keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Haisumielikuvia metsässä

Pääsinkin jo tänään testaamaan haisumielikuvaa Bowwen kanssa. Pennulla on heti alueelle tullessamme nenä auki eli aikaisemmat tuuli/hajuharkat ovat menneet perille.

Eka maalimies vietiin kuitenkin yhdessä mielikuvana. Bowwe eteni maalimiestä syvemmälle, sai onneksi tuulesta avun ja bongasi maalimiehen tuulen alapuolelta. Iloinen löytö ja namia nassuun.

Toinen ja kolmas maalimies otettiin haisumielikuvalla. Tuuli ei ollut ihan ideaali haisumielikuvalle, mutta sain kaarroksien kautta hajun sen nenään (mielikuvan missä vihjesana siinä kohtaa ja kehu), jonka jälkeen palasimme keskilinjalle lähetystä varten. Bowwe keskittyi lähetykseen, ei ryntäilyä saatika vouhkaamista, vihjesanan saatuaan korjasi itse asentoaan lähetykseen sopivaksi. Irtosi hajumuistin avulla juuri sinne missä haju tuli alueella nenuun ja siitä haisu ohjasikin pennun maalimiehen luo. Ei nyt mitään 90 asteen kulmaa tehnyt hajun saatuaan, kaarsi hieman, mutta mielestäni ei ollenkaan huono asia, kun käyttää päätään ja nenäänsä.

Kolmas maalimies samalla tavalla makaavan maalimiehen luo. Pentu istuu sievästi maalimiehen viereen, odottaen nätisi palkkaansa. Oikein hyvä harkka.

Loppukevennys: Päivällä täällä oli puuhasteltu kaikkea mahdollista: Treenitakki oli riivitty lattialle, taskut avattu ja tavarat levitelty pitkin huushollia (pentu saanut apua tod.näk. aikuisilta) ja lopuksi pissat uroteon/takin päälle.
Päivälenkillä Bowwe oksensi keltaista vaahtoa, ei mitäään sappea sentään. Pähkäilin asiaa kotiin saakka, kunnes syykin selvisi: Super-hyper-vaffa-sinappituubi oli kohdannut pennun hampaat. Lopputulema löytyi pennun pediltä täynnä pieniä hampaan jälkiä. ;-)

tiistai 28. huhtikuuta 2009

Hakumetsässä hyttysten syötävänä

Ajattelin tänään tehdä mielikuvan sivutuuleen, jotta koira edetessään suoraan törmäisi haisuun ja tekisi piston/laatikon hajun perässä. Noo, tuulet ei ihan menneet keskilinjan suuntaisesti, joten virittelin vähän viennin päädyn suuntaisesti. Ei se nyt mennyt ihan niin kuin olin ajatellut, mutta ei se haittaa. Iloinen löytö joka tapauksessa.

Toinen (=uusi/vieras) maalimies vietiin mielikuvalla myös metsään, lähetin pennun vastatuuleen; eteni innokkaasti suoraan kohteeseen.

Viimeinen maalimies vietiin jo syvemmälle umpipiilon taakse. Samoin vastatuuleen ja hyvään alamäkeen. Hyvin upposi perille asti epäröimättä.
Seuraavissa treeneissä (raunioilla tai metsässä) jos vain tuulet suo, ajattelin tehdä jo haisumielikuvaa. Toivottavasti tuulee sopivasti.
Avoimelle pennulle ei näköjään ole väliä kuka siellä piilossa on, kunhan siellä on ihminen ja palkkaa plus kehuja riittää. Raunioilla tuntuu olevan sama juttu.

Loppukevenneys: Ihmettelin iltapäivällä pennun viihtymistä makkarissa. Ajattelin, että neiti meni ruokalevolle, kunnes kuulin kummallista tuhtaamisen ääntä. Kurkkasin makkariin ja siellähän se itiö piehtaroi mun sängyssä vessasta varastamansa pissamopin kanssa. Ihan kiva! ;-)

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Syöpöttelyä ja hulluutta

Tää on niin tätä...

Kyllä mä tän vielä hävitän... maitohampaita puuttuu

Näiden iltahulluksien jälkeen piha on usein pelkällä mustalla mullalla...


Mitä enemmän meteliä sen parempi (t. Bowwe)

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Spiderman-bossu

Toistoa ja toistoa, jälleen raunioilla. Ennen treenejä kokeiltiin ketteryysosion liikkuvaa tynnyrisiltaa ja keinulautaa. Namin perässä hoituivat pelottomasti, vaikka huippu-leikkikaveri-Diesel teki toista telinettä vieressä.
Mukavat tuulet pyörivät taas alueella ja sen tuomilla haisuilla edettiin. Elukka irtoaa hajun perässä jo tosi pitkälle, seuraa kyllä liikkeitäni, siksi sitä on helppo ohjata hajulle pelkästään itse oikeaan suuntaan liikkumalla.
Toinen piilo innoitti pienen pennun Spiderman asentoon kalliolle. Neiti oli kiipeämässä itselleen mont everestiä ylös saadessaan matkalla hajun maalimiehestä. Vauhti pysähtyi siihen ja pentu roikkui kynsillään kalliossa. Spidermään! Ketterä käännös ja piilo oli käsillä.
Treenikavereiden mielestä Bowwe oli kasvanut viikossa kovasti... harmi ko sitä ei itse huomaa. Vieläkin se kyllä mahtuu hyvin kaikkien aikuisten koirieni mahan alitse kulkemaan.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Rappiolla eiku raunioilla on hyvä olla

Ex tempore treenit metsälenkin jälkeen. Hyvissä tuulissa mielenkiintoisia piiloja ja uusia ihmisiä, joiden bongaus tapahtui kuinkas muuten kuin tuulen avulla. Korvat lottoon ja häntä kuin kopterin ropeli hajun osuttua pennun nenään. Ei ole kovin vaikea lukuinen koira ;-).
Tällä hetkellä tämä tulevaisuuden toivo haukkuu soffalla komentaen vanhukisia leikkiin aikeessaan onnistumatta. Meni pihalle, kaivelee reittiä Kiinaan...
Hieno päivä muutenkin, auris paistoi ja ohjaajallakin enemmän kuin mieli korkealla.
Ainnis, unohtus vallan: Itiön kaksi alaetuhammasta ovat jääneet jonnekin matkan varrelle. Harvahammas...

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Taikarumpulassa

Soffalla makaa väsynyt pentu, kiitos kuuluu Kuuralle ja Piikulle, ihanaisille porokoira tytteleille, Taikarummun-kennelistä. Urhoollisesti Bowwe yritti pysyä elosalama Kuuran perässä. Kyllä se jaksoikin keekoilla ja Jorman harmiksi kaivella myös kuoppia vasta haravoidulle pihalle. Sorry Jorma ;-/. Plakkarissa on taas yksi positiivinen kokemus pennulle. Tuijan pusut poskellaan itiö juoksee nyt unissaan Kuuran ja Piikun kanssa.

Toivottavasti pääsen itsekin pian myös pusuttelemaan tulevia uusia Taikarumpulaisia. Emänä huisi poropaimennuskisassa 4. sijalle paimentanut Nasti.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Mielikuvia metsässä vol. 2

Kävin lenkittämässä koirat ennen hakutreenjä ja lenkin päätteeksi tein pennulle ekan mielikuvana viedyn esineen etsinnän vastatuuleen. Harjoitetta häiritsi juuri paikalle saapunut auto, mutta otettuani pari askelta esinettä kohden pentu osasi itse vihjesanan kuultuaan lähteä esinettä päin ja saadessaan hajun poimi sen. Toi jopa lähetyspaikalle. Ei huono.
Hakumetsässä jatkui edellisten treenien teema eli mielikuvilla mentiin. Tällä kertaa tuulesta ei tullut keskilinjalle saakka apua, mutta ehkä hyvä niin. Pentu sai hajun maalimiehestä vasta edettyään jonkin matkaa.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Kiipeilijä-keekoilija

Kävimme Salkan ja Bowwen kanssa tottiskentällä tutustumassa esteisiin. Salka-muori näytti mallia ja Bowwenkin oli nyt kasvettuaan helpompi kiipeillä ylös ja maltillisesti alas.
Nottei menis vallan pennun kehumiseksi, niin onhan se ihan hirviö: Varstelee pyykkinarulta pyykit ja pöydiltä tavarat, mikään ei ole siltä turvassa. Tarpeellinen ja arvokas on syytä piilottaa sen ulottumattomiin. Tähän on totuttu aikaisempien hönöjen kanssa, voi kun aina muistaisi ;-).


Bowwe odottaa Salkaa "huipulle"

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Lammil... eiku Loimaalla Daholaista katsomassa

Tänään ajelimme Loimaalle Lopen kautta, koska kuvittelin meidän menevän Lammille. Ihan pikkuinen lenkki, noo kiva ilma ajella. ;-)
Daho oli kasvanut kovasti ja otti meidät ylitsevuotavaisen iloisesti vastaan. Iloinen pentu pentu.
Sonjan ottamia kuvia.

perjantai 17. huhtikuuta 2009

14 viikkoa tapissa

Päivällä tapasimme Sonjan, Cracin ja rakkaan sisko-plikan Fridayn. Painiksihan se meni. Kävimme koko köörin kanssa lenkillä Talin golfkentän metisissä. Crac opetti pennuille rapaojien salat eli kuinka ryvettää itsensä 5 sekunnissa. Lenkin jälkeen menimme Mevettiin vaa'alle. Saldona Bowwe 13,6 ja Friday 15,0 kg. Himppasen on flikoilla kokoeroa jo nyt - Friday on niin vaffa, Bowwe on enemmänkin kuin Riemu. Kovin tasapainosesti ovat vielä kasvaneet kumpainenkin.
Illalla Bowwe tutustui raunoiden saloihin ekaa kertaa.
Olen luonut ensin metsässäkin pennulle mielikuvan etsimisen ideasta tuuli-ilmaisujen avulla. Samoin tehtiin raunioilla eli olimme kuin päiväkävelyllä kummallisessa "maastossa".
Raunoilla kävi ihan jumalaton puuskittainen ja pyörivä tuuli. Haasteellinen jo kokeneemmallekin koiralle.
Kaksi ensimmäistä maalimiestä meni kuin oli vähän ajatellutkin: pennu ei osannut vielä hajun napattuaan vahvassa tuulessa ja epätasaisessa maastossa paikallistaa hajun lähdettä. Siksi tein saalistusympyrää itse piiloa kiertäen, opettaen näin pennulle kuinka hajun lähdettä kannattaa lähestyä.
Ihanaa, että oli taas osaavat maalimiehet, jotka osasivat vaatia pennulta maltillista käyttäytymistä piilolla. Ensimmäinen asia mitä pennulle opetetaan: kaunis käytös ruuan edessä. Bowwe autoon miettimään ja treenasimme väillä aikuiset koirat, jonka jälkeen Bowwelle oli ajateltu kaksi maalimiestä taas tuulen avulla nostettavaksi.
Se pyörivä tuuli, mutta eka piilo oli sen verran hyvähaisuinen, että sen pentu pystyi bongaamaan jo kaukaa. Bowwesta näkee heti kun se on saanut hajun: korvat painuvat mielihyvästä taakse ja häntä heiluu iloisesti. Piilona oli vanha lasten liukumäki, jonka sisällä kadonnut oli. Jestas, että elukka joutuikin pähkimään mistä haisu tulee. Lopulta Marican löydettyään oli ilo vertaansa vailla. Tässä vaiheessa seuraava maalimies siirtyi piiloonsa: sama kaava toistui tuulen hajottamat hajut veivät pentua aikas pitkälle piilosta. Aikansa tuhtailtuaan oli palaamassa luokseni ja siinä matkalla nappasi senkin piilon.
Viimeinen piilo oli oikeastaan ylimääräinen, sillä lähdimme vain tutustumaan alustaan ja raunoihin, mutta kun elukan nenä kävi koko ajan päätimme piilottaa vielä yhden kadonneen.

Tässä kohtaa tulee se oho: en tiedä kuinka kuvailisin piiloa, mutta se on kuin talon katto, josta toinen puoli on pilarien päällä ja toinen on maata vasten. Koira voi siis halutessaan helposti kiivetä katolle. Maalimies oli katon alla ja Bowwe-pippuri kiersi piiloa, mutta päätti nousta katolle vahvimman hajun perässä. Siellä se keikkui katon reunalla kurkkien alas hajun suuntaan ymmärtämättä vielä miten katon alla olevaan hajun luokse pääsee. Lopulta hajua paikallistaessaan pääsi eka turhauma-piip-ääni. Tästä maalimies kehui koiraa välittömästi vahvistaen löydön/hajun oikeellisuuden. Aikansa asiaa pähkittyään pentu tajusi tulla katolta alas paikallistamaan hajua maasta päin. Näin se kauan etsitty ja ihana maalimieskin löytyi. Tämä löytö oli työvoitto!!! Uskomaton itiö.





keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Mielikuvia metsässä

Tänään hakualuueella kävi erinomainen tuuli, siksi sitä oli järkevää käyttää hyväkseen mielikuvassa. Bowwesta maalimiehen vieminen oli niin hauskaa, että sitä ei meinannut piilolta saada takaisin keskilinjalle.
Ensimmäinen maalimies oli suht lähellä keskilinjaa. Bowwe käytti hyväkseen menoreittiämme loppumatkasta, mutta muutoin teki hienon löydön ja muisti vihjeestä, että sinne se maalimies jäi.
Toinen maalimies oli ehkä liian kaukana, koska B. käytti menoreittiä vielä pidemmän matkaa.
Kolmas maalimies oli saman matkan päässä keskilinjalta kuin ekakin, mutta teimme pidemmän lähestymisen keskilinjan suuntaisesti. Sinne pentu ryntäsi vihjesanan saatuaan, saaden tuulesta apua mielikuvalleen. Oikein onnistunut treeni mielestäni. Mielikuvaharjoitus sopii sille oikein hyvin, koska namit ja maalimies säilyy hyvin mielessä.
Mukavan treenin kruunasi kotimatkalla tavattu Marican hoffi-poika Diesel.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Lomaa... mökkeilyä....relaa oloa!

Hips,
Ihana loma mökillä ja siskon Hankasalmen rachilla. Valitettavasti kameran akku loppus, etten saanut ikuistettua Bowwen ja siskon schiperke-neitojen yhteiseloa.
Ohessa kuvia mökiltä.

Jahas pentu hävisi jonnekin, vanhukset sentään paikallaan


Bowwen korvamuotia

Pentu ja mummokoira Rai

Pentu ja mummokoira Rai

Jonkin verran samaa näköä, ILOINEN!

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Rokotuksilla

12 viikkoispäivä ja eka rokotus. Lekurin vaaka näytti 11,8 kg.
Päivällä Bowwe karkasi pihalta naapurin puolelle, neuvokkaasti oli murtautumassa vielä naapurin aidastakin lasten leikkipaikalle. Ou nou, ei voi jättää yksin pihalle enää.
Vaikka kevät onkin ihanaa aikaa, niin lumien sulaessa sisälle kantautuu hillitön määrä multaa, soraa ja kaikkea mahdollista mitä pihalta löytyy. Kiva kiva!

torstai 2. huhtikuuta 2009

Hajut...

Ilonaiheita!
Voi pikku pikku pentua. Hyvin on tuuliharkat menneet perille: tänään lenkille mentäessä Bowwe bongasi häntä heiluen leikkipaikan ihmiset. Hajulla!!!
Näin joka päiväisessä elämässä pääsee vahvistamaan koiraa reaktioista ja nehän lopulta ovat kaikkein tärkeimmät.
Eilisessä hakukarkassa vahvistimme asiaa taas tuuliharkkojen avulla. Maalimiesten sijoittelu ei ollut optimaalinen, mutta ei se haittaa, pentu ei mene rikki.
Tänään tapasimme 11 kk hoffi-poika Dieselin ja omistajansa Marican. Koirien kokoero oli valtava, mutta mieli molemmilla ihan pentua. Leikki sujui ja sivussa Bowwe kävi tervehtimässä naapurit. Olisi omasta mielestään voinut mennä vieraisille asti.
Täytynee mainita vielä tuosta paljon kokeneesta luudasta, joka on kestänyt jo 3 pentua, mutta Bowwe oli sille liikaa.

Tässä mitä siitä on jäljellä.


Ja tässä itse suorittaja ja aikaansaannos

Pakolliset viideot Holikin ja Bowwen painista.

Hirrrmuinen kokoero. Holik on mahtava pentujen kanssa!