keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Tottista ja raunioita

Eilen kiemurreltiin tottiksessa, pitkä tauko näkyi, jotain sentään saatiin tehtyä. Hyvä ja innokas mieli jäi. Lissee reeniä.

Tänään ajeltiin Lahteen raunioille. Otettiin kaksi kierrosta, molemmilla 2 piiloa/koira. Tällä kertaa yritimme ottaa tuulen paremmin huomioon sijoitellessamme piiloja, jotta maalimies pääsisi palkkaamaan juuri hajulta. Onnistuimme, vaikka koirat poimivatkin hajut ihan toisaalta kuin tuulet alussa puhalsivat.

Sijoittelimme toisen kierroksen piilot lähelle edelliskerran piiloja, jotta koissut joutuivat pähkimään ja paikallistamaan hajun lähteen. Bowwe muisteli lisäksi vielä viikon takaisia piiloja ja nuuskutteli niitäkin varmuuden vuoksi. Onneksi likka on tosi helppolukuinen, korvat menevät lottoon ja häntä alkaa pyöriä vimmatusti sen saadessa hajun.
Yhä on harjoiteltavaa ilmaistavan hajunmäärässä: Maan alla olevat tunnelit ja vähäinen haju eivät vielä riitä ilmaisuun. Lisää varmuutta harjoituksen kautta.

Lopuksi ilmaisutreenit. Marikan huomio pitää kyllä paikkansa... "se taitaa tykätä haukkumisesta ja komentelusta!". Juu niin tykkää, vähän sitä täytyy välillä kotona jopa hillitä.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Salkan ja Hönösen pennut tänään 7-vuotta!

Taas on vuosi vierähtänyt ja nämä murkulatkin ovat päässeet kultaiseen keski-ikään!
Viime vuoden loppupuolella Pojusta, ainoasta uroksesta pentueessa, leivottiin tottelevaisuusvalio TVA!!!


Oi, näitä aikoja!


Sulokki-sinikka


Kolmen kopla taas yhdessä. Pojun halauksessa Kelju ja Aisa
.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Ei ole todellista...

... tämä on herännyt tänään normi aikaan kuuden kieppeillä lauantaihin ja elänyt sen mukaan. Ihmetelin lukiessani verkko-Hesaria, että mitä ne kouhkaa vilkkaasta paluuliikenteestä, tänään lauantaina... Aikani tavattua ko. julkaisua, jokin lamppu syttyi ja ihan oli pakko puhelimesta varmistaa oikea päivä. Kello oli 1 päivällä, joten paimenkisat jäivät meiltä tällä kertaa väliin.

Hitto kyllä osaa harmittaa, vaikka kisat muutenkin olisivat saattaneet jäädä meiltä suorittamatta Bowwen varpaassa olevan palkeekielen vuoksi. Sen oli ajatellut teipata, jottei pellon sänki olisi kiusannut.

Ei tämä ihan ainutkertaista elämässäni ole: joskus nuorena likkana menin päivän liian myöhään pääsykokeisiinkin.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Jussia!

Kukkasia kaikille!

torstai 24. kesäkuuta 2010

Paimentamista vol.13

Olisko tuo kolmastoista kerta sitten ollut huono enne... Kenraaliharjoitukset sunnuntaiseen kisaan ja johan meni ihan persiilleen ainakin eka kierros.

Harkkaan kuului lauman haku ja kuljetus porteista, tiukka käännös kohti seuraavaa porttia. Kuljetusta heinäpaalien ympäri kohti aitauksen porttia, josta hallittu ulosajo ja pujottelua heinäpaalien välistä kohti laidunaluetta. Merkitty alue, jossa koiran tulisi mennä käskystä maahan vartioiden laumaa, tuomarin merkistä sama rata pujotteluineen takaisin aitauksen portille. Häkitys pieneen pyöröaitaukseen niin, ettei koira mene sinne ja ulosajo aitauksen ulkopuolelta. Paluu porttien kautta lähtöpisteeseen.

Eka kierros: Ei mennyt putkeen, yksi lammaskin karkasi, vaikka Bowwe koitti kovin saada sitä kääntymään takaisin luokseni. Villakerä oli vaan jo niin lähellä suurempaa laumaa ja kotipesää, että ei meidän pikkuinen saanut sitä takaisin, vaikka meni aitojen yli lambin perässä. Bowwe sentään tuli vislauksesta minun ja lopun lauman luokse.

Marika antoi viisaasti minun tehdä virheet, jotta ymmärrän asian. Kuljettelimme laumaa nääs niin, etten katsonut juurikaan koiraa enkä takana tulevaa laumaa. Jostain Bowwe oli tällä kertaa keksinyt, että lauman keskelle on kiva mennä ja jakaa se ja siitähän se yksi onneton karkulainenkin singahti omille teilleen.

Toka kierros: Bowwe karkasi lauman noutoon, minulta vähennettiin 10 pistettä kiroilusta ;-). Marika huikkasi samalla ko ärhentelin koiralle, että kyllä se saa hakea sen lauman kauempaakin, saat enemmän pisteitä. Ahas, no hyvä niin, tuo elukka ei paikallaan kauaa nimittäin pysy. Edelliskerrasta viisatuneena peruuttelin koko kuljetusmatkan ja nythän se jo menikin paremmin. Pellolta isompaan aitaukseen tullessamme hinkkasimme taas portilla edes takas, mukana oli eräs hyvin itsenäinen lammas, joka teki mitä halusi. Vähän liikaa meille. Samainen individualisti jäkitti pyöröaitauksessa myös.

Bowwe aristi toisella kierroksella etutassujaan, lieko kuumenneet eka kierroksen kaasuttelusta.

Eija ja Reiska olivat paimenessa myös ja Eikulla mukana salainen ase Reiskan kikkareiden syöntiä estämään. Oikein tehokas räminpurkki olikin. Hoppas edes muutama ottamani kuva onnistui ;-)
Ohessa Eijan otoksia meidän tepastelusta:


Avolaitumelle meno


Yhtäjalkaa lambin kanssa
.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Hakumettässä ja kotimies tyhjensi pakkasen

Uutta rataa melkein tutussa paikassa: Toinen puoli radasta oli tuttua, mutta eri suunnasta, toinen taasen mahtavan kostea (=hyttysiä joo) ryteikköinen, johon sisältyi ojan ylitys. Tuulet puhalteli, ainakin aluksi keskilinjan suuntaan myötäisesti. Uusia maalimiehiä mukana.

Ekan Bowwe näki radalle tullessamme menevän metsään, voisko sanoa "kaukoviuhkana". Nykyään neiti jo keskittyy lähetykseen. Lennokas lähtö reilu ojan ylitys, jonka jälkeen haisu ja/tai tallausjälki vei koiraa hieman vasemmalle. Bowwe tikkasi kuin singeri zik-zakkia paikantaen maalimiehen. Epähuomiossa ilmaisua ei vaadittu, mutta kehoituksesta mm. jemmasi palkkaa ja Bowwe komensi naminsa.

Toinen liikkuva haamu pressun alle, käänsin koiran pois, jottei nähnyt mm:n etenemistä piiloon. Tutut singerin zik-zakit ennen löytöä. Ilmaisu ei oikein irronnut. Tulin itse piilolle kehumaan ja tukemaan koiraa haukussaan.

Kolmas liikkuvana haamuna umppariin (=ovi auki), taaskaan koira ei nähnyt lopullista määränpäätä. Täällä piilolla haukku irtosi todella vaativasti ja komeesti, ehdin jopa itse paikalle enne palkkaa.

Neljäs valmiina lähipiilo (= 10 metrissä), presseun alla ryteikössä. Ei mennyt ohi vaan suoraan piilolle, vaikka lähetin sen 5 metriä ennen piilon paikasta. Neiti porhalsi sinne suoraan eli viistosti. Avopiilolla haukku ei irtoa samoin kuin umppareille. Lyllersin haukumaan koiran kanssa. ;-)

Ja sillä välin kotona. Eivät pidätelleet Holikkia edes kompostiverkkoviritykset jääkaapin edessä. Oli maistellut Basilikaruukkuakin tiskipöydältä. Kysymyksessä on liki 9 vuotias koira, ei siis mikään pentu... hohhoti-hoijaa!!!

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Lahden raunioilla... sillä välin pakastin oli TAAS tyhjennetty!

Tänään pääsimme vierailemaan Lahden raunioille. Ihan mahdottoman hyviä palkkikasoja, joiden alla piiloja. Tuulen suunta oli varsin haastava, sillä se painoi haisut poispäin piilojen isoimmista aikoista. Tämä olikin nuorelle kokemattoamlle koiralle iso rasti.

Bowwelle piilot (=4 kpl) olivat suht lähekkäin, sen vuoksi tulimme radalle tuulen yläpuolelta, jotta Bo ei saisi kaikista piiloista yhtä aikaa haisua. Kolme ensimmäistä olivat umppareita. Piilojen vaativuus tuli selkeästi ilmi ilmaisuissa, jotka eivät mitään hohdokkaita olleet.
Kannustin ja kehuin koiraa jokaisesta reaktiosta hajuun, kiersin koiran avuksi piiloja, jotta se olisi saanut mahdollisen vahvemman hajun toisesta suunnasta. Koira osaa kyllä itsekin hakea kauempaa vahvistusta hajulle, mutta tällä kertaa kun piilot olivat niin lähekkäin kutsuin ja ohjasin koiraa lähemmäs piiloa.
Selkeästi koiralla oli hankaluukisia uskoa reaktioonsa, kun haisu tuli pienestä rakosesta ilman näkyvää sisänmenoaukkoa. Reaktiot hajuun oli selkeästi luettavissa, josta sai kehut ja kannustukset.
Viimeinen maalimies oli myös palkkikasan alla, sinne koira kömpi sisälle. Oikein hyvä päätös vaikealla treenille.

Kuvien Copyright Marika Kolehmainen

Olisko jo haisua nenässä?!


Koitas ämmä lyllertää sieltä, mää voin pönöttää odottelemassa.


Loiks!

Piilot sijoitettiin tarkoituksella sellaisiin paikkoihin, joihin koiran on pakko kiivetä ja keekoilla epämukavilla alustoilla. Alustat ja kasat eivät olleet koiralle mitenkään vaikeita, nää bökötit ovat aikas ketteriä.
Vauhti oli harkitseva ja selkeästi Hertsikan tuttu rata ja tutut piilot kiihdyttävät koissun laukalle, sen vuoksi on hyvä päästä vieraisiin paikkoihin tekemään tätä täsmä/tarkennusduunia.

Kotona odottikin tuttu näky: Pakastin oli tyhjennetty keittiöön... suurin osa taas syöty. Holik, perrr... Nyt se ähkii ja tuhisee/haisee maha täynnä soffalla. Hitto kuinka tuon kaapin saa enää pysymään kiinni, kun en ole kotosalla...

torstai 17. kesäkuuta 2010

Hakuilemassa ystävällisten hyttysten seurana

IIihanan avarassa maamonttu_piilometsässä treenaamassa. Rataa sunnitellessamme tuulet kävivät kovin rivakasti keskilinjan vastaisesti, mutta illan edetessä pahainen tuuli pyöri kuin väkkärä. Suunnitelmat meni vähän mönkään tuuliavuista hienoihin laatikkopistoihin, mutta korjattiin se siirtyvällä haamulla (siirtymistä koira ei nähnyt).
Bowwelle 3 piiloa kaikki siirtyvinä haamuina, koira ei nähnyt lopullista piilon paikkaa.

Eka oli selkeä näkyvä haamu, joka pumpsahti maapiiloon pressun alle sillä välin kun käänsi koiran pois. Bowwe leiskahti lennokkaasti ja tällä kertaa hyvin suorana pistona, poimien haisun, pussasi maalimiestä ja lähti isolle asialle piilosta 5 metrin päähän. Ähkittyään tarpensa oli unohtanut vallan mitä oli tekemässä ja palasi ilosesti keskilinjalle. Singahti ilman erikäskyä samaa reittiä piilolle haukkuen vähintäänkin kohtuullisesti. Lyllersin piilolle hakemaan koiran.

Toista haamua Bows ei tainnut edes nähdä, sillä eteni selkeästi maastonmuotojen mukaan tuulen alle poimimaan haisun. Iloinen löytö ja nätti käytös maalimiehellä, "kirmaisin" taas piilolle.

Kolmas haamuna siirtyen maamonttuun, siirtymistä koira ei taaskaan nähnyt. Tämänkin kanssa koira askarteli sivurajalla pitkään paikantaen haisua. Työvoitto ja iloinen löytö kohtuullisella ilmaisulla.

Ihan mahtavaa, kun oli taas 2 uutta maalimiestä. Treeneissä saatiin muidenkin koirille iloisia onnistumisia. Ihan kymppi olo nyt. Koiruuskin on tyytyväinen/väsynyt, kun nukkuu tassut taivasta kohti.
.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Hakuilemassa hyttysten raadeltavana

Treenien aluksi otettiin Annen pennusille juustorinkiä. Reippaasti pennut tepastelivat meidän perässä hakualueelle, vaikka paljon oli mielenkiintoista tutkittavaa matkalla.

Bowwelle neljä maalimiestä. Eka loivan vastaisen tuulen puolelle haamuna, toinen myötätuuleen haamuna, kolmas valmiina taas loivaan vastaiseen ja neljäs haamuna taas myötätuuleen.

Haamut menivät lennokkaasti ja haukku irtosi reteesti. Kolmannen valmiin kanssa (umpparin takana metsässä) tahkottiin 3 lähetystä. Onneksi Bowwen into ei lopu uudelleenlähetyksistä. Käytös maalilla korrektia, oikein hyvä.

Treenien jälkeen kotosalla Bowwe on kanniskellut minulle kaikki mahdolliset lelunsa vetoleikkiä varten. Olemme treenanneet samalla noudon luovutusta. Nyt kun elukka itse tarjoillee minulle esineensä, voi helposti pikkuhiljaa ohjeistaa sitä tekemään se nätisti istualtaan. Kuuluisaa keittökoulutusta ;-)

Huomenna rynnitään taas hakumetsään hyttysten ravinnoksi.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Paimentamista vol.12

Tämä päivä ei alkanut ihan hyvin. Kotosalla Holik ja Bowwe olivat tiirikoineen pakasteen oven auki, vetäneet yhden laatikoista lattialle ja "napostelleet" yhdessä tuumin n. 5 kg possunluita napoihinsa. Jälkiruoaksi pinaattikeittoa. Molemmat niin pyöreitä, että huh huh. Ajattelin, että nooh, varmaan umpitäysi maha rauhoittaa Bowwea. Olinko väärässä, no olin!

Ekaksi kävimme taas Bowwen kanssa hakemassa laitumelta suuremman lauman treeniaitaukseen. Elukka karkasi makuusta hakemaan lauman omatoimisesti. Teki kylläkin nätin, mutta tiiviin hakukaaren. Kuljetuksessa korvat oli taas koristeena eikä muutenkaan totellut ollenkaan. Toisaalta yksikään lammas ei karannut mihinkään sen verran tiiviisti neiti kiertää laumaa. Tällä kertaa portista aitaukseen kuljetus meni hyvin ja lambit olivat paimennettavissa.

Onneksi Marika taas riensi avukseni: Yhdessä teimme hakukaaren pysäytystreeniä paikallaan olevalla laumalla. Kahden paimenen uhkan alla Bowwekin ymmärsi käydä maahan. Tää on niin toistoa edellisestä: Ei koirvia, ei korvia... Marika lohdutteli: "Se on vielä niin nuori". Tässä vaiheessa lauma jaettiin kahtia ja loput lähtivät Marikan kanssa pois treeniaitauksesta. Bowwelle tuli suuri hätä, kun lauma hajosi. Maahanmenosulkeisten jälkeen otimme häkitystä ja häkistä ulosajoa. Ovat kuulemma tulevan farmikisan yksi osa-alue. Ei ollut ihan katastrooffi eli ihan ookoo.

Tokalla rundilla jatkoimme häkitystä ja oikea-aikaista maahanmenoa, jotta homma mitenkään voisi toimia. Häkkiin ja ulos useamman kerran, perään kuljetusta ja taas häkkiin. Joudun kyllä ohjaamaan tosi vahvasti Bowwen maahan, mutta saimme kuitenkin onnistuneen suorituksen tähänkin lopuksi.

Sonja oli Batskun kanssa myös mukana ja sai suorittaa toisella kierroksella aitauksesta ulosajon ja kuljetusta avoimella laitumella ja takaisin aitaukseen. Meni muuten tosi hyvin. Sonja, saat olla ylpeä ittestäs ja koirasta!!!

Reiska ja Eijakin edistyvät, sieltä se yhteinen sävel löytyy! Reiska luottaa ohjaajaansa täysillä ja antaa lambien olla rauhassa, kun ei ole mitään paimennettavaa. Täysi vastakohta Bowwelle, joka ei luota kykyyni pitää laumaa mitenkään kasassa. Meillä on näköjään kullakin omat ristimme. ;-).

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Orivesi KR näyttely

Bowwe pompula korkkasi oikeat näytelmät Oriveden kaikkien rotujen näytelmissä.
Kävin hakemassa Sonja matkalla mukaan ja jatkoimme hyvissä ajoin näyttelypaikalle. Olipahan hyvä, että oltiin ajoissa, sillä Bowwe meni ensimmäiset 100 metriä kaikki neljäjalkaa ilmassa pomppien tervehtimään jokaista vastaan tullutta koiraa ja ihmistä. Tokenihan elukka viimein kun tajusi, että tehtävä on mahdoton.

Vettä satoi välillä niin, että numerolappu liukeni olemattomiin, joka oli hyvin epäviisaasti ripustettu roikkumaan paikoilleen hyvissä ajoin. Näyttelyyn oli ilmoitettu 3 beauceronia: Jykä, Bowwen veli, junnuluokkaan ja Bowwe niin ikään junnuluokassa sekä avoimissa uroksissa esiintyi Eijan Reiska. Tuomarina oli pitkän huiskea sadettakimies Sergio Pizzorno Uruguaista.

Jykä esiintyi ensimmäisenä ja sai ERI:n ja oli lopulta PU1. Eijalle ja Reiskalle yllättäen EH1. Urosten jälkeen keekoili Bowwe saaden myös ERI:n ja oli PN1. ROPpi kehässä Jyrki-Boy vei voiton! Onnea Jyrkin perheelle ja tietenkin kasvattajalle!
Kiitoksia Merjalle ja siskolle(?) sekä Eijan perheelle mukavasta seurasta, Sonjaa unohtamatta. Hienosti esitit nämä kokemattomat pempulat!!!

Bowwesta lausuttiin seuraavaa:
Excellent type, size & propotions. Excellent head & expression. Beautiful eyes & ears. Excellent neck, topline & underline. Very good front & rear. Very good movement. Needs a little bit more power and field covering. Excellent temperament.
JUN ERI1 PN1 SERT VSP


Pakollinen päivitys ulkonäöstä


Jyrki-jyräys ROP
.

Raiputti 10 vuotta!!!

Aina niin nöyrä, työteliäs ja kovin intohimoinen kaikessa tekemisessään, vieläkin, vaikka mittarissa on jo 10 vuotta! Ikioma Raiputti huiputti!
Vanha polvivamma haittaa jo nykyisin menoa, mutta ei talutinlenkillä, veto on aina sata lasissa.
Onnea myös velipoika Laurukselle Nummelaan!

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Paimentamista vol.11

Ensimmäinen tehtävämme oli siirtää lampaat pihalaitumelta koulutusaitaukseen, niitä oli taas enemmän kuin se 5-6. Lampaat olivat kuuliaisia ja menivät sinne minne minäkin Bowwen ohjatessa/pitäessä lauman kasassa. Porteista kuljettiin tällä kertaa vain yhden kerran suuntaansa. Hyvä me!

Teemana yhä edelleen se käskystä maahan meno. Hitto tuo elukka koettelee: Ei kuuntele saatikka tottele. Marika riensi liinan kanssa avuksi, koska Bowwe paimentaa kuljetuksessa liian lähellä, jota taas maahan menolla olisi tarkoitus kontrolloida. No, joo kyllähän se liinan kanssa muutaman muistutuksen kanssa totteli, mutta unohti asian heti liinasta päästyään.
Saatiin kotiläksyksi mennä hevosaitauksien lähelle treenaamaan asiaa. Käsky pitää saada elukan kaaliin, jotta voimme edetä koulutuksessa uusiin asioihin (häkitys, poispäin kuljetus ja kauko-ohjaus).

Toisella kierroksella sama treeni jatkui, aika laihoin tuloksin tosin. Aluksi elukka karkasi omatoimisesti hakemaan aitauksen laidalla olevan lauman, kiertäen sentään oikeaoppisesti lauman taakse. Tästä olisi pitänyt osata päätellä, että mitä tuleman pitää. Sama korvaton koira juoksi laajoja kaaria lauman ympärillä, minä harppomassa milloin mihinkin suuntaan koiraa vastaan pysäytyksen toivossa.

Onneksi saimme kuitenkin muutaman oikea-aikaisen pysäytyksen aikaiseksi ihan treenin loppupuolella. Jotta jotain positiivista koiran mieleen olisi jäänyt, niin otin yhden häkityksen, jossa Bowwe toimi hienosti. Ei mikään täydellinen päivä meiltä, mutta haasteet kiinnostavat ja tästä vaan jatketaan.

Bowwella on yhä edelleen hyvä meininki lambien kanssa, ilman agressiivisuuden häivää. On kaiketi niin sinut ittensä ja lambien kanssa, nottei tartte hampaita käyttää. Sama piirre näkyy Bowwessa myös sen leikkiessä muiden koirien kanssa.

Treenien lopussa höpötellessämme kyselin juhannuksena pidettävän Farmikisan ajankohtaa, jotta voisimme tälläytyä ajoissa katsomaan kisaa. Ja hups, Marika saikin houkuteltua meidät mukaan kisaamaan. Niin-in, siiheksi tuon maahan menon olisi parasta olla kunnossa!!!
.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Paimentamista vol.10

Paimenessa yhtä innokkaana kuin aiemminkin. Tätä paloa on hankala enää sammuttaa!

Eka kierroksella Marikalla oli taas pieni ylläri meille, saatiin kuulla se hetken perustreeniä väännettyämme: Marika lohkaisi, että nyt sitten ajat Bowwen kanssa lambit portista ulos ja kuljetat ne tuonne 100 metrin päähän sähkötolpalle laiduntamaan ja tuot takaisin aitaukseen.
Ajatuksena oli se, että Bowwe rauhoittuisi määränpäässä paikalleen ja lambit saisivat syödä rauhassa. No, heti alkumeterillä portilla Bowwen korvien asennosta huomasin, että ei se mitään kuule/tottele.

Kuljetus sujui hienosti, vaikka Bowwe pyrkikin välillä kiertämään eteen ja tämä taas johtui siitä, että se ajoi liian lähellä laumaa, josta taas seurasi, että lambit menivät minusta ohi, josta taas puolestaan Bowwen tarve kiertää kasvoi. Tämä kaikkihan olisi helppo hanskata jos koira tottelisi maahan käskyä, jotta etäisyys pysyisi korrektina. Exkursiomme aikana yksikään lammas ei karannut ja lauma pysyi todella tiiviisti luonani.

Entäs sitten lambien saaminen takaisin aitaukseen! Huoh... Tässä kohtaa se maahan meno olisi pitänyt olla 100 pros varma. Koiruus kyllä kiersi hienosti lampaiden taakse portin ollessa auki, mutta usemman kerran kiersi/livahti aitaukseen menneiden lambien eteen ja lampaat tulivat aitauksesta ulos, siis ainakin viisi kertaa. Lopulta keekoilin itse nopeasti ja sain lampaat aitaukseen, vaikka Bowwe olikin aitauksessa. Lopuksi otettiin taas Bowwelle raatokuri maahanmenon suhteen, onneksi Marika riensi avuksi. Koira yritti väistää pidemmälle syömään lampaankikkareita, kutsusta tuli sentään takaisin ja TOTTELEMAAN.

Tästä johtuen toisen rundin teema oli hakukaari ja maahanmeno -> kuljetusta ja tottelemista. Lopulta lauman häkitystä ja ulosajoa.

Hassu tapahtuma ulosajon yhteydessä: Bowwe meni käskystä aitaukseen ja yksi lambi jäi tuijottelemaan kaukaisuuteen Bowwen istuessa vieressä. Koira ei tullut aitauksesta kutsuttaessa pois, koska se yksi haaveilija oli vielä siellä. Koira istui lambin vieressä ja lopulta katseet/nenät kohtasivat. Bowwe nuolaisi kauniisti lambia nenästä ja ehkä se hetkellinen katsekontakti sai villakerän tajuamaan, että hei se yrittää sanoa mulle jotain. Rouva affenanmaalta siirtyi muun lauman joukkoon ja paimennus jatkui. Tällä kierroksella Bowwella oli korvat ja hakukaaret ja pysäytykset sujuivat hienosti. Koira osaa lähestyä laumaa jo aikas ilmavalla kaarella. ILOINEN.
Eija ja Reiska olivat myös kikkareiden lumoissa, ööh, siis Reiska oli ;-). Tsemppiä Eija, koira osaa ja sinä opit joka kerta aina uutta!!! Olette pian lyömätön tiimi.
.

Raiputista 3. kerran mummu

Pikkujalon Bellybuster aka. Butte pyöräytti eilen maailmaan 6 poikaa ja 2 tyttöä!
Onnea Heidille ja miljoona pusua pennuille ja äiti-koiralle!


Murkulat brunssilla Kuvan copyright Heidi Leimuranta