sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Viikonlopun treenirytkäys vol.2

Sunnuntaina treenit tutussa paikassa Nummelassa, mutta sentään yksi uusi maalimies. Tuuli keskilinjan suuntaisesti vastainen. Kaksi ensimmäistä näkölähtönä etukulmiin, josta sivurajaa edeten noin 10-15 metriä. Vein Bowwen repuille tasaamaan ajatuksia, jotta maalimiehet ehtivät piiloihinsa.
Eka pisto oikealle, koira eteni maalimiehen hajuvanassa ei eturajaa pitkin. Helpohko nakki koiralle ja haukun virittelyä. Maalimies jäi paikoilleen edeten kolmanneksi mm:ksi.
Toinen vasemmalle reippaasti etukulmaan, josta (varmaankin) hajuvanassa hieno laatikkopisto tuoreelle maalimiehelle haukkumaan. Menin piilolle ja ohjeistin maalimiehen siirtymään umppariin sivurajaa pitkin.
Kolmas haettiin hajumielikuvalla. Lähetys ok. ja reipas eteneminen piilolle, muutama haukku.
Neljäs oli umpparissa, ei mikään suora pisto. Ehkä rata alkaa olla jo liian tuttu, sillä välillä tuntuu, että koira arpoo edelliskertojen piiloista. Noo, ei siihen maailma kaadu, täytyy taas seuraavalla kerralla mennä uuteen treenipaikkaan. Kaiken kaikkiaan hyvät treenit molempina päivinä.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Viikonlopun treenirytkäys vol.1

Lauantaina uudessa metsässä tuulet kävivät kohtisuorasti vasemmalta keskilinjalle. Bowwelle tuplamielikuvat etukulmiin ja autoon odottamaan vuoroaan. Autolle mentäessä elukan ällistynyt ilme olisi ollut kuvan arvoinen: Mitä ihmettä, enkö pääsekkään hommiin!!!

Eka pisto tuulettomalle puolelle, suora ja lennokas eteneminen. Viritteli haukkuaankin tuoreella (uudella) maalimiehellä
Toinen tuulen puolelle, niin ikään lennokkaasti ja haukut päälle.
Kolmas ukkeli haettiin haisumielikuvalla. Piilo noin 10 metrin päässä keskilinjalta, joten kiersimme tuulen alle hajulle. Oikein komea lennokas pisto ja matkalla hajun saatuaan tiukka käännös hajun läheteelle. Maalimies oli hyvin kuusten alla piilossa, joten koira joutui paikallistamaan piiloa huolella.
Neljäs oli umpparissa vastatuulessa. Ajatuksenani oli lähetys suoraan haisuun, mutta töpeksin itse lähetyspaikan suhteen eli en ollut suoraan piilon kohdalla. Ekalla yrittämällä Bowwe kävi moikkaamassa keskilinjalla olevat maalimiehet. Toisella kerralla eteni kymmenen metriä ja kaarsi toiselle puolelle, tuli onneksi vislauksesta takaisin. Neljännellä lähetyksellä neiti uskoi, että etenemissuunta on se mihin läetetään. Työvoitto, koira sai hajun edettyään tarpeeksi syvälle. Iloinen haukkuisa löytö.


sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Sunnuntaipäivän ratoksi hakumetsässä

Ajoimme radan erisuuntaan kuin aiemmin eli keskilinjamme kulki aikaisemman radan halki. Tuulet lievästi vasemmalta vastaiset, joten etukulmien hajut tulivat jo pellolle, josta hyppäsimme radalle. Hieman Bowwe oli ihmeissään uudesta tulokulmasta eikä ehkä mieltänyt meidän olevan poimimassa hajuja, silti nenu oli auki.
Eka maalimes oikealla umpparissa, jonne koira irtosikin, mutta ei maalille saakka. Kutsuin elikon uudelleen lähetykseen ja sillä kertaa eteni tarpeeksi syvälle. Hännän pyörimisestä pystyi helposti päättelemään maalin löytyneen. Neiti viritteli taas myös haukkuaan.
Toinen ukkeli oli myös umpparissa lievässä vastatuulessa. Koira irtosi etsiytyen tuulen alle (ei siis ihan siinä suunnassa mihin lähetin) ja umppariin sisälle, viritellen taas haukkua piilolla. Menin piilolle vieden palkat mennessäni.
Kolmas haettiin haisumielikuvalla tuulen alta. Lennokas pisto haisumielikuva paikkaan, josta iloinen löytö ja ääni mukana. Maalimies oli sadeviitan alla piilossa, jota Bowwe olikin häirinnyt hyppien päällä. Hyi hyi. Vein palkat mennessäni.
Jatkossa täytyy muistaa ohjeistaa maalimiehiä komentamaan koira suoraan maahan jos se sikailee piilolla.
Mukava ja taas erilainen treeni. Koiralle tuntui olevan oikein virkistävää vaihtelua ajaa rata välillä toiseen suuntaankin.

Lopuksi koko karvahousukööri pääsi revittelemään metsään.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Leenan metsässä akat hukassa

Aivan uusi metsä minulle ja koiralle. Hitsi miten omakin mielenkiinto nousee, kun joutuu pähkimään rataa ja lähetyspaikkoja. Tallattiin oikein erikoisleveä rata. Ilma oli kostea ja aika ajoin myös sateinen. Tuulet kävivät vienosti oikealta keskilinjalle.
Tein Bowwelle kolme mielikuvaa, joista kaksi ensimmäistä vein peräjälkeen, kolmas umppariin suora mielikuva ja viimeinen valmiina tuulettomalle puolelle.

Kaksi ensimmäistä olivat siis tuplamielikuvina. Ensimmäinen tuulen puolelle ja toinen myötätuuleen. Saatot menivät kuin pitääkin. Myötätuulen puolelle tuli onneksi ihan vahingossa enemmän nostatusta.
Eka nostettiin siis vastatuulesta ja sinne koira upposikin tapansa mukaan lennokkaasti. Suora palkka, menin piilolle vastaan.
Toinen myötätuuleen. Lähetyksen kanssa pitikin hiemaan säätää ja vasta kolmannella neiti eteni suoraan piilolle. Suora palkka.
Kolmas suora mielikuva vietiin umppariin erityiskaukaa kiertäen, jottei koira menisi saattoreittiä piilolle. Umpparilla ärsytysilmaisu, sen tiesinkin, että Bowwe haukkuu sen omatoimisesti. Kehut ekasta äänestä plus palkka ja ovi kiinni. Neiti jaksoi paukuttaa siihen saakka kun tulin piilolle.
Neljäs lähipiilona ja valmiiniina myötätuuleen. Ajatuksena, että koira saa myötäisestä tuulesta haisun edettyään tarpeeksi syvälle. Lähetyksen kanssa säätämistä: Koira meinasi kaartaa tallausjäljeltä takaisin keskilinjalle. Pari uusintalähetystä ja uskoihan neiti lopulta, että tarkoitus on edetä suoraan. Oikein hyvä loppupeleissä, kun edetessään sinne minne ohjataan, koira sai tuulen alta haisun. Iloinen.
Hyvä treeni molemmille ja sadekin oli oikeastaan virkistävää.
Treenien jälkeen lähdin ystäväni Outin muuttomuuliksi.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Jälkeä ja hakua

Olin taas koiratätsynä Nummelassa. Nautimme kaikki täysin siemauksin ranchin rauhasta ja avarista maisemista. Bowwe äkkäsi Anne ja Timon koirien vinkulelun ja jaksoi sitä vinguttaa omaksi ilokseen ja meidän muiden kiusaksi. Ulos koirille oli katettu peltojen herkut (=jäniksen pipanat), joita oli runsaasti tarjolla. Kiitos pupujussit!

Lauantai 14.11.2009
Pakkohan ne pellot oli muutenkin hyväkseen käyttää, joten väköstelin noin 100 metrin peltojäljen Bowwelle. Taisi se vanhentua ainakin puoli tuntia ja namit joka askeleella.
Tällä kertaa olin tarkempi tuulen suunnan kanssa ja tein jäljen myötätuuleen. Vaikka jälki pellolla olikin, vastoin normi paalulähetystä, tein noston lyhyellä janalla, jotta pääsin kehumaan jälkeen reagoimisesta. Neiti bongasi jäljen hyvin jatkaen alussa rauhallisesti. Hajulle päästyään Bo meinasi hieman kaasutella, mutta onneksi mun paino jarrutti menoa. Ei minun tarvinnut pitkään roikkua riimuissa, kun koira ymmärsi, että täällähän kannattaa olla tarkkana: ruokaa tarjolla ja joka askeleella. Jäljen jälkeen itseensä tyytyväinen ja sopivasti väsynyt Bowwe kiipesi lempipaikalleen kirjahyllyyn/tasolle tarkkailemaan luontoa. Ohessa pari onnetonta kännykuvaa aiheesta.


Huushollin paras paikka: Kirjahylly/-taso


Nökö

Sunnuntai 15.11.2009
Sunnuntaina
olikin sitten hakutreenien vuoro. Edelliskertojen tuplamuistikuvien jälkeen päätin tänään ottaa haisumielikuvia suoralla lähetyksellä ja palkalla.
Eka: Tuuli vasemmalta keskilinjalle, joten siihen suuntaa haisua ei tarvinnut hakea maalimieheltä saakka, riitti noin viiden metrin sisäänmeno alueelle. Suora tyylikäs pisto ja rauhalliset kehut maalimieheltä, ettei Bo intoonnu pussailemaan. Menin piilolle, josta jatkoimme oikean myötätuulen puolelle.
Toka oli siis myötätuulen puolella
hieman etukulmasta sivurajan suuntaisesti eteenpäin, jotta pääsin haisumielikuvalle etulinjaa pitkin. Myötätuulen vuoksi jouduimme menemään alueelta ulos tuulen alle. Reipas paluu keskilinjalle ja suora hyvä pisto haisupaikkaan, josta paikannus piilolle. Kävin hakemassa koiruuden ja palasimme keskilinjalle.
Kolmas oli taas vastatuulessa umpparissa. Tämän otin valmiina luottaen alamäen imuvoimaan ja selkeään vastatuuleen. Ei ihan yhtä lennokas lähtö pistolle kuin mielikuvilla, mutta hajulle päästyään vauhti taas kiihtyi. Umpparilla haukku tuli luonnostaan, menin piilolle.
Neljäs haisumielikuva löytyi oikealta takakulmasta taas myötätuulesta, joten menimme sivurajan yli tuulen alle. Pistossa ei ongelmia, Bo poimi hajun sieltä mistä sen sai, josta paikannus maalile. Maalimies toi koiran keskilinjalle kehuttavaksi. Meillä oli mukavaa!

tiistai 10. marraskuuta 2009

Siivoaminen on mukavaa!

Ainakin Salkasta ja Bowwesta (kaksi muuta vain katselevat sujuvasti työskentelyäni)!
Vanha frouva, Salka, saa hilattua itsensä aina tielle (=tehnyt sitä aina) ja Bowwe jahtaa imuria ja moppia.

Taas tuli vahvistettua lausahdus: Vastustus lisää viettiä!
Bowwe on kuin vimmattu imurin suulakkeen kimpussa ja mitä enemmän sitä tönii tieltään pois sitä innokkaammin se iskee siihen kiinni. Mopin kanssa sama juttu. Hankala yhtälö, koska imuroiminen ja moppaaminen edellyttää suulakkeen ja mopin liikuttelemista ja mieluusti koko huushollin alalla.

Eipä tässä sinällään mitään hikeä nostattavaa ole, aikaa vaan palaa potenssiin 2. Onneksi ei ole kiire minnekkään tässä valmiissa maailmassa.
BTW. On sitten monipuolinen rotu siivouspuolella: Tiskitkin saavat esipesun pyytämättä.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Mieluisia vieraita

Rallattelukaveri Yeff pumpsahti tänään kyläsille. Säntäsimme oitis golfkentälle lenkille. Talin golfkenttä on puistoaluetta, joka on ulkoilijoiden käytössä golfkauden päätyttyä. Ihana paikka!
Kentän bunkkerit saivat aivan uuden muodon, no ainakin melkein. Jostain syystä useimmat koirat pitävät niitä velodroomeinaan ja kaahaavat reunoilla hakien lisää vauhtia. Muutama oja ja lätäkkökin tuli tutkittua.
Iloiset nappisilmät rallattelivat 1,5 tuntia golfkentällä. Meillä riitti Tanjan kanssa katseltavaa ja väisteltävää: Tuppaavat ohittelemaan varsin läheltä nämä ranskalaiset paimenet.
Kuvia, no ei ole. Ilma oli sumuinen ja kohteiden vauhti liikaa mun 6 vuotta vanhalle digille tai ehkä paremmin mun keski-ikäiselle huomiokyvylleni.
Olipa taas mukava tavata Tanja ja Yeff! Bowwestakin oli niin rattoisa tuokio, että neiti juoksee vielä unissaankin.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Sunnuntaihommia metsässä

Bowwe oli tallomassa aluetta ja samalla päästelemässä höyryjä. Homman jälkeen B:lle näytettiin etukulmiin menevät maalimiehet ja sen jälkeen autoon odottelemaan. Keli oli varsin tuuleton ja kivan kuiva pakkaskeli.

Eka maalimies syvällä etukulmassa. Hieman oikealle kaartuva lähtö, mutta B korjasi suunnan itse edetessään. Suora palkka ja maltilliset kehut. Saatoimme tämän maalimiehen kolmanneksi.
Toinen pisto etukulmaan. Kaarroksia ja tallausjäljenlle lähtöjä. Oikaisi suuntaa "väärä suunta" kehoituksesta. Upposi lopulta miltei etukulmaan saakka, mutta ei maalimiehelle saakka. Neiti oli mielestään siis tutkinut etukulman ja otti ritolat omatoimisesti kolmanneksi tarkoittamalleni maalimiehelle. Ei muuten tullut takaisin, vaikka kuinka huusin (ja kiroilin), tavallaan iloinen kun ei totellut ;-). "Hieno" omatoiminen suora pisto. Eipäs siinä muu auttanut kuin lyllertää piilolle. Bo tulikin jo vastaan maalimiehen kanssa. Palasimme siis takaisin etukulmaan.
Kolmas (piti olla toka). Saattelin eturajaa pitkin koiraa syvemmälle ja upposihan neiti tarpeeksi syvälle saadakseen hajun.

Kaikesta huolimatta hauska treeni koiralle. Täytyy vaan itse pitää mielessä kuinka noita siirtyviä maalimiehiä jatkossa ottaa. Ehkä haisumielikuva ennen lähetystä voisi kuitenkin olla varmenpi kuin siirtyvä mielikuva.