiivinen reissu tänään paimenessa. Kummasti se omakin asenne muuttuu, kun koiraa ryhtyy palkkaamaan oikeasta eikä rankaisemaan väärästä. Toki keppi heiluisi, jos elikko kävisi lambien kimppuun tai muuten sikailisi.

Ekalla rundilla kaikesta tottelemiseta naksu->nami. Sopii Bowwelle ja minulle oikein hyvin, eläin totteli ts. tahtoi tehdä pitkästä aikaa hommia MINUN kanssani. Treenin jälkeen kirmasi kilpaa Wenjan kanssa uimaan. Itse taisin hidastella enkä mennyt koiruuksien perään. Hetken kuluttua joku kysyi "kenen koira se tuolla avopellolla kirmailee laiduntavien lambien luokse"... no, Bowwehan se siellä. Parikymmentä sekunttia aikaisemmin olin hehkuttanut, kuinka sain sen huudettua harjoitusaitaukseta yli loikkineiden lambien perästä pois...

Toka kierros samalla tyylillä poislukien avolaitumelle karkaamiset. Puolikas hookoonblöö meni koiran palkaksi, ei paha hinta hyvästä mielestä ;-).

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Mölliaksaa vol. 3

Hiton kiireinen päivä aikataulujen suhteen. Duunipäivä konttorilla HKI:ssä ja ruuhkassa ajelut kotiin. Koirat nopsaan tarhasta ulos iltaruualle ja melkein heti nokka kohti mölliaksaa.

Meitin rata taisi mennä jotenkin näin: Hyppy, tiukka vasen, hyppy, mutkaputki, hyppy ja hyppy ja palkka. Ei ihan onnistunut, mutta jaettiin rata osiin ja niissä onnistuttiin. Vahvistettiin Bo:n mutkaputkelle menoa, sillä tuossa radassa se ei vaan hahmottanut sitä. Nakkipalkka rules ja sen eteen Bo yrittää kaikkensa, jopa oikoa rataa. Anette oli tsemppaajana palkan kanssa viimeisen hypyn palkkana. Lopuksi Anette näytti yhtä keppien opetustapaa. Ihan olisi varmaan helppoa jos ohjaaja osaisi edes jotain. Häätyy harjoitella kotosalla.

Katsojat olivat sitä mieltä, että Bo näytti nauttivan hommasta. Itte nimittäin enempi hikoilin ja ihmettelin rataa.

Eikun Tuksu veteli kuin vanha tekijä. Uskomaton pakkaus!!!! Minna Rokkan kanssa kaasutteli huomattavasti pidemmän radan, ko me noviisit. Nukalle pallopalkka taisi siirtää elikon aivot narikkaan. Nami kupissa rauhoitti koiran ajatteluun.

Eija ystävällisesti kuvasi ja tässä pari joissa minä en ole täyttämässä kuvaa ;-)
Kuvien Copyright Eija Haarala

Tirppu keskittyneenä odottamassa lähtökäskyä


Ja minä kun kuvittelin, että Bowwe hyppää taloudellisesti. Höh, kyllä tuon esteen vähemmälläkin pääsisi yli.
.

tiistai 23. elokuuta 2011

Paimentamista vol.82

Kaikesta tahkoamisesta olen nyt itteni kanssa tullut siihen tulokseen, että Bowwen fiilikset tottelemiseen täytyy saada myös paimeneen. Siksi eka rundi pelkkää positiivista vahvistetta naksu/nami tyyliin. Mielestäni tuolle koiralle on pakko tehdä tämä manööveri, sillä sen suureen haluun kiertää laumaa (paremmin ohjaajan kannalta sen estämiseen) liityy nyt aivan liikaa minun luomaa painetta. Toki se taas palkkasi itseään syömällä pipanoita, mutta hetkittäin nakkipalkkakin voitti pipanat. Jatkamme tätä ainakin ekalla rundilla.

Tokalla rundilla menimme ranch-kisa rataa ja tällä kertaa sitruunapanta kaulassa. Noo... kyllä se sitronella pysäyttää liikkeen, mutta ei todella ole mikään suuri ällöttävyys koiralle, että se tekisi jotain välttääkseen sen. Saatiin rata ajettua, ilman traileriin lastausta, mutta ei mitenkään miun maun mukaan.

Bowwe ei ole millään tavalla paha tai pippuilisi minulle, se ei vaan vielä ymmärrä paimenessa yhteistyötä ohjaajan kanssa. Tahkotaan kaikessa arjessa jatkossa positiivisesti vahvistaen. Kyllä se tästä. Palkat kohdilleen ja oma asenne vielä positiivisemmaksi.
.

Luonnetestiä katsomassa

(Muoks. kuvat lisätty tarinaan)
Pöristelin lauantaina Tuusulaan katsomaan Bowwen veljen, Nemon, luonnetestiä. Samassa LT:ssä Annen ja Timon Doyle, joka oli myös varsin mielenkiintoisa katsottavaa.

Pojat klaarasivat testin ilman suurempien paineita.

Nemo testattiin ensin ja tuomarit päätyivät lukemiin LTEP 157 ja Doyle heti perään LTEP 140. Osa-aluieden pisteytys ei jäänyt mieleen, mutta molemmat pojat olivat luoksepäästäviä ja avoimia sekä laukausvarmoja.

Kuvien copyright Merja Virtanen

Merja ja Nemolainen

Jälleen kerran se tuli todettua, että loppupisteiden perusteella ei voi kyllä päätellä mitään. Osa-alueiden pisteet ja tietenkin testin näkemisen perusteella voi vasta muodostaa oman mielipiteensä.

Merjaa-aa lähetä ihmeessä pari kuvaa, olisi kiva nähdä se ryhmäpotretti. BC B-pentueen iskä, Baro, oli myös omistajineen paikalla, sekä Daholaisen perhe, juu ja Bowwe tietty. Pönötettiin lopuksi rivissä ryhmäpotretissa.


Daho & isäntä, Sanna & Baro, minä ja huilujalka Bowwe sekä Merja & Nemo. Meikäläinen se ei ole kovin photogenic enempi photocomic ;-)
.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Ranch-kisat Somerolla

Tänään taas auton nokka kohti Saarentaan lampolaa ja siellä pidettäviä Ranch-kisoja. Tai oikeammin ne oli partisyhdistyksen paimennusmestaruus kisat, mutta ranch-kisa järjestettiin samalla II-luokassa.

Bowwe kisaa kakkosluokassa, vaikka se ei osaa poispäinajoa, joten siinä kohtaa annamme muille tasoitusta. Eihän se toki osaa paljon muutakaan, mutta yritystä sillä on aina ollut.

Tänään II-luokan rata oli isommasa harjoitusasitauksessa, mutta siitä huolimatta vaativa. Ekaksi oli hakukaari (uutena meille tolppakoira ohjaajineen) ja sen jälkeen kujanne, pari porttia kuljetuksena, häkkihässäkkä, taas pari porttia, poispäinajo, traileriin lastaus ja häkitys. Ei siis mikään ihan helppo rata. Eikä pidäkkään olla, mukavasti oikeaan lammastilan arkeen liittyviä tehtäviä.

Meitin hakukaari oli ihan nätti eikä Bo edes huomannut tolppakoiraa ja ohjaajaa. Kujanteessa taisi yksi villakerä mennä kujanteen ohi. Kujanteesta lambit kirmasivat laukalla, Bowwe oikelta eteen.


Kujanteen jälkeen lambit laukalla Copyright Johanna Korpijaakko

Noh, olisi saanut mennä laajemmalla kaarella. Lauma kasassa ja porttien läpi kuljetukset.


Käännöstä, tosin aikas tiukkaa sellaista. Copyright Johanna Korpijaakko


Yhdessä mennään, minulla sauva tanassa kuin ainakin ritarilla.
Copyright Johanna Korpijaakko


Tein joitain typeriä kiemuroita ennen portteja ja häkkihässäkkää (häkkki sisälsi kujanteen, jossa T-risteys -> lambit oikealle), joka meni kaiketi oman hätäilyn vuoksi läpihuutona.


Tässä sitten se hässäkkä. Copyright Johanna Korpijaakko

"Häkkihässäkän" jälkeen lambit kuljetukseen porteille ja poispäinajoon. Siinä ei onnistuttu, mikä ei taas ollut yllätys.


Hässäkän jälkeen menossa portille. Copyright Johanna Korpijaakko


Meitin poispäinajoa, ei siis tapahtunut. Copyright Johanna Korpijaakko


Paalilta trailerille... Copyright Johanna Korpijaakko


Trailerilla taisin taas itse hätäillä ja olisi se koirakin saanut totella. Ohessa todistetta Bo:n kaarroksista.



Bowwe ei vaan voinut käsittää, miten ne lambit voivat olla nyt noin ylhäällä

Copyright Johanna Korpijaakko


Tässä jo elikot trailerissa

Copyright Johanna Korpijaakko



Tarttis saada ne uloskin...
Copyright Johanna Korpijaakko


Seuraavat kuvat kertonevat, miten Bo ongelman ratkaisi

Copyright Johanna Korpijaakko



Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Copyright Johanna Korpijaakko


Viimeinenkin Martta saatiin trailerista lopulta alas
Copyright Johanna Korpijaakko

Saatiin lambit kuitenkin traileriin ja ulos. Ja lopuksi se yhdelta seinältä avoin häkki. Minulla jälleen jokin kumma kiire, ja itse asiassa kutsuin koiran turhaan valmiiksi häkkiin menevän villakerä lauman keskelle. Martat eivät pitäneet asiasta vaan levisivät tahoilleen. Tämän jälkeen tein arveluttavan näyttäviä taivutuksia ja venytyksiä lambien ohjailussa häkkiin. Juu, ei mun haarat revenneet, vaikka melkein spagaatiin itseni venytin.


Se melkein spagaatin alkuasento Copyright Johanna Korpijaakko

Työvoittona 42 pistettä. Maksimi 120 tai 100. Huima parannus edelliseen kertaan nähden. Katsojat/treenikaverit kommentoivat, että Bowwe oli oikeasti välillä kuulolla. Ihanata. Ei me kolkutella palkintopalleja, mutta toivon mukaan kehitytään molemmat per kisa. Hoppas treeneissäkin mentäisiin eteenpäin!!!
YO-hannalle suuri kiitos ottamiesi kuvien käytöstä!
.

perjantai 19. elokuuta 2011

Pönöttäjät portailla

Koiramäen portailla pönöttäjät. En mitenkän erityisesti välitä/ihannoi kukkivia kasveja, mutta pallokrysanteemit on syksyisin pakko hankkia.


Uusimmat pönöttäjät/hankinnat. Keskimmäisen kukkien väriä vielä arvuutellaan...

Elikot, etenkin Salka ja Bowwe, pönöttävät portailla ihmetellen maajussien elopuuhia. Salka-muori yrittää saada hajua pelloilla möngertävistä puimureista, kuulo kun ei ole ihan parhaimmillaan, jotta voisi ymmärtää liikkuvan laatikon. Salka livahti ennen kuvaa jonnekin, varmaankin perässäni portaita alas. Raiputti oli tod.näk. pää marjapensaassa. Bompula istuksi yläportaalla zoomaten puimuria tai pikkulintuja.


Tämä vekkuli on jo 2,5 vuotta sitten hankittu. Nykyään hetkiä paikallaan. Pönöttää mielellään portailla seuraten maajussien elopuuhia.
.

torstai 18. elokuuta 2011

Talkoolainen

Pari iltaa on tullut painittua lambien kanssa paimennuskisojen varikolla. Mahottoman jouhevasti kaikki toimikin, kun kukin tiesi tehtävänsä ja tekijöitäkin oli tarpeeksi. Ekana iltana meinasi varikolla jano vaivata ja osasin jo toisena iltana varautua asiaan.

Osan kisasuoritteista onnistuin näkemään varikolta ja lisäksi tunnistamaan ohjaajan ja koiran. Opettavaista on välillä myös katsella, toisaalta bortsujen tyyli ja kisat ovat erilaiset mihin itse tähtäämme, tai siis mihin meillä on mahdollisuudet/edellytykset.
Jos joskus pääsisi FCI:n sääännöilä kisamaan! Häätyy varmaankin matkustaa ulkomaille, jotta se onnistuisi. Olisi kyllä mahtavaa viettää koko kesälomansa reissun päällä Ranskassa, kierrellen katsomassa paikallisia koiria hommissaan. Haaveilee!

perjantai 12. elokuuta 2011

Koirat tarhassa

Tänään oli konttoripäivä ja koissut jäivät kotiin. Bowwe ja Raiputti tarhaan ja Salka pihalle vapaana. Vähän jännitti jättää elikot ja mielessäni pelkäsin, että kaikki juoksevat pitkin kyliä kotiin tullessani.

Voi miten väärässä olinkaan. Pihaan ajaessani, Salka heräsi kuistilta vasta kuullessaan oven pamahtavan kiinni. Tarhatyypit olivat myös juuri heränneen näköisiä. Bowwe pötköttää vieläkin patiolla, kuten aina, jos siihen on mahdollisuus.

Ihan paras olo, nyt ei tarvitse ajella nilkka suorana himpeen, kun päällimmäisenä ei ole mielessä koissujen pissahätä. Mubavaa!
.

tiistai 9. elokuuta 2011

Mölliaksaa vol. 2

Jatkettiin siitä mihin viimeksi jäätiin ja tehtiin pidempi/useamman esteen rata. Alku oli sama kuin viimeksi nyt oli tarkoitus lisätä esteitä. Hinkattiin, niin kauan, että minäkin lopulta tajusin ja koirahan palkattiin aina. Jaa-a, kyllä onkin vaikea tajuta, että katseen on pysyttävä koirassa. Kaikissa muissa harrasteissa rintamasuunta ja katse on pidetty etenemissuuntaan. Täytynee pakottaa/liimata päänsä olkapäähän jeesusteipillä.

Tokalla kierroksella otettiin vähän uusia esteitä: A-esteessä ei Bowwella ole mitään ongelmaa ja keinulautakin meni, mutta liian lennokkaasti ekalla kerralla. Hieman käytiin myös läpi kuinka keppejä kannattaa opettaa, ensi kerralla sitten kokeillaan niitkin. Ihan lopuksi yritin ekan kierroksen radan pätkää. Alku saatiinkin mutkaputkelle saakka, mutta sieltä Bowwe tuli takaisin. Kantsii varmaan kulkea putken vierellä kannustamassa.

Namipalkka ei ole oikein hyvä, sillä Bo kyttäilee mun käsiä. Harmillista, ettei Bowwe oikein syty leluihin muualla kuin kotona. Hakumetsässä sama juttu.

Eija ja Reiska kaahasi piitkän radan virheittä. Jesh jesh. Hennan Nuka on ihan luonnonlahjakkuus tähän lajiin!!!

Oli taas kivvaa ja itselleen sai nauraa kunnon röhönaurut.
.

maanantai 8. elokuuta 2011

Koiramäen kuulumisia vol. 3

Koiratarha on nyt valmis. Ulko-osa on 8 m x 6 m elikkäs 48 neliöä. Sisällä autotallissa on erikseen rajattu 5 m x 3 m tila, lisäksi entiseen maitohuoneeseen rakennan vielä talvea varten lämpöiset kopit.


Autotallin ovelta suorat näkymät ajotien portille, tontin vahtiminen onnistuu sisältäkin.


Sama toisesta suunnasta, Bowwe mannekiinina ulkopuolella.


Sama mannekiini lähempää.