sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Hakumettässä ja vähän muuallakin

Bowwelle kolme maalimisestä, joista kaksi yliheittoa hajumielikuvalle ja viimeinen valmis myötätuuleen takakulmaan.

Eka yliheitto vastatuuleen hajumielikuvalle oli vallan hyvä, vaikkakin koira haki hajua enemmän vasemmalta. Retee ilmaisu, jonka aikana menin piilolle.

Tähän väliin tyhjäpisto myötätuuleen etukulmaan. Hyvinkin lennokas pisto ja yhtä lennokas eteneminen sivurajalla, jonka aikana itse liikuin keskilinjalla eteenpäin kehuen koiraa. Sieltähän se lopulta palasi.

Toisen yliheiton haisumielikuva olisi eheketi pitänyt hakea syvemmältä, sillä koira ei edennyt edes siihen paikkaan, josta kuvittelin sen hajun saaneen. Taas jälleen kerran samassa paikassa korkeuskäyrä imaisi koiran takakulmaan ja takalinjaa keskilinjalle, josta omatoimisesti yli toiselle puolelle. Taisin hinkata tätä pistoa ainakin kahdella ylimääräisellä lähetyksellä - sitkeyteni palkittiin ja koira eteni tarpeeksi syvälle haisulla maalimiehelle. Haukkua kuultiin kiitettävästi, palkan jälkeen mm toi koiran itseäni kohti, josta jatkoimme viimeisen piilon lähetyspaikkaan.

Kolmas piilo siis myötätuulessa takakulmassa (ei kyllä ihan ollut). Koira kävi ekaksi tarkastamassa umpparin, josta jatkoi matkaa sivurajalle tuulen alle. Sieltähän se ukkeli löytyikin. Mielestäni koira taisi kakata piilon viereen ennen ilmaisua. Kukapa sitä kakka suolessa voi kovin vapautuneesti haukkua!

Kaikesta toisen piilon lähetyksen säätelystä huolimatta hyvä treeni.

Ennen treeniä kävin Lahden KV-näytelmissä tapaamassa Sonjaa ja Ugo-Petteriä ja Bowwen velipoikia Jykää ja Nemoa omistajineen (Merjoja molemmat). Oli kivvaa nähdä teitä kaikkia, koirista puhumattakaan!!!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.31

Jeee maneesissa! Jee siksi, että siellä Bowwe ei pääse loikkimaan aitojen yli, joten sen hallinta on HELPOMPAA! Ja sen vuoksi teemana olikin maahanmeno/pysähtyminen käskystä, lisäksi koiran tulisi oppia, ettei se voi ennakoida käskyjä.

Molemmat rundit menivät suunnilleen samoin: Hakukaari-> pysäytys-> kuljetus-> maahan-> hakukaari-> jne. Bowwe ennakoi hakukaarelle lähetystä (ja välillä vähän muutakin), niinpä loikin kuin Peppi-pitkätossu, huidoin käsilläni varmistaakseni, ettei jokin yksittäinen liike saa koiraa karkaamaan hommiin. Aika kauan se jaksoi katsella ekoja sirkustemppujani, mutta heti kun liike pysähty ja katsoin koiraa se lähti ilman käskyä hommiin. Maneesissa koiraa on helpompi estää karkaamasta ja sainkin Bowwen näiltä karkureissuilta mukavasti takaisin paikalleen. Lopulta usean yrityksen ja erehdyken jälkeen koira odotti viimein käskyäni. Tätä treenataan jatkossakin.

Marikan palautteena oli, että minun täytyy olla johdonmukaisempi ts. jos käsky on jotain, niin en saa antaa koiran tehdä asioita sinne päin.

Eija ja Reiska olivat myös paimenessa. Kivvaa taas nähdä!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Hakuilemassa

Vesiräntää satoi niskaan, kum rämmimme koirinemme hakumetsässä. Bowwelle kolme yliheittoa haamulle ja neljäs valmiina vastatuuleen.

Yliheitoissa näytimme koiralle haamun lähetyspaikasta, josta apuohjaaja vei koiran radan vastakkaiselle puolelle. Sieltä kutsu keskilinjalle ja lähetys vauhdissa syvemmäle haamupaikasta edenneelle maalimiehelle. Bowwelle näköärsyke ei ole hyvä, sillä ei edennyt haamun alkuperäisestä paikasta tai siis ei ainkaan suoraan. Seuraavalla kerralla kun tätä treenaamme, niin täytyy käydä hakemassa haisumielikuva, jottei elikko yrittäisi käyttää silmiään.

Ekalle yliheitolle myötätuuleen koira lähti lennokkaasti, mutta eteni vain haamupaikkaan, josta kaarsi oikealle. Kutsuin sen uusinta lähetykseen, nyt Bowwe eteni jo maalimiehelle. Hyvä haukku.

Toiselle se meni samoin haamupaikkaan ja singahteli siitä siksakkina eteenpäin. Pääsi vastatuuleen jo hajulle. Ilmaisu oli retee, kun maalimies oli kyykyssä koiraan selin. Hieman oli rämplännyt tätä löytöään.

Kolmas myötätuuleen samalla tavalla kuin edelliset. Tällä kertaa Bowwe eteni haamupaikkaan ja kakkasi. Upposi nätisti syvälle (maalimies oli eksynyt sivurajasta ulos. Hyvä haukku ilman maalimiehen häirintää.

Neljäs olikin valmis vastatuuleen. Oikein lennokas lähtö. Koira upposi syvälle, mutta kaarsi ilmeisesti hieman oikealle saamatta maalimiehestä hajua. Tuli itse keskilinjalle. Läheti sen uudelleen: Koira eteni hyvin noin 35 metriin, josta kaarsi taas voimakkaasti oikealle. Kutsuin koiran lähettääkseni uudelleen. Neljännellä lähetyksellä etenin itse hieman aluelle sisään. Nyt se eteni tarpeeksi kauas. Hyvä haukku.

Mainion vaihteleva treeni.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Koiratätinä Nummelassa

Taas auvoisessa Nummelan maalaismaisemassa koiratätinä.
Tänään päivällä tallasimme jälkiä huurteiseen nurmeen Päivin ja Teron kanssa. Päivi tallusteli Demille ja Falalle jäljet ja Tero Diolle, minä tamppasin Bowwelle kiemuraisen jälkivanan (200 askelta).

Bowwen jälki vanheni noin 45 minuuttia. Ottaessani koiraa autosta jäljelle elikko kävi mosauttamassa Teroa "nenään". Virtaa oli tuttuun tapaan, taisi muiden koirien jäljenajojen näkeminen nostattaa koiraa aika tavalla. Lähestyminen jäljelle oli ihan kaameaa. Sain sentään elikon rauhoittumaan aloitukseen. Sen jälkeen se etenikin hyvin rauhassa jälkeä ihan loppuun saakka. Hyvä suoritus Bowwe. Lopuksi neiti pääsi Dion kanssa kaasuttelemaan pitkin ojan pohjia ja ympäri peltoja. Kyllä ne vaan kaasuttelikin.


Bowwe tärppänä

Tämän jälkeen otettiin pikkupojat (Flaksi ja Rico) Falan kanssa leikkeihin (=kommennettavaksi). Aikansa painittuaan päätimme (tai siis minä) yrittää kuvata tätä elosalamajoukkoa. Mission impossible. Namit kehiin. Ohessa todiste paikallaan pysymisestä.


Ehketi oli nami kädessä. Kuvaaja Linssinä Tero.

Se ken sanoo, että kolmen pennun kuvaaminen on helppoa kuin heinänteko niin... ehkä hän ei ole koettanut kuvata pöykkiksen pentuja. Oheisissa kuvissa Fala, Flaksi ja Rico sekä valitettavasti myös allekirjoittanut.
Nummela231010

Kaiken tämän härdellin jälkeen vein omat tessut ulos. Ihan on pakko laittaa tämä Salkan mutruilme tähän.


Jaa-a kuvaamista taas. Kiviäkin kiinnostaa...

Ja tässä loput omat tessut. Huomenna säiden salliessa kuvataan hoitolan muut asukit.
Nummela231010/Omat_tessut

tiistai 19. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.30

Rauha/Raatokuritreeni jatkui tänäänkin. Autosta ulostulon jälkeen oli hieman haastetta pitää koira rauhassa, sillä tilan Wool-koira tuli iloisesti tervehtimään tyttistään. Kimmollekin piti keekoilla siinä sivussa. Herkuteltiin ajatuksella Bowwen ja Woolin pennuista, jotka varmasti tarvitsisivat katonkin tarhaansa, sen verran lentäväisä ovat molemmat ;-).

Eka rundi lähti taas taluttimen kanssa poispäinajoa treenaten ja siinä samalla hilliten koiran kierroksia. Hetken coolailtuamme kytkin koiran vapaaksi josta kuljimme yhdessä lauman luokse aatoksena kuljettaa laumaa hieman poispäin. Jep, meni tasan kaksi askelta seurassani päästyään lauman lähelle, sen jälkeen kiersi tasapainoon. Tästä siirryttiin taas kyntämään aidan vieruksia ajoittisia maahan käskyjä, joita koira kuunteli (ILOINEN!!!). Välillä otimme tavan kuljetusta ->maahan -> hakukaarelle -> maahan, josta koira kutsusta luokse ja seuraten kauemmas laumasta-> maahan -> hakukaarelle -> maahan. Näitä hiplauksia teimme muutaman ja loppupuoella kynsimme taas aidan vieruksia. Ihan viimeksi lähetys hakukaarelle ja kuljetus portille.

Toka rundi oli enemmän ja vähemmän ensimmäisen toisinto. Koira ehti treenin lomassa bongata mahtavan tuoreen pipanaläjän heinäpaalin vierestä, josta kävi vauhdissa hakemassa maistiaiset.
Nyt tarttee kyllä sanoa, että Bowwe oli suurimman osaa aikaa kuulolla ja minäkin tiukempi. Voip olla, että kotona tehty pakkosäätö auttoi.

Lammaslaumassa oli yksi lammas, jota Bowwe komensi enemmän ja huomasin Swedunkin ottavan sitä kovemmin kuin muita. Marikalle huomiosta kertoessani sain kuulla, että ko. lambi tujottelee koiria enemmän kuin muut. Seuraava steppi saattaa olla, että se ryhtyy ajamaan koiria takaa ;-).

Odotellessamme muita treenareita sain koettaa ajaa laumaa poispäin Swedun kanssa.
Huoh... Siis mä olen hidas... ja lisäksi kuvittelin, että Swedu osaa lukea ajatuksia ja ajaa laumaa sinne mihin ajattelen. Ihan samalla tavalla sekin lähti kiertämään laumaa ellen älynnyt/ehtinyt käskeä sitä maahan. Ja minä en ehtinyt. Swedu taisi huomata, että tämä ohjaaja ei tiedä ittekkään mitä se haluaa. Zorppa Swedu se säätäminen.
Marika antoi ohjeita ja minä koetin niitä soveltaa. Välillä päästelin niin monta käskyä perä perää, etten muistanut edes hengittää - pian olisin jo varmaan pyörtynyt. Ihan mahdottoman hyvä treeni Swedun kanssa, lopulta tajusin mitä se ohjaajaltakin vaatii. Ai niin, täytyyhän Bowweakin vielä "hiukan" treenata.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Hakumetsässä

Olipas kivaa parin päivän raunoilla ahtaissa piiloissa könyämisen jälkeen myllertää metsässä.

Bowwelle kolme valmista maalimiestä, joista kaksi peitettyä ja kolmas umppari. Tuulet puhaltelivat heikosti keskilinajan suuntaan myötäisesti.

Eka mm. oli vasemmalla kallion päällä etukulmasta noin 10 metriä eteenpäin pressun alla. Bowwe ampaisi kuin tykin suusta etukulmaan tuulen yläpuolelle, josta lennokkaasti työsti piiloa edeten tuulen alle. Ihan mahtavan sinnikäs työskentely, jonka lopputuleman kuulin pressun rapinana ensin keskilinjalle. Ilmaisu ei ollut kaksinen, mutta se korjattiin seuraavalla piilolla.

Toinen mm. oikealla peitettynä samalla tavoin etukulmasta 10 metriä eteenpäin sekä vielä sisään sivurajalta metsikköön. Lähetys oli sammalia pöllyyttävä, sillä vauhdilla koira täräytti alueelta ulos pellolle. Palasi sivurajalle edeten eteenpäin hajulle. Tällä kertaa haukku oli vaativa ja kestävä.
Seuraava oli tyhjä pisto vasemmalle rinteeseen. Ei mikään täydellinen, sillä koira eteni noin 15 metriä eteen, jonka jälkeen jatkoi korkeuskäyrää viistosti melkein takalinjalle saakka. Koira tuli kutsusta vauhdilla keskilinjalle, josta lähetin suoraan enempiä säätämättä oikealle. Seuraavalla kerralla täytyy muistaa vaatia koiraa etenemään sinne minne lähetetään tyhjälläkin. Eihän kisoissa voi tietää mikä on tyhjä pisto ja mikä ei.

Neljäs maalimies oli umpparissa. Paikannuksessa ei ollut ongelmia, mutta ilmaisua saimme odottaa hetken. En tiedä luuliko koira saavansa suorapalkan, sillä pönötti hetken piilon ulkopuolella ennen ilmaisun aloittamista. Lopulta vaati palkkaansa kohtuullisesti.

Hyvin onnistunut treeni, Bowwe ei tällä kertaa tehnyt omia kaarroksiaan, vaan lähti sinne minne lähetettiin (paitsi tyhjällä). Biitin pentujen edistymistä oli myös mukavaa seurata!

lauantai 16. lokakuuta 2010

Raunioilla pe ja la

Eilen perjantaina oli pikatreenit raunioilla navakassa tuulessa. Siitäkös olikin Bowwen vauhdissa hieman haittaa: Haisut levisivät pitkälle ja tuossa vauhdissa koira oli hetkessä hajun ohi. Taisimme löytää vielä sellaiset piilot, joita koiralla ei ole joko koskaan ollut tai sitten siitä on tosi pitkä aika.

Eka piilo oli sellaisessa paikassa palkin alla, josta haisu tuli niin pienestä kolosesta, ettei koira siitä helposti päässyt sisälle. Haukkukin kuultiin lopulta piilon tarkennuksen jälkeen. Olen aiemmissa treenissä lähettänyt koiran tälle kasalle tyhjälle ja nyt yllätyksenä olikin maalimies.
Toinen oli kuusenperseessä tuulen yläpuolella palkkipinon päässä rinteessä. Sieltä tuuli painoi haisut piiitkälle palkkien toiseen päähän. Ilmaisu tällä kertaa välitön ja vaativa.
Kolmas palkin alla, josta hajut painuivat sisäänmenoaukon vastakkaiselle puolelle. Tässä vaiheessa Bowwe oli jo alkukiihdytyksen tapaan vauhdissa ja kaasutteli iloisesti hajusta ohi päätyen neljännelle umpparille, ts. taisi vaihtaa hajun. Ilmaisu on hyvä ja vaativa.
Neljäntenä haettiin sitten se kolmanneksi aiottu palkin alus. Lähetin koiran vastakkaiseen suuntaan, josta se palatessaan sai haisun ja malttoi tällä kertaa paikantaa. Niin no, tämä hajujen vaihto tarkoittaa, että elikolle kannattaa laittaa piilot yksitelleen tai ainakin niin, ettei se saa haisua seuraavasta.

Tänään pääsimme Espoon raunioradalle vierailemaan.
Ajattelin Bowwelle harjoituksena palkkikasojen päällä kulkemista ja sieltä löytöjä sekä tarkennuspiiloja. Kaikissa neljässä piilossa oli ainesta tarkennukseen.

Koiralla oli alussa hieman epämukavaa keekoilla palkkien päällä, mutta jo toisen piilon jälkeen se unohti alustat kokonaan. Kolmas piilo oli Bowwelle muutoin haastava maanaluspiilo, jonne oli varsin hankala mennä. Tunkeutui sinne oikeastaan ohjauksestani, mutta hyvä niin, palkkana ponnistuksesta oli makkaraa!!!
Viimeinen piilo oli "lumilinnassa", josta haisut painuivat sokkelikon toiselle laidalle pienistä rei'istä, joita koira hanakasti haisteli. Ei kai mielestään saanut tarpeeksi hajua, kun jatkoi teppelin kiertoa ja löysi itsensä piilolle sisään. Siellä jaksoi kyllä haukkua.

Bowwe ei ole vielä niin varma itsestään, että ilmaisut tulisivat yhtä hereesti kuin tutulla radalla. Muutoinkin tekee hyvää treenata eri paikoissa sekä koiralle että ohjaajalle.

Ihan lopuksi Salka-muori pääsi paikantamaan haisua "lumilinnasta". Kerran opittu aina mielessä; frouvvaa ei meinannut saada alueelta pois, kun nuuskutteli käytettyjen piilojen hajuja. Salka on kyllä vieläkin pätevä ko mikä!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.29

Raatokuri ja raippa kehiin. Aloitimme rauhallisen lähestymisen jo autolta, sillä ei Bowwe normi paimennusvimmassaan kykene mitään kuuntelemaan. Aitauksen portilla oli tuttuja tilan koiria, joista Venja-pentu-pennun näkeminen oli ihan ykköstä!

Ekan kierroksen aluksi mentiin taluttimessa poispäin ajoa, joka pyrittiin ottamaan löysällä taluttimella ja rauhassa. Muutamaa ryntäily-yritystä lukuun ottamatta homma toimi. Ja sitten päästin villikon irti, normaali (Bowwelle) ja tyypillinen kaasuttelu alkoi. Marika vinkkasi ottamaan raipan sauvan tilalle. Tarttis olla paremmat refleksit ja nopemapi ranne, jotta raippa olisi toiminut niin kuin pitää, pelotteena. Muutamia hyviä pysähdyksien jälkeisiä kuljetuksiakin saatiin aikaiseksi. Lopuksi kynnettiin aidan vierusta poispäin ajona. Itse sain kulkea jo viimeisten lambien pyrstöjen tasolla ja koira seilasi nätisti lauman takana. Yksi häkitys saatiin myös aikaiseksi.

Toinen kierros jatkui raatokurin merkeissä, enempi minun refleksien herättämisellä. Hitto on se vaan niin vaikeaa ripsauttaa juuri oikealla hetkellä. Sain Bowwen jo suht hyvin maahan ja jopa makuulta mukaani kauemmas laumasta useita kertoja. Lisäksi elikko jäi nätisti odottamaan hakukaarelle lähetystä, karkasi kyllä muutaman kerran ennen käskyä.

Eija ja Reiska olivat pitkästä aikaa samana treenipäivänä mukana. Kyllä huomaa, että tottistelu auttaa tähänkin. Lisäksi Eijalla oli selkeä suunnitelma toka kierroksen treeniin ja sillä oli kyllä selkeä positiivinen vaikutus Reiskaan! Hienoa. Oli mukava nähdä taas!!

lauantai 9. lokakuuta 2010

Paimennuksen Ranch-kisa Rymättylä

Tästä kisasta ei jäänyt meidän osaltamme paljon jälkipolville kerrottavaa: jaettu viimeinen sija pisteillä 15/90. Nuo pisteet saimme häkistä ulosasjosta, jonka jälkeen Bowwe ryhtyi kiertämään vilkasta ja liikkuivaista pässipoikalaumaa sulkien korvansa. Tuomari tööttäsi meidän osuuden päättyneeksi. Koira ei ollut hallinnassa. Näitä lampaita ei saanut juoksuttaa yhtään ja meillä alussa lambit joutuivat kipittämään liiaksi. Kyseiset villakerät eivät hae ihmisestä turvaa vaan se lauma on niiden turva.

Noo sainpahan ajella 400 kilometriä ja osan matkaa ihailla kauniita saaristolaismaisemia. Oppirahoja on taas maksettu. Ja jos jotain positiivista pitäisi koirasta sanoa, niin ei se noita villejä poikiakaan hammastellut saatikka pahemmin pöllyytellyt, ei vaan ollut kuulolla.

Tsah, leuka rintaan ja kohti uusi vastoinkäymisiä!!!

perjantai 8. lokakuuta 2010

Raunioilla metelissä ja pimeässä

Jatkoimme siis siitä mihin viimeksi jäimme, tosin meteli oli lähempänä piiloja ja sitä oli enemmän. Lisäksi alueella tallasi muutenkin ylimääräisiä ihmisiä häiriönä. Pimeyttä riitti, sillä radan valot eivät valaise kauttaaltaan aluetta. Tuulen suunnan vuoksi alueella vain yksi maalimies kerrallaan.

Bowwen eka piilo oli eri kuin edelliselle koirille, tarkastaessaan tyhjää käytettyä piiloa sai haisun oikeasta piilosta (=korvat lotossa ja häntä viuhuten). Haukku lähti hereästi puoliumpparilla, elikko ärsyyntyi kun ei päässyt piiloon sisään.

Toka mm oli selin avoimessa kyljellään olevassa roskiksessa alueen kulmassa pimeässä. Vaativa ilmaisu ja intensiivinen maalimihen ulostulon "vartiointi" loppunamin toivossa.

Kolmas mm oli osin peitetyssä maakuopassa, josta Bowwe sai lähetyssuunnan poikki tulleen haisun. Hyvä ilmaisu, joka alkoi piilon umpinaiselta puolelta, lopulta koira kiersi piilon tunkeutuen sisään haukkumaan.

Loppuleikkinä Bowwe retuutti metelipulloja perässään. Hyvät treenit.

torstai 7. lokakuuta 2010

Holik 9 vee

"Pieni" ja näppärä Holik täyttää tänään 9 vuotta.
Holikin motto: "Jos ei älyllä, niin tunteella ja voimalla!"


Pusi pusi

tiistai 5. lokakuuta 2010

Paimentamista vol.28

Pienen tauon jälkeen tänään mennään paimeneen. Aiheesta treenien jälkeen iltasella lisää.

Nonnis, nyt treenit ovat takana ja hieman edistyttiin poispäinajossa.

Ihan ensin Bowwe oli taas laukalla ja kaasutteli tavoilleen uskollisena ja söi pipanoita. Häkityksessä sentään oli sen hetken paikallaan, että sain lampaat sisään. Eipä pettänyt Bowwe lopulta häkkijumpassakaan. Vauhdin hieman hiivuttua, kytkin koiran ja ajoimme laumaa yhdessä edellämme. Muutaman onnistuneen kaarroksen jälkeen keksin seuraavaa:
Kuljin itse aidan vieressä lampaat oikealla puolellani, josta sauvallani kykenin estämään Bowwea kiertämästä siltä puolelta lauman eteen. Aikani hyssyteltyä Bowwe hiljensi vauhtia ja kykenin itse siirtymään lauman viimeisten lampaiden viereen. Silloin olimme tilanteessa, jossa työskentelimme koiran kanssa rinnakkain. Aitauksen laitumelle avautuvalla portilla lambit jähmettyivät paikoilleen ja jouduimme hieman jumppaamaan niitä liikkeelle. Seuraava "este" oli lampaille juuri tuotu heinäpaali.
Aika ajoin Bowwen oli ihan pakko kiertää lauman eteen, mutta onneksi se kuitenkin oli sen verran kuulolla, että palasi viereeni lauman taakse.

Toisella kierroksella jatkoimme aidanvieruksien kyntämistä. Kyy-yllä edistystä tapahtui, vaikka ei näillä eväillä nyt ihan tulevia Ranch-kisoja voiteta ;-). Mielenkiintoista katsoa mitä tapahtuu pienen elikon päässä, kun paikka on ihan vieras ja paimennettavatkin ovat pässipoikia. Saatta tosin olla, että suurin tärisijä olen minä!!!

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Hakuilemassa ja pentuja pussaamassa

Biitin pentuja oli kaikkiaan 5 hakuilemassa, kyllä pentujen edistymistä on nii-in mukava seurata.

Bowwelle 3 maalimiestä joista kaksi ensimmäistä haamuina etukulmiin. Haamujen näytöt samaan aikaan. Viimeinen valmiina myötätuuleen, ennen sitä yksi tyhjä vastatuuleen.

Koira oli Bowweksi hyvin kuulolla ja keskittyi lähetyksiin, vaikka saikin näköärsykkeen kahdelle ekalle piilolle. Lopuksi haukutuksia keskilinjalla. Oikkein hyvä treeni!

perjantai 1. lokakuuta 2010

Pikahälytys raunioille

Olin Bowwen kanssa kauppareissulla, kun sain soiton, että rauniotreeniryhmässä on vajetta osallistujista. Hetken emmittyäni kipaisin nopsaan kaupassa ja sieltä raunioille.

Ei ollutkaan huono reissu: metelitreeni jatkuivat, tällä kertaa möykkä oli lähempänä piiloja ja ekalla piilolla koira joutui ohittamaan häiriön. Haukkua avattiin ennen etsintää ja kas kumma makaava maalimies oli Bowwesta kummastus ja elikko teki kaikki kevätjuhlaliikkeet ennen ilmaisua: Korvat olivat niin lotossa kuin olla ja saattaa, häntä pyöri kuin ropeli lisäksi esitteli leikkiliikkeitä ja loikkia joka suuntaan. Marica osasi kokeneena vahvistaa juuri oikeasta toiminnasta (ei jumpasta maalimiehen päällä).

Eka piilo oli palkin alla, tosin sitä ennen tutkimme tyhjät kasat matkalla. Sen verran häiriöhenkilö kalistimineen tuntui Bowwea kiinnostavan, että kummajainen oli pakko tarkastaa "hienotunteisesti" takapuolelta. Haisun perässä koira eteni ensin hieman piilosta ohi ja tunkeutui sen jälkeen palkin alle haukkumaan. Ilmaisu ei ollut kovin vaativa, kohtuullinen silti.

Otan mieluusti koiran hallintaan aina piilolta lähdettäessä, jotta koira keskittyisi seuraavaan etsintään ja saisi nollattua edellisen piilon mielestään. Tämä koiran alku kun karkailee mieluusti omatoimisesti hommiin: Niinpä elikko lähetetään aina seuraavaan suuntaan.

Toka piilo oli rinteessä oleva pressupiilo(=melkein umppari). Arvasin, että ilmaisu pärähtää umpparilla heti, hetken kuluttua Bowwe yritti tunkeutua piilolle pressun alalaidan kautta. Taisi onnistua.

Kolmas piilo olikin kauempana oleva "lemmen temppeli" (=entinen umpparikoppi). Bee bongasi edelliselle koiralle olleen piilon ja tod.näk. namin jämät maasta, jonka jälkeen eteni edelliskerran piilolle. Häh-hää, tyhjä piilo. En kutsunut koiraa mitenkään, vaan etenin radalla. Koira risteili nätisti kulkusuuntani poikki ja lopulta se haisukin osui nenään. Helppolukuinen koira, ei voi erehtyä hajun saannista: häntä pyörii ja korvat taas niin lotossa. Ilmaisi tämän avopiilon oikeastaan hyvin. Kyllä kannatti lähteä extempore-treeneihin!!!