keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Etäduunia möksällä

Tänään oli ihan pakko lähteä hellettä pakoon möksälle. Nyt olemme iloisesti perillä ja ryntäsimme koko poppoo järveen välittömästi autosta ulostauduttuamme. Ihah-hah-naa ja lämmintä vettä. Enää pari päivää duunia ja loma odottaa. Siskon ranchille olen lupatunut talkoolaiseksi ensi viikonlopuksi, ei siis mikään lepoloma tiedossa.

Vielä nuo kituliaat kaksi aamua ja sitten lomille lops!

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Paimentamista vol.18

Sama raatotreeni jatkui, tällä kertaa yllätyksen voimaa ei enää ollut ja meno oli sen mukaista. Bowwe on kyllä aika sinnikäs pala vänkäämään vastaan. Ketku. Siksi treenit olivat aikamoista tahtojen taistoa, lopulta päädyttiin suolapatsas-tyyliin ts. en tehnyt elettäkään ennen kuin koira oli edes himppasen kuuntelevaisen näköinen. Taitaa tepsiä tuohon elikkoon parhaiten.

Olihan koira ajoittain jopa kuulolla, ainakin toisella kierroksella kuumuudeen väsyttämänä. Kävi kyllä silloinkin lambien juomakaukalossa uimassa. Juu ei toki käskystä vaan ihan omasta villistä tahdostaan.

Jotain hyvääkin löytyi: Häkityksessä alkaa olla jo ideaa, sekä ohjaajalla ja koiralla.

Toivottavasti treenejä katsomaan tullut Messi-serkku ei saanut huonoja vaikutteita Bowwesta. ;-)
Pentu-pentukin hetken lähiympäristöään tutkittuaan hokasi lambit portilla. Meni reippaasti katsomaan kavereita ja avot mustan koiran voima sai lampaat liikkeelle. Myöhemmin Messi katseli tilan Swedu-koiran paimennusta aidan rakosesta päätään aitauksen puolelle roikottaen. Olipa kiva kun olitte mukana!

torstai 22. heinäkuuta 2010

Paimentamista vol.17

Tänään oli taas raatotreeni, kaivettiin korvat Bowwen päähän. Määrätietoisesti estäen virheellinen toiminta.

Eka rundi alkoi yhteisellä lambien kuljetuksella niin, että koira kulkee kytkettynä takanani. Hetken päästä käsky istu, jonka jälkeen siirryin koiran taakse. Luoksekutsu, jota Bowwe ei kuunnellut vaan yritti kiertää tasapainoon. Eipähän elikko päässyt karkuun, kun taluttimen toinen pää oli minulla. Tästä vielä siirryimme yhdessä koiran kanssa laumasta poispäin ja maahanmeno. Minä siirryin lambien luokse, josta kutsuin koiran aja-käskyllä ajamaan laumaa, ei siis hakukaarelle. Näitä harjoitteita jatkettiin, niin kauan että sain poimittua koiran mukaani ilman talutinta.
Heiii-i sillä on sittenkin korvat ja tottelevaisuusnappi on löytynyt. Himppasen meni välillä sijaiselle ja söi lampaanpipanoita, kun ei ymmärtänyt aina mitä haettiin takaa. Etenkin käskyn alta maasta ei tahtonut aluksi nousta millään ajoon. BTW pissasikin kerran makuultaan, hieman vaan nosti peppuaan ylös.

Toka kierros alkoi Bowwen ja yhden lampaan tulisuudelmalla. Eläimet olivat nenät vastakkain portilla ja Bowwe päätti pussata villakerää ranskalaisittain. Päästyämme aitaukseen yksi lambi oli saanut tarpeekseen ja loikkasi portin yli ja Bowwe perässä, onneksi minä oli taluttimen päässä ja neidin korvat kuulivat kieltoni. Oikeinhan se toki teki, koska lauma PITÄÄ pitää kasassa.
Episodin jälkeen jatkoimme samaa raatotreeniä, josta jatkoimme häkitykseen ja hakukaareen. Välillä Bowwe kävi ahtautumassa juomakaukaloon vilvoittelemaan.

Ihan mahdottoman hyvä treeni.

Mukana myös Eija ja Reiska, kivvaaa!
.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Hakuilemassa

Onneksi pahimmat helteet ovat jo hieman hellittäneet ja metsässäkin oli vähemmän saunafiilis.

Bowwelle vastatuuleen ja -mäkeen siirtyvänä maalimiehenä kaksi piiloa. Tuulettomalle puolelle, etukulmaan oli ajatus ottaa haamu.

Eka maalimies valmiina rinteessä kallion päällä etukulmassa. Haisut valuivat hienosti keskilinjalle, jossa Bowwe odottelikin kärppänä lähetyskäskyä. Lennokas pisto ja muutama haukku ilmaisuna. Menin piilolle koiraa vastaan, josta siirryimme keskilinjalle katselemaan tuuletooman puolen haamua.

Toiselle piilolle Bowwe päättikin karata etukulmaan näkemättä haamua. Hihkuin sen takaisin uusintalähetykseen. Maalimies siirtyi edellisestä paikasta sivulinja suuntaisesti eteenpäin. Tällä kertaa piilolle lähdettiin luvan kanssa. Haukkua ei juurikaan seisovalle maalimiehelle kuultu.

Kolmas taas valmiina. Hieman kaartuva pisto, ilmaisuksi saatiin yksi haukku, jonka jälkeen pikainen kurkkaus keskilinjalle. En tiedä olisiko edellisen piilon äkseeraus vaikuttanut koiraan.

Ihan jees treeni, jonka lopuksi pennut pääsivät taas painimaan ja minä pusuttelemaan niitä.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Bowwe uimassa

Viime kesänä Bowwe ui huomattavasti maltillisemmin. Tänä kesänä keppien heittely kiihdytti koiran hassuun helikopterimenoon, uiminen oli sitä sun tätä. Nyt kun uidaan ilman keppejä, niin ainoastaaan minä olen kuin seepra (kynsien jälkiä): Neiti paimentaa vedessäkin ja kaartelee HYVIN lähellä.
Kas kun tuokin "vietti" on nyt sytytetty, niin Bowwe ui kuin hinaaja! Kuinkahan meidän saunominen oikein onnistuu!?!

Möksällä mokkulan kanssa

Avot, etäduuni onnistuu rivakammin täältä, ko kotoa kiinteän yhteyden päästä. Saunalahden Nopsa-liittymä on 3 kertaa nopeampi, ko kiinteä duunin yhteys kotosalla. Täällä on vaan 150% mukavampi olla, ko pääsee välillä järveen vilvoittumaan ja koissut saavat olla pihalla jos haluavat. Ei tarvitse pelätä niiden saavan lämpöhalvausta, kotona oli 27-28 astetta sisällä, kun isot räppänät olivat auki. Takaovea en uskaltanut jättää kokonaan auki poissa ollessani, joten lämpö nousi liki 35 asteeseen. Ei ole koiran saatikka ihmisen paikka. Lähdimme siis hellettä pakoon. Ei huono olosuhde: Kuinka moni menee ruokiskella uimaan!!!

Hirsimökki on kyllä mukavan viileä, vaikka auris porottaa. Täällä ei ole sähkölaitteiden mukanaan tuomaa lisälämpöä, vain kaasujääkaappi ja -liesi. Ristiveto sentään on pakko olla, jotta viileys säilyy. Just nyt ainoastaan Bowwe jäi pihalle hauen pään kanssa teutaroimaan, muut tulivat suosiolla tänne sisälle viileään kanssani.

Sähköt tänne saadaan agregaatilla, yök mikä meteli, läppärin akut onneksi pelastaa jatkuvalta päkätykseltä.

Siivosin/tyhjensin eilen illalla autoa ja sieltä löytyi vinkilelu, jolle Bowwe on esitellyt paikkoja suurella intensiteetillä juoksemalla nalle suussa pitkin pihoja, ja pitkään.

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Paimentamista vol.16

Huristelimme liki 30 asteen helteessä Somerolle lambien pariin.

Liekö hautova helle vai möksällä kirmailu vienyt suurimman laukkavaauhdin koirasta, mutta neiti oli kuulolla ja totteli ekaa kertaa näiden edellisten laukkatreenien jälkeen. Vohaa!

Eka treeni aloitettiin jo aitauksen ulkopuolella, jonne koira jätettiin makuuseen. Käskystä aitaukseen, mutta Bowwen tarve kiertää tasapainopisteeseen sai lampaat melkein ulos aitauksesta. Onneksi olin nopeampi ja sain portin ajoissa kiinni. Tästä jatkoimme pienempään pyöröaitaukseen ja lambien häkistykseen. Tuttu tasapainoilu jatkui ja koira kiersi pyöröaitausta. Romautin paimensauvallani kuuluvasti metalliaitaukseen ja koira pysähtyi kuulolle ja maahan, jotta saimme lambit aitaukseen.

Suuntien opettelua, useampi lauman kierto samaan suuntaan. Bowwe tarjosi ensin tavalliseen kello kuuteen maahan menoa, josta ohjasin sen jatkamaan samaan suuntaan. Maahanmenoja ja suunnan vaihtoja useampi, jonka jälkeen koira maahan aitaukseen, portti auki ja aja käskyllä lambit ulos. Kuumuus vei veronsa eikä koira jaksanut aloittaa laukkatuokiotaan vaan totteli hakukaarelta maahanmenon samoin kuljetuksissakin neidin korvat olivat auki. Sain jopa houkuteltua pari kertaa Bowwen maahanmenon jälkeen laumasta kauemmas kanssani lähetykseen hakukaarelle, koira kyllä vilkuili lambien suuntaan huolestuneesti molemmilla kerroilla.
Jano ja kuumuus veivät Bowwen portille, ei juonut tarjottua vettä. Hetken päästä se hyppäsi aidan ylitse katsomoon. Huusin sen sieltä takaisin hommiin, yksi lauman kierto ja maahan. Eka kierros oli siinä ja sitten letkuttamaan Bowwen mahapuolta ja juomaan.

Toka kierros suurinpiirtein samaan tahtiin. Hakukaarelta neiti yritti taas alkuksi unohtaa maahanmenon, mutta Kimmon vinkistä vaarin ottaneena siirryin estämään koiran kulun ja kas kummaa se tajusi itsekin, maahan on mentävä. Pyöröaitauksessa taas suuntien opettelua. Sen jälkeen suuremmassa aitauksessa kuljetusta rauhallisesti. Kävimme koko porukka (paitsi minä) yhdessä juomassa, lambeista vain yksi uskaltautui samalle juoma-astialle koiran kanssa. Lopuksi Bowwe päätti taas poistua omatoimisesti katsomoon. Takaisin hommiin aitauksen yli. Pieni tottis, ts. yksi lauman haku ja homma hanskassa. Ansaittu letkutus ja juomatuokio.

Oikein hyvä treeni, kaiketi ohjaajan kuumasta flegu olemus tarttui koiraan.

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Mökkeilyä

Aivan valtavan rentouttavan ihanaa katsella koiriensa iloa. Eipä silti ei ole olosuhteissa valittamista emännälläkään: vesi on lämmintä ja aurinko paistaa. Paarmoja ja muita ötököitä on ihan läheisiksi ystäviksi saakka, mutta ne kuuluvat kesään.

Täällä on koirien tilaa kirmailla, ottaa aurinkoa, möyriä puskissa ja UIDA (tai muuten vaan räpiä/maata vedessä)!. Kullakin karvahousulla tuntuu olevan oma tehtävä täällä möksällä. Holik ja Salka ovat yleensä kanssani portalla. Raiputti hakee itselleen parhaimman tähystyspaikan ja Bowwe paimenen tyyliin yrittää pitää laumaa kasassa, ts. neiti ei pailjon pötköttele.

Bowwe ui tai räpii jo pitkiäkin matkoja. Tyylipistiéitä ei voi antaa ;-)

Taas harmittaa ko kameraa ei enää ole. RIP Lumix!

torstai 8. heinäkuuta 2010

Paimentamista vol.15

Hallintaa ja harmoniaa... hah, näin oli ajatus.

Meille sattui yksi villikko lammas, joka päätti loikkia aitauksesta ulos, Bowwe perässä liinansa kanssa. Lambi päätti mennä pihattoon isomman lauman luokse usemman aidan yli, Bowwe yhä edelleen liinoineen perässä. Kummasti koira poimi isommasta laumasta kyseisen karkulaisen ja ahdisti sen taas portille, josta lambi päätti jälleen kerran loikata yli. Lammas oli selkeästi ihan vauhkona ja Bowwen ja minun taidot eivät vielä riittäneet villikon palauttamiseen/rauhoittamiseen. Koira otettiin kiinni (onneksi oli se liina perässä), jotta lambi saatiin takaisin pihattoon. Olipahan treenin aloitus!!!

Jatkettiin sitä hallintaa aluksi liinan kanssa ja hetken jälkeen ilman sitä. Bowwe kykenee jo kuljetuksessa (ainakin näin kuumalla) kuuntelemaan, eikä pahemmin rynninyt aja-käskyn saatuaan, vaan lähti varsin rauhallisesti liikkeelle. Kimmo tuli kaveriksi alussa, mutta jahka Kimmo palasi katsomoon, niin Bowwen pirumieli nousi taas esille. Se saaplari maahan meno, kun taitaa olla B:n mielestä rangaistus. Itse koetan sanoa sen nykyään karjumati.

Toinen kierros: Kulmatreenit, jotta Bowwe ei pääse hakukaarelta kiertämään koko laumaa: Välillä totteli välillä ei. Mentiin pienempää pyöröaitaukseen treenaamaan suuntia ja maahan menoa (Ohessa Sonjan ottamat kuvat häkityksestä). Aikamme ko. käskyjä treenattuamme ajoimme lambit taas isompaan aitaukseen. Ei vaan taas muistunut koiralle mieleen käskyt. Marika huikkasi, että "anna sen kiertää teitä tekemättä yhtään mitään, katsotaan kuinka kauan se jaksaa kiertää". No hah, se tepsi ja elikko pysähtyi noin 8. kierroksen jälkeen. Helppo komentaa väsynyttä koiraa. Tämän jälkeen pari rauhallista kuljetusta ja koira suihkuun pihaletkun alle.

Sonja ja Batsku plus Eikku ja Reiska myös mukana. Oikein oli mukavaa katseltavaa kumpaisenkin paimennus. Bataille pääsi tokalla kierroksella Marikan ohjaukseen, hieno koira tottelemaan ja lauman haku onnistui vieraankin ihmisen ohjauksessa.


Häkitystä

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Hakuilemassa ja pentuja pussaamassa

Iiiks, olipas erityisen mukavat hakutreenit, kun pääsi pussailemaan Biitin pentuja. Mukana metsässä olivat Flaksi, Messi ja Onni. Ihan mahdottoman innokasta porukkaa, vaikka ilma oli painostava pikkuisillekin. Pikku-hakumiehet ovat lupaavia, avoimia ja ahneita pennuja kaikki. Treenien lopuksi huvitimme mieliämme seuraamalla "kääpiöiden" painia. Flaksi esitti isännän elkein kuinka juomaämpärissä voi polskia. Toivottavasti Annen ottama kuva onnistui!!!

Bowwen treenissä kaksi uutta maalimiestä haamuna, jotka jatkoivat näyttäytymispaikastaan syvemmälle metsään sillä välin, kun koira oli käännetty pois näkymästä. Bowwe oli kerännyt kierroksia koko muun treenattavan porukan ajan ja virtaa oli kyllä. Ilmaisua ei ollut tarkoitus vaatia, mutta elukka komenteli omaehtoisesti palkkaansa. Lopuksi ilmaisuja keskilinjalla.

Bowwea taisi harmittaa, kun se ei ole enää porukan kuopus...

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Paimentamista vol.14

Liinatreenit. Rauhallinen eleetön ohjaus. Tottelemattomuudesta sain Bowwen liinalla kiinni, josta neiti palautettiin hissuksiin aina alkupisteeseen. Aluksi Marika roikkui liinan päässä, jotta saimme alkuhöyryt pois. Kummasti koira vaihteeksi kuunteli hikisen painostavassa säässä. Raskasta koiralle ja ohjaajalle.

Toinen kierros olikin sitten ihan oikeaa toisen lauman jakoa ja siirtoa aitauksesta toiseen harjoitusaitaukseen.

Ensin lauman kokoaminen aitauksen portille, johon saimme Kimmon avustuksella Bowwen jopa oikeaan paikkaan maahan. Saatiin tarvittava määrä lampaita ulos. Portilla pönöttävät lampaat koira koitti taas ajaa kasaan ja sai ne kuitenkin levälleen. Kaksi antilooppilammasta hyppäsi takaisin aitaukseen, josta syntyi Bowwelle suuri ristiriita - mitä mitä, entäs nuo suureen aitaukseen jäävät lampaat.

Tämä koitti taas kalastella koiraa liinaan kiinni, jotta kuljetus harjoitusaitaukseen olisi onnistunut. Ehkä olisi pitänyt antaa sen vaan kiertää luonnostaan laumaa, kyllähän se niinkin olisi onnistunut. Lampaat kipittivät edellämme nätisti piha-aitaukseen (väärä paikka) ja yksi onneton jäi sarvistaan kiinni, Kimmoooo, apuaaa.

Matka jatkui kohti harjoitusaitausta ja porttia. Samaa sahaamista portilla kuin aiemminkin. Lauman kokoamista ja uudelleen portille. Koira väärässä paikassa ja lampaat taas ulkona. Hitto, koskahan minä itse opin. Lopulta lauman kuljetusta aitauksessa, hallintaa jne.

Kimmon kommentien mukaan en tue koiraa tarpeeksi, ottaen huomioon sen iän ja kokemuksen. Tottahan tuo on, pienillä omilla oikean suuntaisilla liikkeillä kerron koiralle mitä siltä odotan. Aluksi tottelemiselle/kuuntelemiselle pitää luoda oikeat olosuhteet hidastamalla koiran liike ja tämän jälkeen vasta käsky.

Kyllä täytyy sanoa, että tällaiset tilan oikeat työt saa ymmärtämään paremmin koulutuksen tarkoituksen. Torstaina uudelleen.
.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Bowwe, entinen syyläsuu

Bowwe sai ekan syylänsä kieleen joskus maaliskuussa, ensimmäisten juoksujensa jälkeen. Kielen iso pöllykkä on killunut kuin purkka Bowwen suussa näihin päiviin saakka. Eikä siinä kaikki, niitä alkoi ilmestyä lisää kieleen, ikeniin ja huuliin. Tässä kohtaa emäntä ryhtyi googlettamaan aihetta. Yksi tai kaksi syylää ei haittaa, mutta jos niitä alkaa olla suu täynnä...

Google-armias vinkkasi osterivinokaspuristeeseen. Ko. valmisteen tiedetän auttavan ihmislasten syyläongelmiin ja olipa muutama koiraihminenkin siitä vakuuttunut. Ei ollut kallis kokeilu 12 euroa ja risat 120 kapselia, joita annan 2 kapselia 2krt/pv. Viikon jälkeen ainoastaan yksi syylä jaksaa enää sinnitellä huulessa, senkin koko pienenee miltei silmissä. Kielen näkyvä syylä lähti häviämään heti ja oli kolmessa päivässä poissa.

Syyksi koiran syyliin ehdoteltiin alentunutta vastustuskykyä, mikä kyllä sopisi ekojen juoksujen aikaan. Onhan se pikkulikalle aikamoinen hormoonimyrsky ja muutos. Oli niin tai näin. Nyt ne syylät ovat voitettu kanta. ILOINEN!
.