keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Huru Trad Style paimennuskokeen 3-luokassa

Toinen päivä 3-luokan koetta Hurun kanssa. Sama tuomari ja sama rata toisin päin eikä lajittelussa ollut vielä merkattuja lampaita eli ts. häkitettiin 6 lammasta. Merkkaaminen tehtiin pienessä pyörössä tällä kertaa, mikä oli meilestäni helpompaa kuin eilen. Pisteitä meille jäi miinusten jälkeen 136 ja PAIM3 ERI. Hurulle pusut, hyvin jaksoi talkoilla vielä oman suorituksen jälkeen.

Olen tässä pohtinut näitä kokeita ja omia suorituksiani: Olen aina koettanut tehdä tehtävät mahdollisimman paljon koiraa käyttäen, vaikka helpottaminenkin olisi ollut luvallista. Ei vaan anna luonto periksi helpottaa tehtäviä, jotka jokaisen ylemmissä luokissa osallituvien pitäisi osata. Millä muulla se ero eri luokkien välille saadaan, ei se ylimääräinen stoppi voi olla ainoa erottava tekijä 2- ja 3-luokan välillä. Eihän.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Huru Trad Style paimennuskokeen 3-luokassa

Jahas, viimeisiä lomapäiviä viedään ja oltiin tänään Trad Style kokeissa Hurun kanssa Somerolla.
Näyttää siltä, että aina kun vaativa keli, tänään satoi meidän suoritusvuoron aikana kaatamalla, me onnistutaan paremmin. Ei taideta olla kumpainenkaan sokerista tehty ;-)

Kekkuloitiin alkumatkan pihapiirissä kiemurteleva rata pelto-osuuksineen 133 pisteen arvoisesti, eli PAIM3 ERI.
Tehtävinä oli meille/minulle vaativa laidunnuksen yhteydessä tehty lampaiden merkkaaminen 3 kpl, kun taas pellon keskellä olevaan pyöröön tehty, merkittyjen  plus 3 lampaan, sorteeraus oli taas meidän heiniä. Huru yritti kuunnella minun miljoonat ohjeet ja teki onneksi kuitenkin parhaat tulkinnat mun käskyistä.

Ai niin, nyt meillä on tulokset kasassa paimennusvalion titteliin.

Ohessa Anne Jalosen ottama kuva meistä.

Hurun katse kertoo kaike, hullu emäntä! Kuva: Copyright Anne Jalonen


lauantai 18. elokuuta 2018

Lynn Leach'in paimennusklinikka, Sammatti

Paimennusklinikka Sanna Laine-Evansin farmilla Sammatissa, kouluttajana Lynn Leach, Downriver Farm
Saimme etukäteen kirjallisen materiaalin, jossa Lynn esittelee näkemyksensä pamennukseen ja  asioiden kouluttamiseen. Materiaali on mielestäni hyvin koostettu ja yllätys yllätys, perusperiaatteiltaan vastaa aikaisempia paimennusoppeja, joita bordercolliegurut, Jonas Gustafsson ja Derek Scrimgeourin ovat klinikoillaan jakaneet. Me beussilaiset emme ole tosin olleet kuin kuunteluooppilaina, sillä kyseiset herrat eivät kouluta ainakaan yleisillä klinikoillaan muita rotuja. Onni, että Lyn Leach jakaa viisauttaa meille muille. Propsit ja iso käsi siitä hänelle.
Oli muuten mahtava treeniryhmä, paljon eri rotuja -> mielenkiintoista!!!

Huru kehräsi itselleen juoksut juuri sopivasti, ja jätti jälkeensä tinder-kutsuja treeniaitaukseen, sorry kaverit.
Meidän treenit keskittyivät lampaiden päiden kääntämiseen ja poispäinajossa "silmän nappamiseen" (=koira etenee lammaslauman sivulla siihen pisteeseen,  että lauma hidastaa). Lisäksi pyrimme sulkemaan mun suun tuonnissa, jotta koira saisi itse hallita laumaa. Kaikessa muussa onnistuttiin paitsi mun suun sulkemisessa ;-). Ei tainnut olla minut tunteville mikään yllätys.
Huomenna jatketaan. Otan talouspaperia mukaan ja tungen sitä suun täyteen ennen kuin menen treeniaitaukseen. Sounds like a plan.

PS. Uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen on kyllä mukavaa. Näissä paimennushommeloloissa, kun ei tule koskaan valmiiksi.

lauantai 4. elokuuta 2018

Hurun juhlapäivä!


Tänään on Hurun 6. syntymäpäivä! Tsiisus miten nämä vuodet oikein vain kuluvat, huomaamatta!

Korva-Heippa kaikille! Ikä on vain numero!

torstai 5. heinäkuuta 2018

Perinteiseen tyyliin, jokaisessa suhteessa vol. 2

Ei muuta kerrottavaa kuin tänään sentään saatiin Bowwen kanssa aikaa tuhlaantumaan 1:09 min ennen kuin lampaat hermostui. Näin meillä. En jaksa sepustaa pidempää analyysiä. Ainakin me yritimme ottaa lampaat 3-luokan tavalla ja näin kävi taas.
Ei mikään huippuvaikea rata etenkin jos luonto antaisi periksi tehdä häkistä ulosotot kuljettamalla. Fiksua olisi niin tehdä, sillä pisteitä on jaossa vain 10 ja jos kuljettelee ulos niin voi jatkaa ja jos jossa on 150 pistettä, niin se ei ole paljon menetystä.

60-luvulla poltettiin rintsikat minä taidan polttaa Bowwen kisakirjan, niin ei tule kiusausta enää yrittääkään kokeeseen sen kanssa. Siitä ainokaisesta ERI:stä olen kyllä valtavan ylpeä. Silloin ylitettiin oja/"joki", eroteltiin lampaita, pakattiin lampaita peräkärryyn (juu, se kuuluisa kerta kun perälauta putosi käsiini).

Ohessa 4 vuotta sitten Bowwen ainoa ERI:in rata. Oli hieman tehtäviä. Meidän suoritusaika oli 31:20 min ja me ollaan yleensä aika nopeita Bowwen kanssa. ;)