lauantai 30. tammikuuta 2010

Hakumetsässä... hieman laukalla

No heh, hieman meni neiti laukalle tänään hakumetsässä. Vanha metsä, mutta rata uudessa paikassa. Pienellä porukalla saatiin taas umpihankitreenit. Alue oli meille tallaamaton, koska Bowwe oli eka tessu.

Kaksi ensimmäistä lähtivät mielikuvina metsään. Tässä kohtaa neiti oli jo korkeassa vireessä sanoisin jopa hieman liian korkeassa. Nämä näkölähdöt eivät sovi Bowwelle etenkään jos lähetys tapahtuu per heti. Tarttis vähintään olla yhden koiran mittainen tuumaustauko.

Eka lähetys oikealle etukulmaan, jonne neiti upposi alle kymmeneen metriin tehden hienon kaaren ja omatoimisen piston vasemmalle tuulen alle. Tyhmä minä, mm:t olisi vähintään pitänyt mennä yksitellen.
Toinen moka, omatoimisesti löydetty maalimies oli siirtyvä, Bowwe näki maalimiehen matkalle lähdön, joten lähetys oikealle tuulettomalle puoelle ei taaskaan tuottanut tulosta, vaan omatoimimatkailija nosti mm:n tuulen alta.
Ja tästä alkoi vääntö tuulettomalle puolelle. Ensin lähetin ihan väärästä kohtaa, typerys. Lopulta useamman lähetyksen jälkeen lähetys osui jopa kohdalle ja viistosti puhaltavan tuulen alle.
Neljäs maalimies käytiin viemässä yhdessä piilolta seuraavalle. Maalimiehen mukaan neiti upposi reilusti 100 metriin, vaan kun tulla kouhotti omia jälkiään takaisin ei voinut haisua saada. Tässä kohtaa huutelin maalimiehelle ohjeita (ei pitäisi ikinä), väärin ymmärrys ja maalimies tuli metsästä pois. Ehkä oikeastaan hyvä, koska neiti kaasutteli jossain muualla kuin piti.

Hitto, että olinkin itse typerä, etenkin, kun tiedän miten vauhdikas ja omatoiminen neiti on. Vast' edes täytyy olla tarkempi.

perjantai 29. tammikuuta 2010

Kyllä Pelle tietää...

... son virallista ny!
Bowwen lonkat A/A ja kyynärät 0/0.

Tästä tuloksesta innostuneena Bowwe söi digikameran! Jatkossa kuvat tulevat olemaan laadukasta kännykamera laatua, ellei Sonjalta saa lainata kunnon kuvia!
Terve, mutta HULLU!

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Tottistelua

Lämpöisessä pommarissa kohtalaisesti häiriötä (haukkuva treenikaveri), kallioluola tosin buustasi haukun kaikuineen vähintäänkin kolmen koiran ääniksi ;-).
Päivän teema: Perusasento ja käännökset vasemmalle, josta täyskäännökset. Jättävät liikeet, joista palkka vasta parin askeleen jälkeen.
Minullekin oikein hyvä treeni, sillä itselleni opiksi seuraavaa: Ei namipalkkaa tälle koiralle valmiiksi kädessä, sillä koira nousee niistä nyt jo liikaa. Lisäksi on tietenkin oikein mukavaa, että pentu-pentu jaksaa keskittyä tekemiseen, vaikka ympärillä tapahtuu. Täytyy kaivella moppi palkaksi seuraavaa kertaa varten.

maanantai 25. tammikuuta 2010

Koiratreffit

Sonja tuli Eskon kanssa Haagaa ihmettelemään ja Anne liittyi seuraan Fridayn ja muun laumansa kanssa ja minäkin pöristelin viimeisenä Bowwen kanssa paikalle. Koiria oli paljon, en nyt pysy laskuissa kuinka monta niitä Annen pikkukoiraa olikaan... monta.


Sumuinen koirajoukkio kännykameralla kuvattuna

Aluksi kävimme koirapuistossa päästelemässä suurimmat höyryt, jotta talutinlenkki olisi ollut jotenkin järjellisesti toteutettavissa.
Lopulta muutaman tupakan ja koirien kaahotuksen jälkeen jätimme koirapuiston taaksemme ja jatkoimme talutinlenkkiä hiihtäjien ja humalaisten joukossa.
Pirteä puna poskillamme saimme lenkkimme tehtyä ja lopulta koiratkin (lue Bowwe) kulki suht kivasti taluttimessa - ihan joka lumikasaa ei tarvinnut enää tutkia.

Olipa oikein mukava reissu.

Holikin kulkuset vol.2...

Toipuminen etenee niin kuin pitääkin, ainoastaan kipulääke, CANIDRYL 100 mg, ei sopinut Holikille. Valmiste aiheutti tyypillisen reaktion eli oksentelua ja ruokahaluttomuutta. Pahoinvointi haittasi jo koiran lepäämistä, joten se jätettiin kokonaan pois. Nyt napsitaan vain antibiootit loppuun.
Niskan tikit estävät kovan kaulurin käytön, joten Holikilla on kaulassaan Buff kauluri suojana niskan haavalle mahdolliselta ja todennäköiselta kapsuttelulta. Lisäksi virittelin housut pojan jalkaan haarushaavan suojaksi, mutta herra ei pitänyt mun stailauksesta ja riipi pöksyt jalastaan jo postilaatikolla käyntini aikana. Nyt suihkitaan Cothivet'tiä haaruksiin, en tiedä estääkö se haavan nuolemista, sillä aina välillä olen aistivani Holikin hengityksestä saman yrttisen tuoksun ;-).

Ulkona killuttimien puute ei näy vielä mitenkään saatika leikkaushaavojen mahdollinen kipeys. Pissat nuuskitaan tosi tarkkaan ja lumienkeleitä tehdään noin joka 3. metri jäälle päästyämme.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Holikin kulkuset...

... jäivät tänään lääkärin pöydälle samalla, kun ärhäkkä talirauhanen poistettiin.
Potilas alkaa olla jo tolkuissaan, kun makupalatkin maistuvat ja herra tuli lisäksi makkarista peiton alta tänne olkkariin muiden seuraksi. Mussu parka, on varmaan kipeä olo, onneksi saimme mukaan myös kipulääkettä. Suuri kiitos Holikin leikanneelle ja hoitaneelle lääkäri Hannalle!!!

Ell Hannan huomio: Holikilla on todella paksu nahka, normi skalpilla ei iho/leikkausjälki auennut, vaan se piti saksia auki. Kyllä se sitä olikin, muistutti sian nahkaa (voin todistaa, sillä olin leikkauksessa mukana).
Niskasta poistetun talirauhasen poistojälki on varmaankin kipeämpi, koska poistokohtaa jouduttiin kursimaan kasaan poistetulta alueelta. Toivottavasti molempien haavojen paraneminen menee ok. Kaulapantaa ei voi 2 viikkoon käyttää, saapas nähdä miten herra reagoi huskyvaljaisiin: ryntääkö veto päällä pitkin mantuja. Vetäminen on näes ehdollistunut varsin vahvasti noihin vermeisiin ;-)

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Bowwe lonkka- ja kyynärkuvissa

Pelle Axelson läpivalaisi pirpanan tänään. Tuomiona lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Lanneranka kuvattiin myös ja se on täysin normaali. Tässä nyt sitten hyvillä mielin odotellaan Kennelliiton virallista lausuntoa.
Bowwe käyttäytyi tapojensa mukaan iloisesti, joka herätti positiivista kiinnostusta henkilökunnassa, maininnalla "eikös nämä usein ole hieman pidättyväisiä".


Lonkat (Pellen arvio A/A)


Kyynärät (Pellen arvio 0/0)


Lanneranka normaali (Suoli täynnä kakkaa)

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Lopella

Kipaistiin Sonjan pentu-pentua Lopelle katsomaan. Kiesus, jopa olikin mukava Ugo-ukkeli, avoin ja vitsiskäs pikkumiehen alku. Ja taas iski pentukuume... apua!


Suomipoika?


..ja tätä mieltä Ugo aiheesta on!


Velipoika ja painikaveri Jykä


Ja Bowwe itte

lauantai 16. tammikuuta 2010

Hakumetsässä

Tänään pääsimme Marican hakuryhmään vierailemaan. Olipas oikein mukavat umpihankitreenit. Bowwe ensimmäisenä koskemattomaan metsään hakemaan haisuja. Etenimme päiväkävelytyylillä ilman varsinaisia käskyjä.
Ekan maalimiehen Bowwe nosti jäljeltä. Huutelin sitä piilolta pois, kun en nähnyt sen siellä olevan. Onneksi ei tullut ;-) Palasimme tuulen alapuolelle ja jatkoimme paarustamista.
Toka maalimies oli kuusen alla oikein hyvin piilossa. Tätä piiloa Bowwe hieman ihmetteli, haukahti pari kertaa ja tuli minua vastaan. Lähti kuitenkin omatoimisesti tarkentamaan kuusen alle ja hakemaan palkkansa. Taas takaisin tuulen alle. Umpihanki ei koiraa haittaa, kun haju tulee nenään sinne on mentävä.
Kolmas maalimies oli myös kuusen alla, tällä kertaa se ei enää ihmetyttänyt, Bowwe viritteli ilmaisua samalla, kun minä menin piilolle. Jälleen paluu tuulen alle.
Neljäs maalimies oli seisova. Jatkoimme matkaamme eteenpäin ja Bowwe teki omatoimisen tarkastuksen myös oikealle, josta palatessaan sai kohdallani hajun maalimiehestä. Pyöri hetken sijoillaan tarkentaen hajun tulosuuntaa. Olisihan tuo voinut tietenkin käyttää myös silmiään, mutta onneksi ei, vaan eteni maalimiehelle hajulla.
Kaiken kaikkiaan oikein onnistuneet treenit kaikilla koirilla. Lumi ei haitannut ketään: ei meitä ihmisiä saatika koiria.

Treenien jälkeen Bowwe pääsi eno-mies Retun kanssa kirmaamaan pitkin metsää.

lauantai 9. tammikuuta 2010

Bowwe pompula 1 vee

Ja meillähän näitä juhlia nyt tammikuussa riittää, kun nuorimmainenkin täyttää tänään 1 vee! Lisää juttua ja kuvia päivän kirkastuttua.
Tässä lisäys:
Bowwe on vilkas. Se rakastaa juoksemista. Se tahtoo välillä myös totella, eli tulee vislauksesta vauhdilla luokse. Bowwe on myös varas, pyykkivaras: se tahtoo esitellä löytönsä kaikille eikä tule tuolloin vislauksesta luokse ;-). Siis se on mielestään hauska. Ja onhan se. Lisäksi mahottoman mukava ja työteliäs koira. Kiitos Sonjalle tästä persoonasta!


Nukkuu se aina välillä, mutta kummallisissa paikoissa (tässä kirjahyllyssä)

Bowwe on sen verran liikkuvainen tuolla ulkona, että yksikseen on ihan turha yrittää kuvaamista. Tai no, aina voi yrittää, mutta julkaisukelpoista kuvamateriaalia ei synny. Meni jo!


Päivänsankari tänään. Muissa kuvissa näkyy vain pyrstö ;-)

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Ikioma Salka 12 vuotta

Maksalaatikko-nakkikakut on jo syöty päivänsankarin kunniaksi. Meidän Salka-muori täyttää tänään 12 vuotta.
Sitkeästi vanha frouva paarustaa metsälenkeillä, vaikka loppumatkasta yleensä käyttääkin vanhoja jälkiä. Kuulokaan ei taida olla entisensä vai liekö iän tuomaa arvokkuutta/jästipäisyyttä, kun ei aina jaksa kuunnella. Hajuaistissa sen sijaan ei ole mitään vikaa, mitään et siltä salaa syö. ;-)

Salka on sellainen kukkaistyttö: Sen päälaella on jokin ihme rauhanen, josta erittyy kukkaistuoksua, etenkin kun mielihyvä on korkeimmillaan. Sen aistii parhaiten aamuisin, kun frouva puskee päällään minua hereille ja ylös sängystä. Toki tuoksu on aina nuuskuteltavissa ja siitä Salka tykkää.

On kyllä ihan uskomaton ja ihana koira muutenkin, niin kuin kaikki omistajansa kanssa pitkään eläneet tessut. Olemme tässä ajan saatossa oppineet toistemme tavoille ja lukemaan toinen toistamme. Pelkkä murheellisten asioiden ajatteleminen saa sen katselemaan huolestuneena. Varmaankin sitä tulee hengittäneeksi eri tavalla, en tiedä. Minullekin on opetettu, mitä tarkoittaa tietynlainen pitkä tuijotus. Jotain tarttis yleensä silloin tehdä: Juomavesi on loppu tai joku muu karvahousu on luvatta sängyssä.

Tällaisina merkkipäivinä sitä tulee ajatelleeksi yhteiselomme rajallista aikaa. Voi kun sen saisi pidettyä luonaan ikuisesti!


Iän myötä Salkan korvat ovat muuttuneet yhä lennokkaimmiksi


Hieman on jo muutenkin harlekiinin kuono harmaantunut


Raiputti 9,5 vee


Hönö-Heikki Holik, reilu 8 vee


Bowwe ihan just 1 vee

tiistai 5. tammikuuta 2010

Luonnon ihmettä... ainakin minulle

Tiesittekö, että myös palokärki kaivelee muurahaispesiä etsiessään ruokaa? Minä en, mutta nyt tiedän.
Hauska sattumus metsälenkillä, kun palokärki tuhtasi niin syvällä muurahaispesän syövereissä, ettei huomannut meidän tuloamme. Itse havahduin palokärjen rääkäisyyn ja Bowwen hölmistyneeseen ilmeeseen sen rynnätessä linnun perään. Onneksi siivekkään pyrstösulat tällä kertaa säästyivät.
Hyvin on Rai-mummo pentua opettanut metsän saloihin. Pikku-neiti viilettää jo varsin pitkälle itsekseen. Ei varsinaisesti mikään hyvä asia jos riista kiinnostaa noin paljon :-/
Tällä hetkellä Bowwe katselee/kuuntelee telkusta hiirihaukan pesäpuuhia...

lauantai 2. tammikuuta 2010

Reagointia

Vuoden 2010 ekat minihakutreenit (vain 2 koiraa) takana. Bowwelle olin ajatellut lähinnä reagointiharjoitusta, mutta tämä lumen määrä teki vähän tepposet, sillä hakumestojen tiet olivat auraamatta/ajamatta. Päädyimme umpihankitreeneihin lähellä Histaa.
Eka reagointi meni jäljennostoksi, reagointia toki sekin, mutta toinen oli jo ilmavainulla nostettu. Maalimies oli molemmilla kerroilla selin koiran tulosuuntaan, jotta se hieman hillitsisi neidin pussailuintoa. Bo oli tarkoin nuuskuttanut maalimiehen päätä kiertäen sen jälkeen etupuolelle palkkaa lunastamaan. Anna kehui koiraa rauhallisesti, jotta se ei nousisi turhaan pusuvireeseen.
Pakkasta oli sen verran paljon, että emme viitsineet pidempää metsässä kökkiä.