torstai 29. marraskuuta 2012

Paimentamista vol 182 ja 183

Tiistaina haimme paimennettavat taka-aitauksesta ja se onnistuikin varsin helposti. verrattuna tämänpäiväiseen ;-).  Tänään lambit pääsivät sisälle pari kertaa ja sen jälkeen ne huomasivat, ettei Bowwe olekaan aina vastassa. Ja miksi se ei ollut, no, kun ei tottele heti. Käytännön hommissa koiransa puutteet huomaa ja sitä tottelemista osaa arvostaa, se ei todellakaan ole vain kisoja varten.

Treenit molemmilla kerroilla enempi fiilistelyä. Tarttis vaan omat hermot laittaa lomalle, ettei tulisi puhistua hampaiden välistä, koira kun vaan sattuu tietävän, mitä suhina edeltää.

Huru oli tiistaina turistina maneesissa ja tapasi super-mukavan partis Pixien pitkästä aikaa. Sen verran oli pennu Pixin mielestä kasvanut, että sille piti jo paikkaakin pörinällä näyttää.

Tänään Huru oli autossa Bowwen treenien ajan, mutta pääsi tapaamaan röökitauolla ihania tuttuja immeisä. Cindyn Kari on ihan paras kaveri. Voi sitä onnen päivää! Ilopissatkin liruteltiin pariin kertaan Karin kengille. Zorppa siitä! Tuijan Numbe se osaa olla niin ARVOKAS kakroiden kanssa, että yllätys muuttui jopa kivaksi. Tuijan jaloissa piti kieriä napa taivasta kohti ja Minna O:kin piti tervehtää monella mutkalla.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Mummun kontrolllikäynti

Mummeli kävi tänään kontrollikäynnillä. Sydämen sivuääni kuului vieläkin, tosin ei niin vahvasti kuin keskiviikkona. Edellisenkäynnin  arvion mukaan päätimme aloittaa sydäntä tukevan lääkityksen. Hoppas saamme näin Raiputin loppuelämälle mukavammat olot.

Samalla kerralla Huru sai rabies-rokotuksensa. Pipana punnattin tietenkin ja ellen nyt väärin muista, niin painoa oli kertynyt 16 viikkoiselle 17,4  kg. Paksu se ei ole missään nimessä, ennemmin roteva ja atleettinen.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Muori aiheutti sydämen tykytystä

Keskiviikko aamuna Raiputti aiheutti emännälleen huolta ja harmaita hapsia. Aamupissojen jälkeen Raiputti asettui uudelleen nukkumaan. Noilta unilta noustessaan sen jalat eivät näyttneet pitävän, mutta ei sen tasapaino makuullakaan pysynyt.  Ihan kamalan näköistä ja koira oli hädissään minusta puhumattakaan. Yritin toimia rauhallisesti ja autoin Raiputin ylös, vein sen varoen portaita alas ja ulos nähdäkseni pysyisikö se paremmin pystyssä, kun jalkojen alla ei olisi liukas lattia. Ei pitänyt tasapaino ja se heitti pari volttia ulkonakin. Nostin sen autoon, ettei se satuttaisi koikkelehtiessaan itseään. Odottelin, että paikallinen eläinlääkäri (AB-klinikka) avaisi klinikkansa ja karautin paikalle.

Autosta ulos tullessaan Raiputti liikkui onneksi jo miltei normaalisti ja pääsimme silti miltei heti Tuulia-lääkärin pakeille. Raiputin tassujen tuntoasitimukset (asentotesti) testattiin ja todettiin niiden olevan alentuneen, enemmän takajaloista kuin etukonteista. Sydämestä kuului selvä sivuääni eivätkä pupillitkaan reagoineet kunnolla valoärsykkeeseen. Näiden löydösten pohjalta Raiputista otettiin verikokeet maksa-ja munuaisarvojen kartoittamiseksi sekä röntgenkuva sydämestä. Jutustellessani kerroin Raiputin kapsuttaneen vasenta korvaansa ja siksi höröttimet tutkittiin myös, epäillys sisä-/välikorvan tulehduksesta oli olemassa. Muut oireet saattaisivat viitata myös lievään infarktiin.

Veriarvot olivat normaalit eikä sydänkuvastakaan lopulta löytynyt mitään hälyyttävää. Noidern löydösten perusteella hoidetaan korvatulehdusta antibiootein ja kuunnellaan sydän ensi maanantaina ja päätetään sitten mahdollinen sydänlääkitys. Kyllä se ikä näköjään vanhustakin jo painaa, tuo episodi oli ikävä muistus siitä.

Loppuviikon sen on viilettänyt normaaliin tapaansa häntä sapelina haisujen perässä.
Pus <3 Raiputti-mummeli!

maanantai 19. marraskuuta 2012

Paimentamista vol. 181

Yhä edelleen fiilistelyä ja siinä lomassa hieman tekniikkaakin. Kyllähän se Bowwenkin pyrstö meni penkkiin jo suht nopsaan. Näillä mennään jatkossakin.

Huru pääsi taas katsomoon turistimatkalle ja yritti kiivetä aidasta yli Bowwen paimentaessa. Hoo ei olekkaan aiemmin ollut katsomossa meidän vuorolla, eikä taida päästä vastakaan.

Horisontti kiiltää silmissä....

Päivän kyttääjä

Pienen (15 vk) elämä se on pääsääntöisesti tuota kyttäilyä, kun kiinni ei saa, vaikka kuinka yrittäisi. Ja oikeastaan ainoat kuvat näillä hämärillä, jotka onnistuivat.
Löysin tänään pihalta/Hurun suusta myös toisen sandaaleistani. Missähän vaiheessa sekin on sinne kulkeutunut...?

Lähtökuopissa, valmiina iskuun..

Kyttääminen on niin kivaa

perjantai 16. marraskuuta 2012

Päivän korvastylet

Hurun korvat pujottelevat miten sattuu. Pari otosta päivän tuoksinasta. Kumpikaan lookki ei taatusti ole se lopullinen aikuisnäkymä.


Onko tämä hyvä lookki?


Vai käviskö tämmönen maltillinen pappis-hattu-lookki?

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Huru-miina-iita tjmsp.

Pentu-pentunen on nyt asunut miltei 1,5 kuukautta tässä laumassa. Paino on tuplaantunut, pentukarva vaihdettu, mutta pennehampaat killuvat vielä suussa. Ihan penikka siis vielä.
Tänään käytiin vanhoilla kotikulmilla lenkillä ja Bowwe tunnisti tutut haisut ja pempulakin loikki riemuisaan pitkin Talin huippua. Lisäksi käytiin Histan metsissä kunnon lenkillä, ihanaa oli itsellekin samoilla tutuissa maisemissa!

Ja mitä sitten Huruun muuten tulee: Nooh, on käytännössä sisäsiisti, kiitos siitä kuuluu Bowwe-poliisille, joka ilmoittaa aina kun pentu näyttää kyykkäävän. Minä ehdin väliin viemään pennun ulos ja kehumaan hienosta pissasta/kakasta. Huru on myös mainio hiljainen matkustaja, aina valmis autokyytiin. Vieraille koirillekin lämmetään jo suht pian, onneksi on ollut niin mukavia koiria, aikuisia ja pentuja, Hurulle esitellä. Ihmisten kanssa sillä ei olekaan ollut ongelmaa.

Mielessäni olen pähkinyt ja mielenkiinnolla seurannut, miten Hurun paimentausta näkyy arkielämässä. Näkyyhän se: joka asiasta ei tarvitse vääntää, tosin muisti pennulla on vielä älyttömän lyhyt. Silti Huru on selkeästi ohjaaja pehmeämpi, kuin esim. Salka ja Bowwe. Minulla saattaa siis olla mahdollisuuksia kouluttaa tuo koira ilman suurempia vääntöjä. Taistelutahtoa/repimiseniloa tuntuu koirasta myös löytyvän, josta myöskään ei voi olla pahoillaan. Näyttäisi olevan samalla tavalla miellyttämishalua kuin Railla, mutta terävyytta ei onneksi ainakaan vielä. Huru on siis varsin mieluinen tapaus.
Bowwe on yhä edelleen ihan super-täti, Huru saa istua, vaikka sen pään päällä eikä Bo edes silmiään välttämättä avaa.

Mallan lahjoittama tv-tuoli on kaikkien suosikki, Hurunkin!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Paimentamista vol.180

Fiilistelyä ja stoppeja naksu ja nami meinigillä. Näin jatketaan loppusyksy, Bowwen kohdalla paluu menneeseen on ainoa oikea tapa löytää se ilo ja into!

Turisti-Huru pääsi myös haistelemaan lambien pyrstöjä. Lisäksi Isot jääkarhut olivat jo melkein kavereita. Pempula sai siis hengailla katsomossa tarkkailemassa muiden tekemisiä.

torstai 8. marraskuuta 2012

Rai-muori

Meitin perheen ikäpresidentti on nykyään Raiputti-muori. Tehokas hiiri/rotta-jahdissa yhä edelleen. Terävyyskään ei ole haihtunut iän myötä, sitä jos mitä olisin kyllä toivonut. Nooh, mihinkäs se tiikeri raidoistaan pääsee, vai miten se sanonta meni!

Pari kuvaa  yli 12-vee muorista tältä päivältä.

Pus pus mummeli, mielestäni älyttömän kaunis pää!




Paimentamista vol.178 ja 179

Paska. Se tuntuu kiinnostavan ja aina vaan enemmän, mitä suurempi on ohjaajan "lataus".
Siis, sijaistoimintaa ja mitä ilmeisimmin oikein huonoa tapa. Jatkoimme sen vuoksi pysäytyksen ja istumisen vahvistamista. Toisinaan istuu ja toisinaan menee maahan vislauksesta. Pakko on taas palata taaksepäin vaatimustasoissa ja saada koiralle ainakin joissain osioissa onnistumisia, eihän sitä kukaan jaksa ainaista epäonnistumista.

Huru on ollut molemmilla kerroilla turistina, leikkimässä Salakan ja Muikkusen kanssa. Toki lemppari leikittäjä, Cindin Kari, saa Hurun aina ihan mutkalle!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Metsälenkillä

Suppiksia vaanimassa ja samalla nuorison kanssa metsälennkillä. Raiputti pääsi A-luokan matkalle itsekseen peuranjäljille.

Bowwe mennä rymisteli tuolla jossain



Yritys on kova, mutta ei pysy


Kuutioita ihmettelemässä


Lenkin päälle on hyvä levätä, rennosti!



torstai 1. marraskuuta 2012

Paimentamista vol.177

Aluksi taas vaistokuljetusta ja fiilistelyä, jonka jälkeen hiemn tottelua. Pysähtymiset istumalla, eipä Bowwekaan ylettynyt pipanoita niin korkealta imuroimaan. Selkeästi tämä sytyttely-malli sopii Bowwelle.

Huru hengaili katsomossa.