lauantai 10. elokuuta 2019

Paimennusta kerrakseen

Mikä loman aloitus!!!
Tiistaina ja keskiviikkona 6.-7.8, ruotsalaisen, Sven Sognevikin paimennusopissa: Pirrelle alkeita ja ihan aluksi oikeastaan tehtiin NHATin osat, kuten ne mielestäni ohjeen mukaan pitäisi tehdäkin, eli lampaat pienessä pyörössä ja ohjaaja koiran kanssa taluttimessa aitausta ympäri. Sen jälkeen ohjaaja aitauksen lampaiden kanssa sisälle. koira jäi ulos ja sen jälkeen katsottiin pennun kiinnostus. Olihan sitä ja samalla valitettavasti ennätti moikata hyppyloikalla kouluttajaakin. 
Treenit tehtiin liinassa, sillä Pirrellä on tällä hetkellä enemmän vauhtia kuin ajatusta, siis  pysähtymisiä samalla ja kulma-ajoa liinassa.
Bortsujen koulutuksen seuraaminen on myös valtavan antoisaa.

Torstaina ja perjantaina  8.-9.8. Lynn Leachin opissa Sanna Laine-Evansin tilalla. Sieltä saatiin kyllä koko vuodeksi eväitä koulutukseen. Kun sitä on pohjimmiltaan kaiketi niin laiska, ettei jaksa itse keksiä uusia harjoitteita samalle asialle, niin nyt on taas repussa muutama uusi tapa.
Lynn Leachin ajatukset paimennuksesta ovat hyvin saman suuntaisia kuin muillakin käymillänin kouluttajilla eikähän siihen oikein voi mitään uutta keksiäkään. Kaikkiin paimentaviin rotuihin sopii lopulta samat lainalaisuudet, mutta se kuinka asiat saa opetettua eri roduille onkin se juttu.
Kaiken paimennusopin lisäksi Pirrelle esiteltiin jo elämisen rajoja. Olen jotenkin pitänyt Pirreä vielä niin pienenä pentuna, joten kaapin paikkaa ei oltu vielä lopullisesti sen kanssa neuvoteltu. Nyt sekin tuli tehtyä Lynnin toimesta ja voi miten hyvään saumaan se tulikaan. Pirre oli kyllä aika sinnikäs eikä ihan heti luovuttanut, käytti kaikki mahdolliset pentu-pentu keinot, mutta eipä auttanut. Nyt on reunaehdot selvillä ja tästä on hyvä jatkaa sen kanssa baby-steps.
Huru pääsi myös kiemurtelemaan yhden osallistujan koiran sairastuttua. Aa että. Kylläpä tiedän mitä senkin kanssa treenaan huomenna.
Kaiken kaikkiaan siis hyvin paimennuspainotteinen viikko. Valtavan antoisaa ja mukavaa!

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Hurunen 7 vuotta

Huru se on harmaa kuonostaan, mutta silkkaa väriä kirkasta mieleltään!
Tänään tulee 7 vuotta täyteen ja toivotaan vähintään yhtä paljon terveitä päiviä tuelvaisuuteen.

Huru 7 vuotta, naamastaan harmaampi kuin mieleltään.


perjantai 26. heinäkuuta 2019

Pönötystä

Ohessa kuva neidistä viikon takaa. Pirre kasvaa kuin juolavehnä (=rikkaruoho). Kaikki ulokkeet ovat pitkät. Korvatkin ylettyvät sen suuhun saakka.

Onneksi tämä helle vähän hillitsee sen riekkumisia ja ehkä hampaiden vaihtokin väsyttää.
Kuvaajana Maria Blomberg

Pirre 17 viikkoa

torstai 11. heinäkuuta 2019

Somerolainen tapa perustaa lantapatteri: naapurin ikkunan alle

Pari vuotta sitten ihmettelin pellolla paskakasaa, joka osoittautui tonttiini rajoituvien vuokrapeltojen viljelijän perustamaksi lantapatteriksi. Ei ollut ihan pieni kasa.
Ryhdyin tutkimaan mitä tällainen paskan pelloille kasaaminen oikein vaatii lupien kannalta, laki löytyy täältä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141250 .
Ainakin pitäisi olla 20 cm turvematto kasan alla suodattimena ja päällekin pitäisi jokin kate levittää. Ei muuten näkynyt tuon patterin päällä eikä alla, ehkä sen sijainti oli sopivasti yksityistien varressa, joten ei joudu ihan heti valvojien silmiin.

Tänä keväänä samainen maanviljelijä/karjankasvattaja aumasi paskakasansa ihan tonttini rajaan, alle 50 metrin päähän asuintalosta. Lähetin oitis Someron kunnan ympäristöihmiselle kyselyn kuinka lähelle on luvallista tuollainen kasa perustaa. Vastauksena sain, ettei kuulemma ole rajoitetta, muihin kuin vesistöön (100m) ja ojaan (5m). Just näin. Ympäristöihminen oli sitä mieltä, ettei nyt ihan noin lähelle olisi suotavaa paskakasaa perustaa, mutta totesi lohduttvasti vielä, että eiköhän se siitä keväällä levitetä pellolle. Ei levitetty, vaan paskaa ajettiin kasaan yhä enemmän ja sama ralli jatkuu.

Mikähän viranomainen se tuota kunnan ympäristöihmistä valvoo, mikäli hän laiminlyö valvontatehtävänsä?

Ei ole ihme, että paskalakeja säädetään, kun meno on tuollaista. En usko että kysenen maajussi on ainoa, joka paskansa tuolla tavalla aumaa ilman alusturvetta ja katetta, mutta aika harva sentään toisten ikkunan alle paskansa kehtaa ajaa.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Pönde kaupungissa

Pirre oli tänään mukana töissä ja pääsi taas kaupunkikierroksellekin. Kuljeksimme samoissa maisemissa kuin aikanaan vanhempien jo koiratähdeksi siirtyneiden koirieni kanssa.
Ihmeteltiin ratikoita, busseja ja kaikkia niitä lukuisia ihmisiä, jotka pennun mielestä ovat maailmassa olemassa vain sitä varten ja se itse heitä varten. Paras valloitusyritys esitettiin istuen, tassulla ilmaa huitoen ja vakaasti tulijaa silmiin tuijottaen. Vastaantulija ei voinut vastustaa, en olisi kyllä minäkään.

Lopuksi päädyimme Ukko-Munkin terassille odottelemaan entisiä työkaveritani. Pennun mielestä taas ihan paras paikka kerätä rapsutuksia.

Tasan 19-vuotta sitten syntyivät myös Rai sekä Annen ja Timon Laurus-veli.