maanantai 29. joulukuuta 2014

Koukussa

Kaikkea sitä ryhtyykin tekemään. Kokemusta virkkaamisesta tasan kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta "sata" vuotta sitten ala-asteella ja toinen kerta 8 vuotta sitten kaulaliinan verran. Nyt juhlapyhien aikaan väköstelin kolmannen kerran puhteena tämän Happypotamuksen Heidi Bearsin ohjeiden mukaan.

Lankana Hjertegarnin Blend bamboo, ihanan pehmeä lanka, mutta ihan tuskaa virkata kukkasia yhteen langalla, josta lähtee säikeitä tosi helposti. Eli seuraava potamus virkataan  kasaan tiivimmällä langalla.
Happypotamus edestä ja takaa

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Jalat vie, suu syö, mutta korvat ei kuule

Ei ole kyse minusta joulupöydässä, vaan Bowwe paimenessa.  Katjan lampaat liikkuivat rivakasti ja huomasivat pian, että musta väkkärä näyttää ehtivän kaikkialle ja myös sellasiin suuntiin, johon koiraa ei edes lähetetty. Ei ollut mitenkään kaunista tai tyylikästä katseltavaa, tehokasta kylläkin. Toka kierros oli hieman hillitympää.
Hurunen oli valtavan iloinen päästessään lampaille eikä sunnittelemastani sisäflankkitreenistä tullut mitään, kun koira päätti vain tuoda laumaa. Koira teki kyllä monta järkevääkin ratkaisua ja sai monessa paikkaa koottua lauman antamalla lampaille tilaa palata laumaan.

Hyvät treenit, taas on hyvin tiedossa mitä asiaa kumpaisenkin koiran kanssa ensi vuonna treenataan.


lauantai 13. joulukuuta 2014

Paimennuksia

Vaikka olemme tauolla vakkaripaimennuksista, niin olemme viikonloppuisin kyllä paimennelleet: edellisenä viikonloppuna Katjan lampailla ja tänään Johannan järkkäämissä partistreeneissä Woollandiassa.

Hyviä treenejä, vaikka ne evät aina menekään kuin Strömssössä, silti paljon kokemuksia eri tilanteista. Hurulle vahvistetaan sisäflankkeja ja suuntia ja Bowwelle, yllätys yllätys, pysähtymistä tai edes vauhdin himmaamista haussa.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Katjalla paimenessa

Ihaanaa maassa on lunta ja on valtavan valoisaa. Kaiken lumen lisäksi kävimme Katjan persoonallisella lammaslaumalla paimenessa.

Bowwe oli unohtanut jokaisen käskyn ja sillä oli valtavan hauskaa samalla, kun minä pyörin kuin väkkärä lauman keskellä. Ihan tuli alkuajat mieleen. Saatiin kuitenkin hyvät treenit, etenkin kun useamman lähetyksen ja puurtamisen jälkeen sain koiran korjaamaan ja menemään sinne minne halusinkin. Mukavaa, kun se ei mene rikki, vaikka komento on välillä aikas kova.

Hurunen, noh, sen tasainen kulkuvauhti on välillä huvittavan näköistä, mutta lambeja se ei pelästytä. Martat lähtivät aina tilaisuuden tullen tuloportille Katjan luo ja sieltä me niitä haimmekin useamman kerran. Huru menee nätisti ja rauhallisesti aidan ja lambien väliin aiheuttamatta suurempaa härdelliä, seuraavalla kerralla täytynee suunnitella treenit hieman tarkemmin, jotta itselläkin olisi joki punainen lanka tekemiseen.

Entäs ne Katjan paimennettavat, oi apua miten hauskoja tapauksia. Ohessa Korpijaakon Johannan aiemmin ottama kuva kahdesta uudesta tuttavuudesta. Sähköhella ja tyttärensä Pallogrilli.

Keskellä suuri samettinaama, Sähköhella ja sen vasemmalla puolella tyttärensä Pallogrilli.
Kuva copyright Johanna Korpijaakko

perjantai 14. marraskuuta 2014

Huru hieronnassa

Huru on käynyt kaksi kertaa Tuijan taikanäppien lihashuollossa (=Toimiva Koira). Perinteinen kyljellään makuussa suoritettava hieronta ei neidille sopinut, vaan Hurunen peruutti pyrstönsä Tuijan syliin, josta fileet saivat käsittelynsä.
Ekalla kerralla lapojen välistä löytyi jumi, joka saatiin hierottua auki, plus etujalkojen ojentajien kiertäjäkalvot olivat jumissa tjsp. Sitkeästi Tuija työskenteli venkoilevan koiran kanssa ja toisella kerralla etujalkojenkin kalvot saatiin vatuloitua auki. Operaatio oli ilmeisen epämiellyttävä, sillä koira koetti kiemurrella kaikin tavoin otteesta irti. Saatiin kyllä jo ekalla kerralla kotiläksyksi venytellä etujalkoja, mutta se jäi yhteen kertaan. Nyt kun Tuija teki hyvän pohjan olemme venytelleet säännöllisesti.

Tuhannesti kiitos Tuijalle, kun jaksoit painia Hurun kanssa, ehkä se kolmannella kerralla on hieman  helpompaa.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Vuoden viimeisiä viedään

Lauantaina leikittiin taas partiksia Johannan järkkäämissä partistereeneissä.
Bowwe pääsi pellolle Pixin ja Torstin kanssa hakukaariharkkoihin. Herre guud, kun mulla meni hermo, onneksi treenikamujenkin koissut ovat tottuneet minuun, silti harmittaa oma riehuminen. Bowwehan hutiloi sitä enemmän mitä kovemmin minä riehun. Enkö millonkaan opi... Loppujen lopuksi saatiin kohtalaiset treenit aikaan, ainakaan en antanut periksi.

Huru pääsi lauantaina ja maanantaina maneesiin opettelemaan sisäflankkeja. Oi miten hyvin se reagoi paineeseen ja ottaa välimatkaa kaarella. Hakukaarelle lähettäessä minun täytyy olla tarkempi, etten anna sen kaahata suoraan jaloista kohti lampaita. Koira näes lähtee siihen suuntaan, mihin minun jalkani osoittavat. Maneesissa Huru jää jopa rauhallisesti paikalleen makuuseen ja sitä olenkin mielelläni vahvistanut, sillä ulkona se ei vaan ole malttanut.

Eilen Huru nosti lauman ekaa kertaa tolppahenkilöltä (=Tuija), noh toisella yrityksellä vasta. Ymmärrettävää, sillä pitihän Tuijalle sanoa ensin heipat. Alkuperäisen suunnitelman mukaan nyt alkaisi treenitauko, mutta mietitään vielä.

torstai 6. marraskuuta 2014

Hurun survival camp

Huoh, onneksi seikkailja on nyt kotona. Eilinen ilta ja viime yö menikin Hurua etsiessä ja huolehtiessa.

Olimme eilen kolmen aikaan lenkillä ja lyllersin sienien (=suppisten) perässä  lähimetsään. Takaisin tultaessa koissut lähtivät jonkun hajun perään. En sitä tuolloin huolestunut, mutta 20 minuutin kulittua vain Bowwe palasi kotiin.
Kuljeskelin pellolla ja kutsuin Hurua, ilta alkoi hämärtyä ja huoli kasvoi. Kävin autoilemassa rengastien koirien kuvitellun kulkusunnan mukaan.
Soittelin naapureihin tiedustelusoitot ja sain kuulla, että Bowwe oli nähty palaamassa ihan toisesta suunnasta. Hienoa, nyt oli ainakin tieto minne koirat olivat mahdollisesti menneet, mutta valtavan huono uutinen oli se, että tytöt olivat menneet vilkkaamman tien toisella puolelle. Pelko auton alle jäämisestä kasvoi.
Pimeys hiipi eikä Hurua näkynyt eikä kuulunut. Ajoin Hongontien ja Muolaantien risteykseen huhuilemaan ja samalla sain lenkkeilijältä kuulla, että peltoaukean toisella puolella oli peuran raato. Se voisi pitää koiran ainakin vähän aikaa paikoillaan. Lähdin hiljalleen ajelemaan Muolaantietä seuraavien talojen luo ja siellähän se Huru käveli vastaan keskellä tietä. Pysäytin auton ja koira jäi auton valokeilaan, kutsuin sitä, mutta se luikahti siitä jonnekin sillä välin, kun menin hakemaan autoa. Ei siis tunnistanut minua. Oli tietenkin huojentava uutinen, että se oli vielä hengissä. Palasin kotiin pellolle kutsumaan koiraa ajatuksena, että se älyäisi tulla pellon poikki suoraan kotiin. Matkaa oli linnun tietä noin 600 metriä, vaan ei osannut.
Kävin vielä Bowwen kanssa "raato-pellolla" myöhemmin kutsumassa ja vislaamassa koiraa, mutta laihoin tuloksin. Samaan aikaan ajattelin, että kylläpäs hiljaisena kylätienä pitämäni Muolaantie oli muuttunut vilkkaaksi. Jokaiset kajastavat ajovalot olivat uhka Hurulle, ei se osaa autoja väistää.

Yöllisestä huhuilusta ei näyttänyt olevan mitään hyötyä, joten palasin kotipihalle huhuilemaan. Jokainen samassa tilanteessa ollut tietää, ettei uni tule silmään, kun huoli painaa mieltä.
Aamulla kampesin itseni ylös odottelemaan päivän valkenemista, kun puhelin soi ja naapurin Nina soitteli saaneensa tiedon, että Hurunen pyrkii 3,5 kilometrin päässä Jokioistentiellä olevaan taloon sisälle. En ole ikinä vielä ajanut Hongontietä niin lujaa, kun tänä aamuna. Määränpäässä pihalla odotti innokas Hurunen asukkaan kanssa, ujoudesta ei ollut tietoakaan, minua se ei tunnistanut ennen kuin kutsuin sitä. Asukas kertoi, että Huru oli pyrkinyt sisälle samalla, kun hän oli ollut päästämässä kissaa ulos kello viiden aikaan. Siihen oven taakse Huru oli jäänyt pötköttämään,  kunnes puskaradio oli tavoittanut minut. Kiitos Ninalle, kun olit kertonut karkurista eteenpäin, sitä kautta tieto saavutti minutkin aamulla kello 7.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Lampaantaljalla makaa nyt hyvin väsynyt koira, sen näkee sen silmistä.

PS. Pakko lisätä vielä suuri kiitos Tuijalle, kun postasit Hurua koskevan tiedotteen SOMEssa ja toinen suuri kiitos postausta jakaneille.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Sisähallissa pitkästä aikaa

Eka kierros ährättiiin taas kahden aitauksen väliä. Sen minkä koira viime kerralla osasi, niin tänään ei. Tai no, ehketi minäkään en toiminut samalla tavalla. Saatiin kuitenkin laumajakoja aikaiseksi liruttelemalla paimennettavia aitauksesta toiseen. Positiivista on, että Hurulla ei ole estoja tulla lauman ja aidan/portin väliin ja stopit.... toistaiseksi Huru istahtaa nätisti paikoilleen ja välillä ihmettelee tilanteita ja antaa minunkin miettiä seuraavaa siirtoa.

Tokalla kierroksella kokeiltiin sisähallia pitkästä aikaa. Oho, minun pikku taskupaimen on kasvanut päästään kovasti ja treenaaminen sisähallissa vaikuttaa jo järkevältä.  Mahtavuutta. Sisäflankkeja ja suuntia, paikalla makuuta ja lampaista luopumista. Vielä/enää 5 paimennuskertaa tänä vuonna, toivottavasti saadaan vahvistettua edellä mainittuja taitoja entisestään.

Ihan valtavan hienoja treenejä kaikilla muillakin. YES!


maanantai 27. lokakuuta 2014

Aika hyvä muisti

Juu hyvä muisti, mutta niin kovin lyhyt, Hurulla meinaan. Jeerasin lampaita häkistä ulos ja peruuttelin itse koiran mielestä kaiketi liian kauas, kun se kaasutteli taas minun taskuun ja lampaat jäi aitaukseen. Uudestaan ja sillä kertaa se onnistui. Paarustelimme pitkin peltoa ja jätimme lauman eri matkojen päähän, jotta Huru sai hakea ja koota laumaa. Kuljetuksessa myös pysäyttelin koiraa, jotta saisimme rytmitettyä noita kuljetuksiakin. Aikas hyvin Hurunen jaksaa kuunnella ja hienosti kaksi ryhmää pystyy työskentelemään samaan aikaan pellolla.

Toka kierros oli ajatus tehdä samoin eli lampaat ulos häkistä, mutta toinen laitumella oleva lauma oli valunut aitauksien eteen, joten paimennettiin sitten isompaa laumaa. Otin ehkä vähän tyhmästi poispäin ajoa ennen hakukaaria, mutta kyllä se Huru lopulta ymmärsi, että välillä lampaat pitää tuoda myös minulle. Lopuksi saimme liruteltua 3 lambia karkuun häkkien luo, lähdin Hurun mukaan avuksi ja henkiseksi tueksi. Hienosti pikku likka irrotteli karkulaiset aitauksesta ja toi minulle. Jatkoimme troikan kuljetusta poispäin ajona siihen saakka, kunnes koko lauma oli taas koossa.

Hurunen on murunen!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Malttia

Hurun kanssa olemme nyt parilla kerralla lirutelleet lampaita kahden aitauksen välillä, jotta neidille ei tulisi niin jumalaton kiire stoppaamaan lauman etujoukkoa. Lisäksi maanantaina olimme avolaitumella Hurun ongelmanratkaisua vahvistamassa. Napanuora venyy ja koiran oma kykykin on kehittynyt valtavasti. Olen malttanut olla käskyttämättä sitä ja antanut sen tehdä virheitä, jotka koira on saanut itse ratkoa ja korjata. Minä olen yrittänyt olla taka-alan apujoukkona.

Tänään oli Woollandiassa talkoolaisten treenipäivä. Hurun malttitreenit jatkuivat: jätimme portin auki ja kuljettelimme laumaan aitauksesta toiseen. Välittömästi, kun stoppasin koiran sille tulee tuo edellä mainittu hätä eikä sitä estä mikään ryntäämästä stoppaamaan laumaa. Treenien lopuksi sain tänään ilmeisesti luotua tarpeellisen paineen ja pikkuneiti malttoi odotella siihen saakka, kunnes lauma oli kokonaan toisessa aitauksessa. Hieman meinaa epätoivo välillä hiipiä mieleen koiran kekkuloidessa, onneksi Marika kertoi samaa malttamattomuuden vikaa häkillä olevan välillä myös heidän omissa koirissaan.
Kiitos kivasta päivästä ja maittavasta tarjoilusta.


perjantai 17. lokakuuta 2014

Syksyn tyttöset

Melkoisen hankalia kuvattavia, mutta lenkin jälkeen muutama onnistunutkin otos. Tarkemmat kuvat saa näkyviin klikkaamalla.

Tirppunen tarkkana

Stalkkeri Huru melkein vastavaloon kuvattuna

Ihanat tyttöset. PUS!

maanantai 13. lokakuuta 2014

Otettiin riehumalla hiki

Sen verran oli taas käsivarret liikkeessä treenien aikana, notta hiksahan siinä tuli. Huru jatkoi edelliskerran malliin. Saatiin häkitettyä lampaat pellolle rakennettuun aitaukseen. Ulosoton yhtyedessä jouduinkin sitten neuvottelemaan hieman kovaäänisesti koulutettavan kanssa. Treenien lopuksi lampaat palasivat lampolan viereen aitaukseen, josta Huru niitä lähti vielä kokoamaan. Huh, olispas hankalaa saada koko lauma ulos, kun koiralle tuli taas valtava kiire ulos stoppaamaan lauman kärkijoukkoa. Täytyy treenata avoimella aitauksella ja pienemmällä määrällä lampaita, jotta koiruus tottuu kulkemiseen sisään ja ulos.

Bowwe pääsi taas Pixien kanssa ottamaan hakukaaria. Ihmeellisesti Bo väistää tolppaihmisiä laumalla. Jouduimme neuvottelemaan hakukaaresta oikealle useamman kerran. Ja taas meinasi tulla hiksa.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Hurulle tehoja

... treenejä meinaan, Bowwe on pikkuisella tauolla ja Hurunen pääsee molemmille kierroksille treenaamaan.

Laiitumen lampaat olivat kokenempia marttoja ja sopivia meitin treeneihin. Nyt kun paimennettavat eivät heti kättelyssä kirmanneet laitumen kauimmaiseen nurkaan, annoin Hurulle enemmän vapauksia ja mahdollisuuden myös ratkoa tilanteet itse. Samalla olin myös itsekin enemmän hereillä ja kipittelin koiran avuksi. Kerrassaan mukava tuokio pellolla. Tokalla kiekalla treenasimme väliintuloja aitauksessa kuten viimeksikin. Jotain jännää ja kummallista siinä aitauksessa Hurun mielestä on, sillä loikkasi ulos taas siinä vaihieessa, kun toista ryhmää olin häkittämässä.

Opettavaiset treenit ja pullaa oli valtavasti tarjolla!

maanantai 29. syyskuuta 2014

Avolaidun opettaa ja hikoiluttaa

Hurun kanssa jatkettiin siitä mihin lauantaina jäätiin eli pellon kiertoon. Hyvin hyvin liukkaat lampaat, joiden hallintaa Huru opetteli. Vielä ei ole tarpeeksi kilsoja mittarissa, jotta homma sujuisi suunnitelmieni mukaan. Täytyy vaan itse malttaa pitää treenit mahdollisimman monipuolisina ja esitellä tessulle uusia asioita tasaisin väliajoin. Ohjaajalle tuli kyllä hiksa!

Tänään treeni alkoi oikeastaan pönötystreenilä, josta jatkettiin poispäin ajona aidan vieruksia. Yhteistyökumppanit kiihdyttivät laitumen pitkällä suoralla ettemme ennättäneet niiden silmänurkkaan vasta kuin loppumetreillä. Pellon pääty meni hienosti, mutta pian villakerät päättivät ottaa spurtin kohti kavereitaan. Niin myö taas lyllerrettiin yhdessä lampsujen eteen kääntämään porukka. Välillä saimme oikein hyviä pätkiä kuljettua, mutta lopulta Hurunen teki oman päätelmänsä lauman kaikotessa sen mielestä liian kauas. Koetin kyllä astua liinan päälle estääkseni elikon kulun, en osunut. Huru teki kyllä valtavan nätin hakukaaren, mutta se jäi hieman vajaaksi ja lauma lähti taas kohti kavereitaan ja treeniaitauksia. Päätin kulkiessani, että Huru saa hakea ne, vaikka kuinka läheltä, periksi ei anneta. Tuija oli myös pellolla, jonka Huru ilokseen matkallaan bongasi. Olisi hypännyt Tuijan taskuun, jos olisi sopinut. Vielä kerran koira joutui kokoamaan lambit ja sen jälkeen eka kierros oli lusittu.

Toiselle kierrokselle olin suunnitellut koiralle malttitehtäviä ja väliintuloja portilla. Hurullahan on valtava kiire portille, kun osa laumasta on valunut portista ulos. Tällä kertaa se joutui odottamaan isomman lauman takana ja sai luvalla tulla väliin jakamaan/stoppaamaan lammasvirran. Väliitulo näytti olevan lempiliike, vaikka hämennystä aiheuttikin kahdessa vierekkäisessä aitauksessa olevat lampaat. Siirryimme yhdessä sortatun lauman luo ja häkitimme sen vielä pienempään aitaukseen. Voi murunen, miten hieno.
Siirsimme taas uuden satsin villakeriä toiseen aitaukseen ja nyt hämmennys vain kasvoi. Ei voinut Hurunen ymmärtää tätä kolmen lauman tilannetta, loikkasi aitauksesta ulos, kun lähetin sen vasemmalle kokoamaan lauman jälleen häkitykseen (=se pienempi, johon ekat jo häkitettiin). Merkillinen koira, kun ei ymmärrä tällaista mahdotonta höpöttelijää. Any keis saatiin lopuksi kaikki lampaat sinne mihin pitikin ja Hurulle hirveästi kehuja. Oikein hyvä treeni.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Hurun aika oppia...

... Oppia ja nähdä muutakin maailmaa. Katjan lambit ovat olleet aivan ihania ja vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia kuin muutkin treenilampaat. Bowwelle välipäivien treenit ovat olleet palauttelua kokeista.

Maanantain treenilampaat olivat varsin liukasta nuorisoa. Huru sai keskittyä työhön tosissaan. Sama jatkui tänään paimennuspäivän merkeissä. Pönötystreenit ovat vahvistaneet entisestään Hurun tapaa kattaa ja huomioida koko laumaa. Taito ja ominaisuus tulee erityisesti esille poispäin ajossa noiden ketterien lambien kanssa. Hyvä Huru!

Bowwen kanssa tehtiin todella pitkä ja uuvuttava treeni ja ihan vaan siksi, että liukkaat lampaat olivat koiralle kuin uusi asia. Bo teki hakukarella saman virheen kuin aiemmin tällä kaudella vanhempien marttojen kanssa eli ei vaan malttanut himmata vauhtiaan nostossa. Bowwe sai itse korjata virheensä ja nostaa lauma uudelleen niin monta kertaa, että se onnistui. Taaplasin itse toki auttamaan koiraa lähemmäksi laumaa. Bowwella on jo niin paljon kilometrejä takana, että siltä oikeasti voi vaatia asioita. Credittiä vaan Marikalle ja Kimmolle, kun olette työntäneet meidän niin monenlaisiin hommiin. Läheskään aina lopputulema ei ole ekalla kerralla ollut ihan sitä mitä toivottiin, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta hommia olemme saaneet tehtyä. Välillä pitää vaan mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja treenata niitäkin asioita, jotka eivät mene kuin Strömssössä. ;-)

Peukut Johannalle, kun otit tänään mustat partisten joukkoon. Aaltoja myös Teräshermo-koutsi-Tuija, niin vaan jaksaa tsempata ja ohjata meittiä, vanhoja pieruja!

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Alkuperämaan maisemia

Törmäsin tuubissa tällaiseen lyhyeen clippiin... lopussa vilahtaa pari beaussia ihanissa maisemissa.
Kute tekstissäkin sanotaan... Paimenkoira: Pyhä kumppani!


maanantai 1. syyskuuta 2014

Palauttelua

Bowwe pääsi treeneissä aluksi vapauttavaan hakuun ja ottikin kaiken ilosta irti. Alkumatkalla koira  meinasi kiepauttaa treeniaitauksenkin lampaat mukaan.
Katoksen edessä ruokaillut lauma ei Bowwea juuri väistänyt, vaikka koira lähestyi tapansa mukaan suoraan laumaa kohti. Hakua pitää taas treenata myös pienemmällä laumalla, jotta elikko malttaisi hieman jarrutella lauman takana.
Noston jälkeen jatkoimme poispäin ajoa liinassa siten, etten itse roikkunut liinassa kiinni. Bowwelle isot propsit kehittyneestä maltista työskennellä lauman takana. Koira päästää rauhallisesti liikkuvan ja kiihdyttävän lauman jo varsin kauas itsetään ja se helpottaa poispäinajoa tosi paljon. Enää koiran ei tarvitse joka kerta säntäillä stoppaamaan laumaa ja kulkemisesta tulee joustavampaa. Ajoimme lampaat lopuksi "juoma-asemalle" ja olimme siirtymässä laitumelta pois, kun Bowwen vanhat tavat pumpsahtivat pintaan ja se loikkasi toiseen treeniaitaukseen. Voi hyvää päivää, eikä meinannut tulla pois! Hittolainen koira meinasi jäädä lampaille viime kokeessakin.

Huru aloitti treeninsä pönöttämisellä. Vaikka se on hitaampi välillä hoksaamaan asioita, niin tässä harjoitteessa sillä on älyäkin takana. Toki koiran kokemattomuuskin vaikuttaa asiaan, sille ei ole vaan ennättänyt kehittyä omia tapoja hoitaa asioita.
Se sai pitkästä aikaa pakattua lampaat nurkkaan. Lähdimme selvittelemään sumaa yhdessä ja ohjatessani Hurua aitauksen ja lambien väliin koira mosuatti valtavan märän pusun yhden lambin päähän, limaläikkä näkyi pitkälle. Lopuksi Huru kokosi lauman ja toi sen minulle ja samalla liikkeellä se ajoi taas jaloistani pois. Pikku pikku stoppitottikset treenin lopuksi.

lauantai 30. elokuuta 2014

Extreme paimennusrata

No ei ollut, mutta mukavan vaihteleva maasto, sopi meille yllättävän hyvin. Reitti oli alultaan ihan uusi meille, mutta ei se mielestäni haittaa, päin vastoin, koirakin oli enemmän kuulolla.

Rata alkoi siis 30 metrin päässä olevan lauman haulla. En tiedä miksi yleensä pidin koiraani oikealla puolella, sillä lähetin sen vasemmalle. Onhan se hakukaaren leikkaus bortsukisoissa valtava virhe, mutta onneksi sitä ei meillä arvostella. Anyway, jotain hyvääkin, Bowwe oli kuulemma ainoa 3-luokan koira, joka tuon haun suoritti ilman apuja.
Matkamme jatkui "joenvarsi" reittiä kohti kuivuriaitausta, jossa laumaa painettiin kulkemaan aidassa. Lauman ulosotto ja kuljetuksen suoritin poispäin ajona kohti uutta porttia ja tieosuutta. Voi rähmyrä, miksi en ollut tarkempi. Bowwe tuli taas liian liukkaasti portista ulos tai minä liian hitaasti. Lauma jakaantui ja koiralle tuli kiirus takaisin laitumelle, jossa osa martoista oli ottanut jo ritolat kohti tuomaria. Huomasinpa yllättävän asian, kun mukamas kannustin koiraa hakemaan kaikki, niin se hidasti ja katsoi taakseen. Huolissaan kaiketi loppu laumasta etenkin kun minä kiptin koiraa kannustamassa sen perässä. Kun tuomari puhalsi pelin poikki ja minä lakkasin kanaustamasta, Bowwe meni omin luvin karkulaisia kääntämään.
Näin siis tänään, ei tulosta. Valitettavasti meidän kohtalon koki myös kaksi muuta 3-luokan kisaajaa ja paljon myöhemmällä radan osuudella. Harmittaa kyllä heidän puolestaan. Onneksi sentään yksi tulos saatiin Ojasen Annelle ja Jadelle.

Ihan älyttömän onnellinen olen Johannan ja Pixien PAIM1-ERI-tuloksesta. TEAM Monday rules!

perjantai 29. elokuuta 2014

Viikko vierähti paimennellen tuloksena PAIM3-ERI

Maanantaina kävimme fiilistelemässä lampailla ennen tämän päiväistä koetta. Rennoin mielin kohti koetta, enempää ei voi koiralle enää pähän kaataa.

Tänään pidettiin ylityövapaata ja startattiin III-luokan kokeeseen perinteisen tyylin paimennuksessa. Rata oli osin erilainen kuin edelliset: Koiran voimaa siirtää laumaa hankalissa paikoissa testattiin oikeastaan ensimmäisen kerran meidän aiempiin koekertoihin verrattuna. Bowwe on melkoinen sissi ja todella mun oikea käsi ja silmäkin välillä. Sai samalta lampaalta kolme kertaa nenään, vaan ei luovuttanut, vaan palasi aina uudelleen patistamaan marttaa eteenpäin.

Oikeasti Kimmon evästykset ennen radalle menoa pelastivat meidän tuloksen, sillä meinasin jättää sen yhden jukurilampaan laumasta kiertämään aitausta. Mielikuva Kimmon muistutuksesta antamatta periksi nousi mieleen ja en kerta kaikkiaan olisi kestänyt sitä seurannutta pippuilua luovuttamisesta ja palasin kolmannen kerran hakemaan sen möllin laumaan.

Tulos siis ährättiin tahdonvoimalla ja niinhän nämä kokeet meillä taitaa hoituakin: pisteistä viis kunhan tehtävä saadaan suoritettua ja lupa seuraavaan tehtävään saadaan. Yllättäviäkin asioita voi tapahtua: Meiltä putosi traikun perälauta syliin, mutta onneksi vasta sen jälkeen kun lambit olivat jo traikussa.

Bowwe on kuuro murunen: Usein koettaa paikata ohjaajansa tohelot käskyt - tekee kuin parhaaksi näkee - sillä on välillä parempi taju kokonaisuudesta kuin ohjaajalla. Meitin saldo tänään PAIM3 ERI.

Päivän kruunasi Bowwen Biitti-tädin PAIM1 ERI tulos, lisäksi team Mondayn valtavan mahtavat tulokset.Iloinen jokaisen puolesta ja taas syödään treeneissä kakkua!

Eihän tämäkään tulos ilman harjoittelua toki tullut. Muutama vuosi on treeneissä tullut ährättyä ja varikolla pyllisteltyä. Sen vuoksi tämä niin makealta tuntuukin.

lauantai 23. elokuuta 2014

Marttojen lakko...

Johannan partisporukassa oli tilaa, joten sinne mukaan paimeneen. Ihan ensimmäiseksi levittelimme olkia paimennusaitauksiin, naapuri ryhmälle myös, sen verran liukkaat ja saviset treeniaitaukset olivat.

Bowwe aloitti taas hallintatreenillä. Jatkossa minun pitää itse olla tarkempi jan toimia ennen kuin Bo kyllästyy ja tekee manööverin saadakseen lambut taas liikkeelle. Harjoitteen tarkoitushahn ei ole se, että koira lopulta järjestää itselleen hommia. Ekan kierroksen jälkeen otin martat aitauksesta ulos ja sinnehän ne levisi pitksin peltoa kavereiden luokse. Rap koitti pysäyttää ja Bo juoksi lauman takana. Ei ihan onnistunut. Lopulta koirat palasivat omistajiensa luo ja lähetin Bo:n uudelleen. Bowwe kurvasi koko lauman taakse ja sai nostettuakin sen, mutta kurkkasi taas liian kauas lauman laidalle ja käänsi sen. Koira palasi minua kohti, josta patistin sen takaisin laumalle. Tällä kertaa se malttoi mielensä ja toi kaikki. Häkitimme pienemmän lauman seuraavalle treenajalle.

Tokalla kierroksella treenasimme lauman häkistä ulososttoa ja häkitystä. Martat olivat todella kyllästyneitä hommaan ja kipittivät ekalla kerralla kavereidensa luo. Eipä auttanut, kun laittaa koira taas hakemaan ja uusi lauman jako häkkiin. Seuraavat kerrat otin lampaat aina eri kohtaa ulos, kuitenkin vedon vastakkaiselta puolelta.. Onnistuttiin useamman kerran, njoo, martat oppivat nopeasti ja tekevät kuin itsestään asioita.

Kyllä on haastavia lampaita seuraavissa kokeissa kisaaville tiedoissa.

maanantai 18. elokuuta 2014

Joskus kannattaa pönöttää

Ai miten hienosti Bowwekin jaksaa jo pönöttää ja pitää lampaita paikallaan. Päätyi lopulta tuijottelukilpaan yhden uuhen kanssa. Martta polki jalkaa ja uhitteli, mutta Bowwe jaksoi hillitä itsensä ja jatkoi tuijottelua. Henkien mittelö päättyi Bowwen ratkaisuun tehdä nopea liike uuhta kohti ja poikkeuksellisesti pienen haukun kera. Lampaat asettuivat taas aloilleen, mutta pian toinen jo aiemmin toista koira pökkäissyt uuhi aloitti haastamisen. Tällä kertaa Bowwe sai lampaan väsitämään pelkällä katseella. Edelliset harjoitukset tehtiin kytkettynä ja on jatkoa rauhoittusmistreeneille.

Toinen kierros tehtiin pellolla aluksi poispäinajoa liinassa ja lopuksi peruskuljetusta. Lampaat olivat tosi raskaita kuljettaa, Bowwekin sai häärätä hyvin lähellä ilman, että lauma olisi kulkenut minusta ohi. Ei tarvitse oikeastaan ihmetellä miksi Bowwe tarjoaa kaikkien lampaiden kanssa samaa - eihän sillä ole oikein kokemusta muun laisista lampaista. Vaikeimpia tilanteet ovat epätasaisien lauman kanssa, valitettavasti sellaista ei pääse juurikaan harjoittelemaan. Tähän astiset kokemuksemme olemme keränneet kokeista. Turhan kallista treeniä, täytyy nyt tosissaan miettiä kuinka ja missä saisi koiralleen ja itselleen esiteltyä nämä haasteellisematkin tilanteet.

tiistai 12. elokuuta 2014

Ketarat kohti taivasta

Suoraan töistä paimeneen, koirilla vain lyhyt lenkki ennen harjoitusta, ei ihan hyvä yhtälö. Kaiken lisäksi unohdin kengät kotiin ja löysin autosta vain pallopohjakengät sandaalien tilalle.

Hurun kanssa treenatessa kellahdin selälleni kuin sittisontiainen. Taisi olla muuten ainut kerta Hurun rundilla, että lampaat pysähtyivät seuraamaan meidän menoa. Muutoin paarusettiin liinan kanssa, välillä vapaana ja välillä liina tiukasti kädessä. Hurulla on vieläkin enemmän intoa kuin taitoa.

Bowwe tykkäsi haasteista, minulla taas kesti alussa muutaman hetken päästä koiran vauhtiin. Lauman häkistä ulosotossa pönötin lampaiden tiellä ja reväytin lievästi jalkani siinä rytäkässä. Perr..leen pallopohjakengät, hyvin epäkäytännölliset epätasaisella pellolla, mutta onhan niissä se takamusta muokkaava vaikutus (ainakin myyntipuheiden mukaan).

Bowwe hokasi itse, ettei liukkaiden lampaiden pyrstöissä voi roikkua. Nooh, eihän se etäisyyss ole lähimainkaan samaa luokkaa kuin taannoin postaamassa videossa Elanilla, mutta Bowweksi koira kulki etäällä.

Toisella kiekalla olimme pyörössä ja ei voi yksin koiraa moittia huonosta muistista, sillä meinasin taas jäädä lampaiden jalkoihin samassa tilanteessa kuin aiemminkin. Kyllä on todella ihmeelliset pallopohjakengät, kun imevät älynkin päästä. Anyway, kivat treenit, kiitos kamuille ja Jokelle lampaiden lainasta!

maanantai 11. elokuuta 2014

Bowwen lempipuuhaa...

... on ährätä liki lampaita, siitä huolimatta ekalla kierroksella rännitys ei muistunut mieleen. Tiedä häntä olisiko edelliskertojen malttitreenit jääneet päälle. Noh, jahka se tajusi mistä on kyse, niin pian neiti tarjoili jo järkeviäkin ratkaisuja, lisäksi pysähtyi hienosti ja pysyi paikallaan.

Toiselle kierrokselle otettiin tuoreet rännitettävät, jotta vastus olisi sama kuin ekalla kerralla. Bowwelta hienoja ratkaisuja ja työskentelyä. Lopuksi yhdistimme aitauksen lampaat laitumen laumaan. Tehtiin jako ja ekan kerran sain Bowwen vaihtamaan lauman. Hyvä treeni Bowwelle ja Hurulle vapaapäivä tänään paimennuksesta, sen vuoksi se kaiketi piinaa minua nyt heittelemällä palloa tähän näppäimistölle.

lauantai 9. elokuuta 2014

Elan ja dogcam

Tämä on pakko jakaa. Oheisessa videosa, Hurun isä, Elan treenailee dogcamin kanssa.
Elanilla on tosi nätit stopit, vaikka ei maahan menekkän ;-) ja onhan se muutenkin nöyrä tessu ja onnellinen sellainen, kun saa työskennellä päivitäin lambien kanssa.
Tässä myös suora linkki YouTubeen: Elan ja DogCam

tiistai 5. elokuuta 2014

Matkalla paimennuksen ytimeen

On ollutkin varsin pitkä ja antoisa matka. Nyt sitten on hyvä aika opettaa koiralle miten lampailla kuuluisi toimia ;-). Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Eilen oli kolmas kerta, kun koiruuvet saivat yrittää hokata itse ja hallita laumaa läheltä. Bowwe oli iso kysymysmerkki, kun ihmetteli miksi en käskytä koiraa ;-) eikä Hurukaan oikein vielä ymmärtänyt jutun juonta. Molemmat olisivat vain halunneet koota lauman minulle. Ei mikään negatiivinen asia, sillä siitähän tässä on kyse, mutta tämän harjoitteen yhteydessä se ei ole se juttu.

Hiljakseen edetään, ei meillä ole mihinkään kiire.

maanantai 4. elokuuta 2014

Huru-miina 2 vuotta

Valtavaa vauhtia aika kuluu, tämäkin kekkula täyttää tänään 2 vuotta.
Pus mus!

Huru pienen pienenä korsi suussa

Huru 2 vuotta halko suussa.

perjantai 1. elokuuta 2014

Saalistushommat periytyy...

... nuoriso on ihan liekeissä. Raiputti-mummeli oli armoittetu ja lahjomaton saalistaja. Homma on onneksi periytynyt hienosti nuorisolle:

Tänään vimmaisin urakka kohdistui vanhaan saunarakennukseen. Sen  päädystä ei ole enää paljoa jäljellä. Huru ja etenkin Bowwe ovat Raiputin hommien jäljillä ja jahtaavat pihalle eksyneitä elikkoja. Seinän välissä oli pakko olla jokin jahdattava (=rotta), sillä Huru reuhtoi sisäpuolella seinän pahveja irti ja samaan aikaan Bowwe yritti kaivautua seinän sisään ulkopuolelta. Kaiken touhun lomassa ikkunoiden listat ja seinän rimat riuhdottiin irti.

Tytöt oli pakko hakea sisälle, jotta rakennus pysyisi pystyssä siiheksi, kun polttopuut on siirretty toiseen paikkaan. Tönö on jo aikansa elänyt, joten suuren suurta apua kaatumiseen se ei tarvitse, etenkin, kun edellinen omistaja on poistanut kantavia rakenteita.

Nykyään Bowwe nukkuu päivisin ladossa, jotta on heti tilanteen ytimessä, kun taas Huru päivystää portailla ja on heti juonessa mukana, kun käsky käy.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kehitystä ei aina tapahdu

Itse taannun helposti kaiken oppimani yli takaisin PÖÖ-tasolle. Koirallekaan se ei näytä olevan mahdotonta, Bowwe on multilahjakkuus, siltä onnistuu tämäkin. Niin, no tietenkin kysymykseen voi tulla myös hetkellinen ja akuutti kuulon menetys.

Ensin treenattiin pyöröaitauksessa Inkoon vikkelien marttojen kanssa samaa kuin eilen eli lauman hallintaa ja rauhoittumista lampaille. Liikkuvaiset lampaat ja pienempi lauma olikin tähän harjoitteeseen parempi. Mielestäni vieläkään ei lamppu kovin kirkkaana pala kummallakaan koiralla.

Bowwe pääsi myös suorittamaan rataa...huoh. ei pal kommentoitavaa. Kuulossa paha vika, vaikka lampaat toimivat niin loogisesti, Bowwelle ne ovat kuin eri eläimiä. Eihän tuo nyt mikään ihme tietenkään ole, ettei se niitä osaa lukea, kun on suurimman osan paimennushistoriaansa paimentanut affiksia. Treeniä lisää treeniä!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Paimennuksen zen-tila

Koutist olivat olleet kuulemassa ruotsalisia paimennusoppeja Woollandiassa ja minäkin niitä heidän  opastuksellaan koirilleni esittelin.
Huru vastasi harjoitteeseen paremmin, sillä flikalle ei ole ennätetty vielä liikaa opettaa, lisäksi neiti on luontainen pakkaaja. Jatkossa otamme vähemmän lampaita, jotta hallittavaa liikettä syntyisi hieman enemmän. Koira oli valtavan väsy treenin jälkeen.

Bowwen oli vaikeampi tajuta liinaa ja tarkoitusperiäni, sillä liina on aiemmin ollut käytössä ainoastaan poispäin ajossa. Tällä kertaa Bowwe yritti häärätä, jotta liike jatkuisi, ei siis rauhoittunut kokonaan lampaille. Bowwellekin harjoitus oli raskas, mutta tästä aiomme jatkaa molempien koirien kanssa. Ei ole mitään järkeä hinkata vain koesuoritusten osia, vaan tärkeämpää on opettaa koiralle lampaiden hallintaa omien vaistojensa puitteissa.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Inkoon liukkaat Martat

Voi kun olikin kivvaa ja opettavaista treenata uudessa paikassa ja erilaisilla lampailla. Martat liikkuivat liukkaasti eivätkä tukeutuneet ihmiseen, minkä vuoksi kaksi ekaa rundia totuttelimme toisiimme pyöröaitauksessa. Vaikka lambit liikkuivatkin vilkkaasti, niin ne eivät kuitenkaan olleet ihan pääkköjä ja mielestäni luottivat kuitenkin kotikenttäänsä.

Uusissa tilanteissa sitä itsekin keskittyy toisella tapaa ja välillä nolottaa, kun sitä ei tee tutuissa ympyröissä. Pitäisi kyllä!

Kolmas kierros meni ASCA-noviisiradan (meniköhän oikein) puitteissa. Mielenkiintoisaa ylipäätään yrittää suorittaa jotain noin vikkelien lambien kanssa. Bowwe tykkää häärätä ja nyt kotosalla keksin miten sitä rataa voisi Bowwen kanssa yrittää ajaa, jotta menisi sääntöjen mukaan.

Kiitos Joukolle mahdollisuudesta, tulemme uudelleen enemmin kuin huomaatkaan ;-)


maanantai 21. heinäkuuta 2014

Huru hokaa

...ettei sen taidot ja usu vielä oikein riitä eli intoa on enemmän kuin taitoa.
Lampsut olivat katoksella makuulla, joita lähestyimme koira liinassa ehketi liian suoraan, sen voi päätellä jatkotarinasta.

Meille kävi vanhanaikaisesti, kun liina lipesi käsistäni enkä edes ennättänyt astua sen päälle koiran kirmatessa lampaiden luokse katokselle. Martat ottivat ritolat ja jatkoivat pellolla paimennettavien toisten lambien luo. Onneksi Pete oli Rapin kanssa vastassa ja kääntämässä martat takaisin oikeaan kurssiin. Erinäisten kaarrrosten ja pelolla tamppaamisen päätteeksi saimme lampaat vihdoin harjoitusaitaukseen, jolloin olimme kaikki aikas väsy. Hikisestä niskasta huolimatta häkitelimme lampaita kahden häkin välillä. Huru ei malta olla häkissä ulosoton yhteydessä, mikäli ekat lampaat ovat sen mielestä menneet liian pitkälle. Tämä piirre näkyy etenkin suuremman laumakoon yhteydessä. Minun täytyy opetella liikkumaan lauman edellä ulosotossa, jolloin Hurulla on selkeästi rauhallisempi mieli.

Toka kierros ajettiin pyöröaitauksessa. Aloitus taas liinassa, jottei koira karkaa lampaille. Vaikka saan estettyä koiran karkaamisen, tulee minun jatkossa huolehtia/auttaa koira lähtemään myös kaarelle eikä päin laumaa. Pyörön sisällä oli pienempi aitaus, joten häkitystä ja ulosottoa pystyi treenamaan myös. Lauma oli pienempi ja Hurulla rauhallisempi mieli häkityksissä, samalla Huru pääsi pyörimaan pienempään aitaukseen lambien ja aidan väliin.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Mitä jos menee hermo?

Jaa-a, jos ohjaajalla menee hermo, niin taantuu koirakin samalle sadan vuoden takaiselle taajuudelle. Voi hyvää päivää, kun ihminen on tyhmä ja oppimaton. Johan tuo pitäisi olla selvää, ettei koiralleen pidä hermostua treeneissä. Primitiivireaktio ja paluu alkujuurille meiltä molemmilta. Kaahausta me molemmat olemme "treenanneet" paljon :-(. Ei tarvinne mainita, että lähes kaikki meni persiilleen ekalla kierroksella.

Toka rundi selkeästi keskittyen rauhassa. Aluksi sisäflankkeja aitauksessa, ohjasin koiraan aitauksen ulkopuolella. Seuraavaksi kaikki 15 lambia pikkusorttiaitaukseen, hui, kun oli ahdasta kuin kokeessa konsanaan. Yksi lambeista purskahti ulos ennen aikojaan. Pellolla poispäin ajoa liinassa ja ilman. Koira toimii selkeästi paremmin, kun roikun liinassa, jopa minun oikealla puolellani. Merkkasin ja palkkasin naksu/nami meinigillä stopit ja suunnanvaihdot. Täytyy muistaa stopata myös suuntakäskyn jälkeistä aja-käskyä ennen. Se unohtui tänään. Loppuviimeksi ajoimme lampit toiselle laitumelle muiden seuraan. Aidalla taas ihan mahdottoman tyhmä ohjaus minulta. Bowwe joutui kokoamaan lampaat uudelleen, nekin, jotka kirmasivat katokselle muiden luokse. Koiran tehtäväksi jäi tuoda/koota koko katras ja tuoda se luokseni. Suurin miinus näistä kohelluksista tulee kyllä ohjaajalle. Ei pitäisi hyväksyä koiran roiskaisuja eikä omia huonoja lähetyksiä.
Kohtalainen treeni, ohjaaja oli tosin ihan perseestä.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Möksällä

Kyllä sattui oivat kelit meitin mökkireissulle. Tämä reissu kruunasi loman!!
Koiruuvet uivat hullun lailla ja kyllä minäkin kävin kellumassa useamman kerran. Valtavan lämmintä vettä, mutta kahden koiran kanssa uiminen on hieman haastavaa, kun toinen yrittää stopata kulkemisen ja toinen ajaa päälle.


Valtavan vikusn näköinen



Mökillä_kesä_2014

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Pakko palata "rikospaikalle"

Eilisestä purskahtelusta huolimatta tänään olimme taas paimenessa.

Bowwe sai aloittaa jakamalla treenilampaat eri aitauksiin ja Virpille toiselle laitumelle. Edelliskerrasta viisastuneena yritin jakaa porukan ennen porttia, mutta meille sopii Marikan tyyli paremmin eli sopivan määrän mentyä portista toiselle laitumelle koira otetaan väliin stoppaamaan lammasvirta. Bowwe hokasi itse paikkansa takanani ja oli salamana paikalla kun tarvittiin. Koira hääräsi muutenkin mielellään siirrellen ja jakaen laumaa aitaukselta toiselle. Lopuksi neiti pääsi mielipuuhaansa eli sorttaamaan lampaat rännin kautta. Ennen kuin ehdin portin sulkea koira oli ajanut suuriman osan lampaista ränniin itse. < 3

Hurun malttitreenit aitaukseen tulossa jatkuivat. Koira oli liinassa, jotta sen karkailu laumalle saatiin estettyä. Kekkasin pujottaa liina lenkkinä portin tolppaan ja toisen pään omaan käteen, samalla pääsin lampaille eikä koira päässyt rynnimään laumalle. Häkistä ulosotossa Huru sen sijaan taas rynni ja jakoi lauman. Koira sai siivota jälkensä ja homma tehtiin uudelleen. Lopulta älysin päästää portista irti ja otin pari askelta vasemmalle koiran istuessa aidan vieressä katsellen rauhassa lampaiden ulosmarssia. Olisikohan tuo nyt meidän tapa??? Päätteeksi taaplattiin poispäin ajoa liinassa sisäflankkien ja suuntakäskyjen vahvistamiseksi. Lampaat rauhoittuivat laiduntamaan ja Huru käskystä maahan. Itse peruuttelin koiran taakse kävellen koko ajan liinan päällä, jottei kekara pääse karkaamaan lampaille. Laidunnustreenikin siis onnistui, kiitos helteisen sään.

Hyvä päivä!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Jälleen paimennuskokeessa

Pakko yrittää, kun harvakseltaan näitä kokeita on.
Sama tilanne kuin eilen eli kiitos ja hyvästi: rata jäi suorittamatta ja lampaat kaikkosivat jo aitauksesta ulosottaessa. Ei oikeasti ole Bowwelle mikään vaikea rasti, mutta ei vaan osaa tämä koirakko sitä kokeessa tehdä.:-(.  Molen nyt päättänyt käyttää matkakassani näihin kokeisiin,  tämä matkailu avartaa nopeasti.. kukkaroa.
Kaiken ohella positiivistakin tapahtuu: Johanna Korpijaaakko huovutteli meille tämän jumbopalkinnon.Voisin mieluusti jäädä vikaksi vaikkka aina, jos palkintona on noin hieno taulu.

Traditional style herding koemuoto käy kyllä kukkarolle: 75 euron portianavaus on vähän liikaa (koostuu tuomarin ja koetoimitsijoiden matka- ja päivärahakuluista plus tilan lammasvuokrasta). Juu, harrastaminen maksaa aina, mutta kyllä täytyy sanoa, että Kennellliittosssa ei olla oltu oikein hereillä silloin kun tähän koemuotoon on tuomarikokelaita hyväksytty. Nykyiset tuomarit (3kpl) ovat kaikki melkein samalta kylältä, Kallaves on vain välissä. Eikä kukaan normaalilla järjellä varustettu ihminen voi olla huomaamatta yhteyttä alueella toimivaan paimennuskoulutuspaikkaan.

Lisäksi Kennelliiton valtuuttama paimennuskolleegio on ihan tyhjän kanssa. Missään muusssa lajissa ei kukaan katsoisi viikkoa pidempään tuollaista toimintaa. Sivuilta löytyy kyllä kollegion säännöt ja mitä niistä, kun kollegiota ei kukaan/mikään valvo. Miksi  Kennelliiton sivuilta ei löydy kuin yleinen koe-ohje? Onko kollegion sivuilta löytyviä ohjeita edes hyväksytty Kennelliitossa vai onko ne vain kollegion kulloinkoin tarpeen mukaan muunneltavia kyhäelmiä?

Mikä on ylipäätään tämän koemuodon tulevaisuus Suomessa, jos eteläisessä Suomessa on tasan yksi paikka, jossa kokeita voidaan pitää ja pohjoisemmassa yksi ja lisäksi kaikki tuomarit siellä pohjoisessa. Olisiko paras vaan unohtaa koko juttu ja sijoittaa nämäkin rahat esim. matkailuun?

Pitäisikö tehdä kuin tämän lajin yksi/3 tuomari ja käyttää paimennukseen varatut rahat matkailuun ja käydä FCI:n paimennuskokeessa ulkomailla? Pääsisi reissuun ja saisi lisäksi tulokset mukaan maailmalta.
Em. asian tiimolilta voisi enemmänkin jaaritella, mutta kaikki asioista yhtään perillä olevat voivat koiranetin vierailun jälkeen ihmetellä asioita tykönään ja päätellä onko kollegiolle tarvetta.

Vaikka en pidäkkään bortsujen ja muiden rotujen kokeiden vertailusta, niin silti muiden rotujen III-luokassa selvittämiseen tahdotaan tehtäviä, jotka vastaavat tilatöitä, mutta kuinka monella siihen on oikeasti mahdollisuus harjoitella.
En todellakaan väheksy bortsujen koetta, mutta vertaan koemuotojen erilaisuutta:  Bortsujen kisoissa kaava on aina sama, lampaat ja tila muuttuu, "meillä" mikään ei ole sama ja koiran ja ohjaajan pitäisi vain mukautua ja osata ratkoa tilan lampaiden sielunelämä esim.häkistä ulosoton yhteydessä.


Ehketi ensivuoden  kisakassa uhrataan alkuperäismaan matkailuun... samalla voi taas tavata tutut kasvattjat, toiveissa myös paimennustreeni


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Paimennuskokeessa

Jerps eka III-luoka startti päättyi jo alkumetreilleen. En tiedä mikä kiire minulla kokeessa on aina ottaa lampaat häkistä ulos, etenkin silloin, kun tilanne on ollut kaikkea muuta kuin hallittu. Tänään hätäilin taas ja harmittaa, ettemme pääsee loppurataa suorittamaan, sillä niin mukavia osioita siellä olisi ollut edessä. Noh, huomenna uudelleen. ;-) Tämä päivä oli maksettu hyvin lyhyt harjoitus.

Petelle ja Mendelle suuria aaltoja ja isot onnittelut hienosta radasta ja PAIM3 koularista ja hienoilla pisteillä ERI:n arvoisesti.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Nilkka sinertää jo...

Mahduin tänään torstain ryhmään paimentamaan, hyvä hyvä, nilkan nuljaaminen ei.

Hurulla oli vapaapäiva ja Bowwe jatkoi poispäin ajoa liinassa. Lisähaasteena pelolla oli samaan aikaan myös toinen koirakko. Oikein hyvä harjoitus, sillä koiran ja ohjaajan piti oikeasti työskennellä vetoja vastaan.

Toisella kierroksella päätin treenata ränniä ja lajittelijaa, joka tällä kertaa oli "rakennettu" neliöaitaukseen. Ränni oli hieman haastellisessa paikassa, sillä se oli juuri kahden aitauksen yhdistävän portin kohdalla. Sain martat aika helposti rännin suulle, mutta kaksi ensimmäistä jäivät poikittain juuri sen aitauksia yhdistävän portin kohdalle. Kamut huomasivat aidan laidalta saman, parasta kääntää kahden vinkokkaan päät. Ränni oli sen verran leveä, etten ylettynyt marttojen pääpuolelle. Kaiken keskustelun keskellä Bowwe ratkaisi omatoimisesti homman ja ähräsi itseään sen verran lähemmäs, että vinokkaat kääntyivät ränniin. Jossain vaiheessa nilkkani nuljahti, auts.

Päädyttiin aitauksesta lambien kanssa laitumelle ekan kierroksen harjoitteen kaltaiseen treeniin.

Kotiin päästyäni tungin pakastehernepussin sukkaan turvonneen nilkan seuraksi. Kylmä-koho-kompressio, nyt tuntuu paremmalta, vaikka nilkka vielä sinertääkin. Huomenna selviää joutuuko Tuija tai Johanna ohjaamaan Bowwea lauantain kokeessa ;-).

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Yllätys... maanantaina paimennetaan

Team Monday ja paimennukset. Lämpötila pellolla oli varmasti yli 30 astetta, joten kaikkien kannalta rauhalliset treenit olivat fiksuin ratkaisu.

Bowwe sai koota lauman laitumelta ja jakaa toiselle laitumelle puolet katraasta Marikan treeneihin. Oi, miten monta asiaa tuli taas pelkässä isomman lauman jaossa "muistutuksena" pohdittavaksi.

Jaon jälkeen Bowwelle poispäinajoa/sisäflankkiteenit liina perässään. Aluksi roikuin liinassa kiinni ja lopulta Bo ryhtyi itse huolehtimaan laumasta, vaikka olin käskyttämässä sitä taustalla. Johannalta hyvä huomio, joka hyvinkin liittyy meidän peruskuljetuksen ongelmaan: Päästän koirat liian lähelle, olisi ehketi viisasta muistuttaa etäisyydestä myös liinassa. Se vaan tuntuu turhalta, kun lampaat kulkevat rauhassa ilman suurempia paineita. ;-)

Entäs Huru. Huoh. Ei korvia, ei korvia, ei korvia laisinkaan. Juu ei jää portille odottamaan, jotta pääsen laumalle. Karkaa ilman liinaa, Tuija onneksi roikkui aitauksen ulkopuolella liinan päässä, mutta silti painiksi meinasi mennä. Entäs sitten aitauksesta ulosotto - miten ihmeessä Hurulle on nyt tullut niin jumalaton kiire stoppaamaan laumaa, ettei se malta edes kepin pelossa jäädä aitaukseen. Jatkossa emme yhdistä näitä hallintatreenejä ollenkaan lauman ulosottoon, ennen kuin neiti on tajunnut jutun juonen.

Pellolla mentiin liinassa poispäinajoa ja sisäflankkeja/suuntia, jotta stopit ja suunnat jäisivät muistiin. Hienosti Huru tsemppasi ja lauman vartioinnissakin jäin yhdern muistutuksen jälkeen paikoilleen ja jopa 8 metrin päähän minusta. Lampaat ajettiin helteen vuoksi juomapaikalle ja pysyivät sen vuoksi nätisti formussa vartionnin aikana.

Kiitos Affet, opetitte minulle jälleen muutaman perusasian itsestänne. Kiitos myös koutsit ja treenikaverit. On vain niin tärkeää katsoa muidenkin treenit ja erilaiset koirat: treenikerta ei ole yhtä kuin oman koiran treeni, vaan myös treenikamujen treenit! Voi voi sentään jopas nyt ollaan kiitollisia. Kiitos kiitos ;-)

Ihan loppuviimeeksi Baila Bailan emännälle, Annikalle, vielä iso käsi "paimennussauva-hankinnoista".

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Lampaita melkein viikon jokaiselle päivälle...

Kokeiden jälkeisenä torstaina huristelimme Rymättylään paimeneen Vipun ohjaukseen. Liukkaita lambeja ja hyviä vinkkejä koiruuksien treeneihin. Bowwekin pääsi/joutui pyöröaitaukseen pitkästä aikaa eikä meinnanut luovuttaa lampaita millään. Ihan kuin olisin ihan ekaa kertaa lampailla, sellainen vimma sillä oli laumaa kiertää.

Hurusen kanssa oltiin myös pyörössä ja loppuviimeksi poispäin ajoa liinassa, jotta saisimme jotain tolkkua suuntien opetukseen sekä tasanpainon rikkomiseen. Bowwella alkaa myös tehokuuri liinassa.

Perjantaina ja lauantaina oli katsomassa bortsukisoja ja ihan vähän siinä sivussa helppimässä palautusvarikolla.

Tänäänkin olimme lampailla. Molemmat tytöt liinassa kerran poispäin ajoa pellolla. Ja Hurulle liina oli myös sen vuoksi, että saan stopattua sen karkailut laumalle aitauksessa. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että olisi ehketi kannattanyt heittää se liinan toinen pää katsomoon eikä pitää omissa näpeissään... Huru ei vaan meinaa enää millään jäädä paikoileen,  kun minä sen jätän ja lähden lampaille. Pellolla taaplailuun löytyi molempien kanssa lopulta rytmi.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ne lehmät sitten melkein lensi....

...taikka helvetti jäätyi. Bowwe väkösteli tänään vaiherikkaan II-luokan radan läpi ja vielä koularin arvoisesti. Eihän se kuljetus vieläkään mitään kaunista ole, mutta lampaat liikkui sinne minne pitikin. Tämän päivän ähräystehtävät olivat vaan niin meitin mieleen ja niissä Bowwe olikin suureksi avuksi.
Sorttaus (aivan uusi vekotin meille, mutta tehtävä sortteeraus sinällään tuttu) ratkaisi meidän tuloksen/sijoituksen ja saatiin se koulari ja sijoituttiikin poodiumin ykköspallille. En ole evö voittanut mitään koirineni (tuloksia on kyllä tullut), näytelmiä ei lasketa!!!
Tänään Bowwelle tulos PAIM2-EH, 78p ja sijoitus 1.


Woollandian Ranch-kisoista on ollut meitille hirmuisestii hyötyä: kaikenlaisia tehtäviä olemme tehneet, vaikka koira ja ohjaaja ei aina taagilla ollutkaan. Itselleni on myös ollut valtavan arvokkaita ne kerrat, kun olen pyllistelyt bortsukisoissa varikolla.

On ollut tuloksekas ja huikea viikonloppu treenikavereilla. Marikalle täytyy myös tehdä aaltoja ratojen suunnittelusta ja Woollandialle hienoista puitteista!


tiistai 1. heinäkuuta 2014

Paimennus, perinteinen tyyli, II-luokka

Hieno päivä, kaikki esikokeeseen osallistuneet läpäisivät, jee ja aaltoja kaikille, hienosti meni!!!!
II-luokassakin tuli vain yksi hylsy, se tuli valittevasti meille. Muilla olikin toinen toistaan hienommat radat ja pisteet sen mukaiset. Meille jäi tähteeksi 49/100p. Harmittahan tuo, mutta mä olen niin keskinkertainen koiranohjaaja, että olen muissakin lajeissa tottunut moiseen. 15-vuoteen on ehtinyt kertyä montakin kisaa  ja koetta. Onneksi oikeat koitokset ovat menneet aikas nappiin.

Välillä nämä arvostelulajit ovat turhauttavia: joskus vika on koirassa ja toisinaan ohjaaja ei osaa tehdä mitään oikein. Toinen neuvoo ohjaamaan koiraa noin ja toinen näin.

Yhdessä yössä ei voi koiralleen saatikka itselleen paljoa tehdä, joten huomenna startataan uudelleen kaikkine vikoinemme. Jospa en käskyttäisi koiraa ollenkaan  ;-)

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Räntsi-kisat Woollandia

Melkein jatkuvasta vesisateesta huolimatta Woollandian perinteikkäät ranch-kisat pyöriteltiin läpi.
Luokkia oli kolme, joista III-luokka oli selkeästi bordrcollie/kelpie-rata poispäin ajoineen, II-luokka jo kisanneille muille roduille ja I-luokka noviiseille rotuun katsomatta.

Bowwe ajoi II-luokan mielenkiintoisen radan ja Huru loppujen lopuksi I-luokan radan, vaikka sen mölleihin ilmoitin. Bowwe oli kolmas ja Hurun sijoitusta en nyt muista, mutta rata läpi. Minun kuuliainen pikku murunen on hävinnyt jonnekin.. kuulossa vikaa tai oma-aloitteisuutta on jostain läikähtänyt koiralle liikaa ;-)

 Lisään myöhemmin tähän radan osiot ja meidän saamat pisteet, laput on vielä autossa ja telkusta tulee MM-jalkapalloa ei ennätä nyt ;-)

Woollandian väelle ja ahkeralle talkooväelle (hyvä me) suurkiitos ja Kimmolla köksään iso aalto!!!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Hurun ekat hakukaaret tolppakoiralta

Kuulostaapa hienolta...  Pixielle täytyy kyllä tehdä aaltoja, kun jaksoi tuon teinin kanssa olla hommissa.
Pixie ja Johanna olivat siis tolppina ja yllätykseksi Huru ei ekalla kerralla tehnytkään sukellusta ystäviensä luokse. Ei koira kyllä kiertänytkään ystäviään (meni Pixien ja lauman välistä), mutta silti nosti lauman rauhassa. Olin auttamassa koiraa puolessa välissä, jotta sain painetta pulleammalle lähestymiselle. Yritimme olla tietenkin Pixielle vuorostamme tolppina: Huru kytkettynä (aina) kun sain sen vaan kiinni. Hieman on Hurun kuulo heikentynyt sitten viime kerran ;-). Kuuroina hetkinä Huru aiheutti treenikaverille päänvaivaa: Pixeli paran ilmeestä näki selvästi kysymyksen: "WHAT!!! WHY on earth that silly teenage is hanging there!!!

On kaiketi sanomattakin selvää, että emme treenanneet kokeiden osioita, vaan yllättäviä tilanteita. Ja niitä oli ainakan Pixeielle tarjolla, sillä lopulta Huru sukelsi ystäviensä luokse saadakseen sympatiapisteitä - paine hakukaarella oli sillä kertaa liikaa. Ei herunut sympatiaa.
Ennen kuin pystymme tästä jatkamaan ja kehittymään, Hurun täytyy oppia jäämään paikoilleen.
Mielenkiitoinen treeni, josta on hyvä jatkaa seuraavalla kerralla hieman tutumpien asioiden kanssa.

Bowwe pääsi myös Pixien kanssa ottamaan hakukaaria. Päätimme, että ähräämme vuorotellen lampaat pellolle rakennetun sillan kautta ja sen jälkeen hakuja. Voe helevatta niitä marttoja, jäivät keskelle siltaa pönöttämään, oli ihan pakko itse auttaa koiraa ja kääntää etummaisten lampaiden kulkusuunta oikeaksi. Silta oli haastava isolle laumalle, sillä se oli vain siirtolavan levyinen ilman leveämpiä ohjaimia, kohtisuoraan ajtettaessa osa laumasta tahtoi mennä sivuitse. 90 asteen kulmassa suurin osa lambeista päätyi sillalle, mutta jäivät sinne jumiin.

Hakukaaritreenistä on pakko mainita koirien keskittymiskykyä kuvaava asia. Bowwe kaarsi tiukasti lauman taakse, jossa Pixie hienosti piti laumaa paikallaan. Hups, Pixie makasi Bon juoksuradalla, komee pomppu paikallaan pysyneen Pixien yli ja lauman nosto ja tuonti. Joskus aiemmin treenatessa vastaava tilanne on tapahtunut Bowwen ollessa tolppana. Varsin luottavaisia flikkoja!!!

Erikoinen treenikerta, mutta mukavaa kuitenkin tehdä asioita oman mukavuusalueensa ulkopuolellakin.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Vanha koira

Vanhoilla koirilla on hallussaan salaisia asiakirjoja.

Vanhat koirat tietävät tarkoin milloin puut kuolevat,
milloin hullu peukalo painaa nappia.
Vanhat koirat tietävät grammalleen miten paljon ikävää yhteen iltaan mahtuu, ja miksi.

Vanhat koirat osaavat ennustaa jokaisen kyynelen
ja suurinta salaisuuttaan ne varjelevat tarkoin alakuloisessa hännässään:
ne tietävät tarkoin milloin on taas vedenpaisumuksen aika.

Vanhat koirat ovat raivostuttavia.
Vanhat koirat tietävät ihmisten asioista enemmän kuin ihmiset itse.
Eivätkä suostu puhumaan.
Katsovat vain säälivästi.

- Tommy Tabermann


Rakkaiden muistolle, Rai olisi täyttänyt eilen 14 vuotta.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Tytskät

Bowwe koettaa aina välillä olla aikuinen, mutta minkäs Hurun kanssa teet... pakko taantua samalle tasolle.
Tässä muutama tabilla otettu kuva poiskipaini / kitapurjeiden ja hampaiden esittelytuokiosta.

Ei oo todellista!

Tuossa se ährää kyljessä kiinni!

Ja henkikin haisee...

Ääää-ää järkyttävä käry!!!


Merkillistä miten toisen syömä...


Lampaankakka voikin haista noin järkylle...

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Hakukaaria ja sisäflankkeja

Aloitimme Hurun kanssa isossa pyöröaitauksessa ja heti muistin, ettei se ole meitä varten. Treenasin kuitenkin väliintuloja liikkeen jatkamista sisäflankille. Lopuksi oikea kuningasajatus ja lampaat ulos aitauksesta, niin huonoon ajoitukseen, ettei mitään määrää. Samaan aikaan toista laumaa oltiin viemässä puimurilaitumelle treenilampaiksi. Meitin lampailla oli hieman liikaa vetoa Hurun estettäväksi. Noh, näistä oppii, niin koira kuin ohjaajakin.

Bowwe pääsi pitkästä aikaa Pixin kanssa treenaamaan hakukaaria. Se ketale oikaisee lampaiden taakse, vaikka stoppikoiran ja lauman välistä. Sitä lähdettiin työstämään pois avusteisella sisäflankilla. Aiemmin Bowwe ei ole syttynyt moiseen hakukaarien yhteydessä, mutta nytpa se olikin innostavaa!

Lopuksi poispäin ajoa vedon suuntaan, jotta lauma venyisi helminauhaksi ja koiralle saisi vahvistettua sellaisenkin tilanteen hallintaa.

Ei pössömpi ilta ;-)!

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Vetoja vastaan ja häkityksien kautta "voittoon"

 Mahdottoman mukava viikonloppu paimennuksen merkeissä.

Bowwelle vahvistettiin poispäin ajoa isomman lauman kanssa sekä muistutukseksi lauman kokoamista kauempaa laitumelta. Bo:n vanha synti se sieltä taas nosti päätään eli ei se malta hakukaaren lopussa hidastaa. Ihan sama, koiran täytyy silti hommat hoitaa ja tuoda koko lauma, vaikka osissa. Ja toihan se, välillä imuroi tuoreita lierukasoja sisuksiinsa.
 Poispäin ajossa Bowwelle oikeasta paikasta selkeä positiivinen palaute, paineen ja virheestä moittimisen sijaan. Saimme selkeästi paremman otteen tähän "liikkeeseen".

Hurun treeneiksi jäii häkitykset ja häkkiin palauttamiset. Pikkuhiljaa osaan pysäyttää koiran oikeaan paikkaan, kiitos koutsi-Tuijan huomiosta ja neuvosta. Pyörähtelin kuopuksen kanssa myös aitauksessa ja vahvistin suuntia ja väliintuloja. Huru on saanut huimasti lisää itseluottamusta ja senköhän vuoksi neiti ei pysähdykään aina kun käsketään, vaan hakeutuu omasta mielestään parempaan paikkaan.

Huomenna tämä ilo taas jatkuu vakkaritreenien merkeissä!

maanantai 26. toukokuuta 2014

Häkkiin ja ulos

Ährättiin lampaita häkkiin ja ulos kummankin koiran kanssa. Bowwen kanssa muistutukseksi ja Hurulle lisää rutiinia tapahtumiin.

Bowwe sai aloittaa. Neiti oli hieman vallaton ja fiiliksissä, mutta monessa mielessä niin luotettava. Viikonloppuna täytyy Bowwelle tehdä harjoitus/mielukuvitusrata.

Hurusen haaste on häkistä ulosotto. Koskapa olen itse niin laiska opettelemaan uusia tapoja, niin opetan koiran toimimaan oman mieltymykseni mukaan. Siihen saattaa mennä pidempi aika, mutta yritetään nyt.
Hinkattiin aitauksen suulla häkkin ja ulos useamman kerran ja kyllä se siitä alkaa sujua.
Koira työntää lampaat tosi nätisti ulos, mutta ryntää lopuksi luokseni, jolloin lampaat pompsahtavat kauemmas. Tänään sain jo ensimmäisen kerran ohjattua koiran portilla lauman eteen ennen kuin se ehti luokseni. Pellolla teimme perustreenejä: kuljetusta, stoppeja ja laidunnuksen vartioitia. Viimeksi mainittua ei oikeastaan tapahtunut, sillä Huru karkasi kokoamaan lampaat heti kun siirryin siitä hieman kauemmas. Jep, nyt Huru jo karkailee kokoamaan lampaat, pian se on yhtä villi kuin Bowwe. No ei sentään, silti se on ymmärtänyt mitä se saa tehdä ja tarjoilee nyt lauman kiertoa joka tilanteeseen.

Mukavat treenit!


sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ihania päiviä

Kesä ja kärpäset! Onneksi paarmat eivät ole vielä meillä ja pihalla voi kekkuloida keskipäivälläkin. Nurmikkoa saa ajaa miltei päivittäin, sen verran valtavaa kasvu nyt on. Vaikka leikkuri onkin vetävää mallia, niin kyllä siinä hiksa tulee lyllertäessä useamman tunnin leikkurin perässä.

Koirat ova räpineet siinä kiinteistövälittäjän mainostamassa virtaava vetisessä pihalammessa. Totuushan on, ettei siinä mikään virtaa ja entiset omistajatkin sen toki tiesivät, mutta eivät vaivautuneet myynti-ilmoitukseen sitä(kään) korjata. Kuka silloin muuten valehtelee...

Tämä virtaava vetinen lampi on todellisuudessa sellainen muta/savilätäkkö. Koirista se toki on valtavan kiva, vaikka vettä ei olekaan kuin nimeksi. Jonkin verran tämmöisinä hellepäivinä se  viilentää, mutta se paska vaan kulkeutuu tänne sisälle.

Ohessa tyttöset iltapäivällä pitämässä minulle lukuseuraa. Kamalan jännä dekkari olikin.

Huru hoitaa, vasen silmä seuraavna vuorossa.

Hurulla on selvästikin isompi nenä, ranskalainen klyyvari ;-)
 
Hello, my name is Bowwe
 
Huru ja rakas pallo

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Hurusen polvitilanteen update

Kuopuksen polvi ja kunto on kohentunut miltei normaaliksi (OCD- ja TTA-leikkauksen jälkeen). Liikuntaa ei ole rajoitettu millään tavalla, mikä valitettavasti Hurun osalta tarkoittaa ihan päättömiä loikkia ja tiukkoja tsikaaneja. Välillä seinät oikein tärisee, kun eläin ryntää latoon niin läheltä oviaukkoa.
Eihän polvi varmastikaan kunaan tule olemaan terveen kaltainen, mutta kaikkeni olen koettanut tehdä kuntoutuksen ja lisäravinteiden suhteen.

Huru polski molempien leikkausten jälkeen vesijuoksumatolla, niin monta kertaa, että liike oli puhdasta.
Heti leikkausten jälkeen Huru on saanut Nutrolin Nivel moniteho öljyä ja puristeita, välillä SERAQUIN tabletteja plus DHA/EPA kapseleita. Tällä hetkellä mennää Hyalutidin DC nestemmäisellä hyaluronihappo-kondroitiinikompleksilla sekä lisäksi tarjoillaan Nurtolin Senior öljyä. Hyalutidinista on usemmallakin ystävällä vain hyvää sanottavaa. Suosittelen.

Ehjän polven kanssa on mukava, vaikka paimentaa

maanantai 19. toukokuuta 2014

Hiksapaimennus

Liki 30 astetta lämminta ja ukkosen painostava ilma, niin vain tämäkin lyllerö jaksoi paarustaa harjoitteet läpi.

Huru sai hakea treenilampaat lampolasta ja nätisti toikin lauman ulos. Jako osiin ei ollut ihan niin tyylipuhdas, mutta onnistuttiin kuitenkin. Treenasin neliöaitauksessa hakukaaria ja suuntia. Välillä jätin lampaat keskelle ja otin koissun mukaan aitauksen nurkkaan, josta lennossa lähetys aitauksen laitoja pitkin. Onnistuttiin suhteella 4/10. Treenin lopuksi ajattelin palauttaa lampaat lampola-aitaukseen hallitusti, mutta en tiedä mikä aivopieru sai minut kuvittelemaan, että lampaat liikkuisivat rauhallisesti lampolaan kavereidensa luo. Eivä liikkuneet ja saimme nähdä myös Hurun kiihdyttävän vauhtiaan, lisäksi lähti kaskyn alta ja sujahti lampaiden perässä lampolaan. Ihan oli pakko laittaa neiti vielä hommiin ja tuomaan lampaat nätisti ulos. Aluksi pönötin itse aikon suulla ohjaamassa koiraa, olin kuitenkin tukkeena eikä lampaat tulleet ulos. Jahka älysin siirtyä pois tieltä Hurunen saattoi villakerät rauhallisesti ulos.

Tokalla kierroksella jatkettiin samaa ja lisättiin jännitystä, kun koetin treenata hallittua/hillittyä aitauksesta ulosottoa. Kai minun täytyy ainakin aluksi opetella tekemän se toisin, kun koira ajaa lauman rivakasti ulos, mutta tulee sen jälkeen myös rivakasti luokseni. Tuijalta hyvä vinkki vetää lampaat aitauksesta ulos ilman koiraa ja käyttää koiraa vasta lauman paikallaan pitämiseen. Tätä treenattiin ja lampaat huomasivat taas harjoittelijan olevan töissään ja kipittelivät pitkänä nauhana vetojen suuntiin. Kaikki me kuitenkin saatiin palautettua takaisin aitaukseen.

lauantai 17. toukokuuta 2014

Paimennuspäivä

Bowwen kasvattajan järkkäämä paimennuspäivä takana. Hääräsin omien koirieni kanssa laitumella, joten ihan kaikkia tulevaisuuden paimenia en ennättänyt nähdä eikä yksi paimennus kerta välttämättä kaikkea edes kerro. Yhtä kaikki, käsittääkseni jokainen koira oli tavalla tai toisella kiinnostunut lampaista.

Bowwen kanssa olimme pitkästä aikaa ilman raippaa pellolla. Enemmän se on minulle sellainen turvatutti, koiran vuoksi minä en sitä tarvitse. Bowwe sai kuitenkin yhden vanhemman martan hermostumaan pariinkiin otteeseen ja villakerä otti ritolat. Koira joutui paikkaamaan tilanteen ihan itse eli hakemaan lampaan aitauksen vierestä ja kyllä vain, teki sen hallitusti. Lopuksi häkitin lampaat Hurun treeniä varten.

Kuopus sai harjoitella häkistä poisottoa sekä kaikkea muuta perustreeniä. Hurun kanssa täytyy muistaa imuttaa lampaat tarpeeksi kauas häkistä ainakin näin aluksi, sillä ulosoton yhteydessä se kiirehtii minun luo ja samalla säikyttää lampaat kauemmas portilta ja pitkin laitumia. Toisaalta hyvää treeniähän lampaiden kokoaminenkin on ja sitä tänään tehtiinkin. Lampailla oli valtava veto toisella laitumella olevien uuhien ja karitsoiden luokse. Mieleen jäi hyvin kaksi Hurulle erityisen tärkeää hakukertaa:
Ensimmäisellä kerralla koira haki kaksi karkulaista reilun 50 metrin päästä lampaiden suojakatoksen takaa ja toisella kerralla neiti toi koko lauman pysähtyen kaaren loppuun aidan viereen. Minä pönötin noin  20 metrin päässä kehuen tessua. Sain koiran pysähtymään tuonnin aikana ja jatkavan samalla rauhallisella vauhdilla loppuun asti. Ihan lopuksi Huru sai palauttaa lampaat isompaan aitauksen lampolan viereen.

Omien paimennustreenien jälkeen ajelin Tammisaareen katsomaan Paimenkoirayhdistyksen paimennuskisoja. Hirmuisen mielenkiintoista katseltavaa jälleen kerran, etenkin kun kisaamassa oli tuttuja koiria ja ohjaajia.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Onnellinen tapaus...

Huru meinaan, voi kun olisi ollut se kamera paikalla tänään. Joudutte mielikuvittelemaan seuraavan tilanteen:
Odottelimme Hurun kanssa vuoroamme laitumelle ja pian saimme käskyn siirtyä laumaa kohden. Edellinen koirakko jäi pitämään laumaan paikoillaan ja koutsi-Tuijakin oli aikas lähellä. Annoin koiran treffata koutsin ja lyllersin koiran kanssa kauemmas Tuijasta ja lähemmäs laumaa. Vapautin tessun kannustaen vasemmalle flänkille. Puolessa välilssä Huru hokasi toisen koiran ja luikerteli treffaamaan ja perille päästyään heittäytyi seljälleen esitelleen mahanahkaansa. Tuija huikkasi Päiville ohjeena olla välittämättä koirasta. Eipä väliä, Huru oli saanut käännettyä lampaat oikeaan suuntaa eli hölkkäämään luokseni. Samaan aikaan Tuija yrittää tukahduttaa nauruaan koiran performanssille, ei jäänyt iloinen mieli Hurulta huomaanmatta ja kävikin kuittaamassa ylä viitoset koutsilta.

Treeni jatkui peruskuljetuksella, jonka ohella tein myös vaistokujetusta ja paukkasin yllättäen lauman läpi kohti koiraa, josta koiran täytyy siis valita suunta ja kääntää lauma taas ohjaajaa päin. Uusi juttu Hurulle ja onnistuin tekemään muutaman hyvän "hyökkäyksen".  Lopuksi yritin taas häkittää:jätin tälllä kertaa koiran lauman taakse ja yritin lyllertää rivakasti portille ennen lampaita. En ennättänyt saada porttia auki ja koira painoi lampaat liian nopsaan portille. Osa lampaista meni aitaukseen ja osa lähti treeniaitauksen lampaiden luo. Huru ehdotteli karkulaisten noutamista, mutta oli selkeästi kamalan hämillään lauman hajaantumisesta. Emme hinkanneet häkitystä sen enempää, vaan otimme sinne päätyneet lambit ulos ja kokosimme lauman taas kasaan.

Toka kierros alkoi lauman kokoamisen yrityksellä: Huru jäi ihmettelemään lauman taakse liian pitkäksi aikaa ja lambit päätyivät pihattoaitauksen portille. Sieltä koira sai ne nätisti taas kasaan ja kuljetukseen. Kävimme kiemurtelemassa pellolla ja palasimme häkille. Tällä kertaa tein häkityksen, niin kuin sen Bowwenkin kanssa teen eli jätin koiran minun ja portin väliin. Huru ei vielä lähde mitenkään erityisen liukkaasti laumaa kokamaan, mutta ehkä hyvä niin, sillä saan pysäyteltyä koiraa ja lambit ohjattua aitaukseen.  Onnenkantamonen, kuului kannustava kuiskaus katsomosta ;-).  Tsah, pakko ottaa lambit häkistä ulos ja häkittää uudelleen. Onnistuin, tosin en niin tyylipuhtaasti kuin ekalla kerralla. Otin vielä lampaat ulos häkistä treenin loputtua. Täytyy muistaa kuitenkin koota lauma kasaan eikä antaa sen levitä.
Positiivista häkityksissä on, että Huru ei ahdista ähertää ahtaissa aitauksissa ja se tykkää yhä edelleen totella.

Hieno päivä myös treenikavereilla!!!

Bowwe vietti sapattivapaata paimennuksesta ja miettu tottelevaisuutta autossa.


maanantai 5. toukokuuta 2014

Annoin Hurulle rubikin kuution ratkottavaksi

No niin tein eli päädyin järjestelemään Hurulle "hieman" vaativat treenit. Koira ei särkynyt ja sai Tuijalta runsaasti myötätuntoarapsuja.

Hurunen on kova likka tottelemaan ja koettaa tehdä oikein. Pieniä edistysaskeleita häkistä ulosostossakin havaittavissa. Siinä missä Bowwe tekee kaiken nanosekunnissa, Huru harkitsee ja tuumailee. Täytyy nyt itse muistaa olla koissun apuna, etenkin kun se on kokeissakin sallittua.

Avolaitumella meillä oli muutama tilanne, kun laumaa piti irrotella aitauksesta ja toisella puolella määki toinen lauma. Ei meinannut Huru jättää toista laumaa millään, muutoin kuljetuksen onnistuvat rauhassa ja maltilla. Lopuksi järjestin sen rubikin kuution ja häkityksen Hurulle. Öö, ei onnistunut koira saamaan kaikkia keltaisia yhdelle sivulle kuutiota.;-)

Koira parathan eivät saa itse päättää minkälaisen emännän/isännän koiriksi ne päätyvät. Kaikki omani ovat joutuneet tällaisen onnettoman kilpailuvietin omistavan höyryhousun ohjattaviksi. Kamalasti olen kaikkien kanssa häärännyt ja saanut ne oppimaankin asioita, melkein kaikkien kanssa olen ennättänyt kisatakin. Näillä mennään ja jatketaan tulevaisuudessakin, minä en voi itselleni mitään, joten koirien on mukauduttava.

Treenikaverit ja koutsit, kiitosta hienosta illasta.

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Lauman irroitus aidasta ynnä muuta säätöä

Alkuasetelmat: Lampaita aitauksessa "siemeneksi", jotta saadaan todellinen tilanne vetoa vastaan työskentelyyn ja isomman lauman irroitukseen aitauksen vierestä.

Huruselle on ollut näköjään hyvin hyödyllistä irrotella lampaita takalampolan pimeistä nurkista, sillä tänään lampaat irtaantuivat hyvin nätisti aitauksen kyljestä kuljetukseen. Koira oli tosin hyvin hämmentynyt aitaukseen jäävistä lampaista eikä millään meinanut luovuttaa ja jatkaa kuljetusta irrotetun lauman kanssa.
Kuljetus sujui entiseen malliinsa: Aluksi Huru jaksoi kuljetella lauman takana, kunnes pakonomainen tarve rynnätä vasemman kautta luokseni yllätti. Iso koira on mieleltään niin pentu.

Toisella kierroksella lauma oli kauempana imuaitauksesta ja enemmän levällään. Lähestyimme laumaa vasemmalta ja annoin koiran itse päättää milloin se lähtee laumaa kokamaan. Matkaa lampaille oli noin 15 - 20 metriä, kun lauma alkoi liikehtiä näkyvämmin, johon Huru vastasi omalla liikkeellään. Koira ennätti lauman taakse, mutta vilkaistessaan taakse sille tuli taas kiire minun luo. Hoputin sen takaisin lampaille ja neiti toikin martat nätisti kasaan ja luokseni.

Lopuksi treenasimme paikallaan oloa ja paikalleen jäämistä lampaiden läheisyydessä. Edistystä havaittiin. ;-)

Bowwe, no joo, se on kyllä sellainen ravistettava ennen käyttöä malli.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Vapaapäivän lammas

Vapaapäivänäkin lammas mielessä tai ainakin pään alla :-)


Päiväunilla (onneton kännykuva)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Normipäivä

Pyhäpäivän kunniaksi aloitimme maanantain paimennukset jo puolilta päivin. Pellolla oli kesäisen kuuma, lämpöhalvausta uhmaten avolaitumella häärättiin. Onneksi luonto jarrutti menoa sopivasti, ettei kukaan kellistynyt. Lampaillakin oli kaffepaussi jokaisen koiran jälkeen.

Meitin laumasta Huru sai aloittaa. Hieman vaikean treenin tein Hurulle, olisi nyt ehketi hetken pitänyt antaa koiralle ja lampaille aikaa tajuta tilanne. Menin kyllä lähtöaitaukseen Hurun tueksi, mutta otin lamapaat suoraan portille ja ulos. Kaikki meni ihan hienosti: Huru kiersi lauman taakse ja istahti tasapainoon. Avasin portin ja lambit lähtivät valumaan ulos. Kutsuin samalla Hurua aja-käskyllä, sillä seuraamuksella, että neiti tuli portille ja minun luokse hieman liian rivakasti. Lauma jakaantui oikeastaan kolmeksi, muutama lambi laitumelle ja seuraavan ulosoton jälkeen suurinosa laumasta pellolla. Aitaukseen jäi vielä pari-kolme, jotka jätimme sinne suosiolla.

Lauma lähti rauhallisesti liikkumaan kohti toista laidunta, menimme yhdessä vasemman kautta lauman sivulle, josta koira ymmärsi jatkaa matkaansa ja lauma kääntyi. On se vaan huvittava hituri, joka pysähtyy omaehtoisesti hakukaaren päähän. Oikeastaan on ongelmaa saada se sieltä ajoon. ;-) Kiesus miten erilainen se onkaan kuin Bowwe. Doh, lyllerrettiin avolaitumella päämääränä pellolla oleva kujanne. Huru tuli useamman kerran lauman läpi/sivuitse luokseni, mutta onneksi omaan hartaaseen tyyliinsä eikä se sen vuoksi saanut laumaan pillastumaan ja minulle jäi aikaa kasata lauma koiran kanssa.

Ohessa evidenssiä  lähestymisestämme kujannetta Johanna Korpijaakon kuvaamana. Itse kujanne ei mennyt ihan kuin kuuluisi (sama ongelma kuin häkistä ulosotossa), mutta taaskaan eivät paimennettavat pillastuneet. ILOINEN!

Sanoisin, että etäisyys on aika optimaali ;-)

Takaisin aitaukseen tullessa Huru oikaisi Tuijan luo turvaan, vaikka koetin sitä ohjata stoppaamaan laumaa ennen portin avaamista. Ei mikään oppikirjasuoritus, mutta täytyy yrittää muistaa, miten vähän Hurua on tällä tasolla nyt koulutettu.

Bowwe keekoili vuorollaan ärsyttävästi, mutta yhden hyvän huomion kujanteessa tein: Bowwe on niin koulutettu toimimaan ohjaajan vasemmalla puolella, ettei kujanteesta tullut yhtään mitään, kun roikuin vasemmalla kädelläni kujanteessa kiinni. Selkeä treenin paikka.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pitkäperjantai paimenessa

Voiko olla parempaa tapaa viettää Pitkäperjantaita kuin paimenessa aurinkoisessa kevätsäässä?! No joo, toinen vaihtoehto olisi keväthangilla lapissa  mökkijärvellä pilkillä!!!

Bowwe sai aloittaa. Plikalla oli tänään(kin) valtavan hauskaa eikä ohjaajallakaan ollut paskempi päivä ;-), vaikka kärpänen lensikin kesken treenien korvaan.

Hurunen jaksaa vieläkin yllättää. Bowwen jälkeen se on joissain asioissa helpompi, mutta juuri Bowwen treenien jälkeen Huru on minulle välillä hankalampi. Ja miksikä, no siksi, kun tämä täti se taaplaa ja heiluu samalla tavalla oli koirana kuka ja mikä hyvänsä. Hoppas Hurukin tottuu minuun tai minä opin käyttäytymään. Hieno päivä, kiitos kamuille ja koutsille. Woollandian tarjoilut olivat jälleen kerran ihan vertaansa vailla!

Bowwen flänkki

Ah niin kätevä raippa

jesh!


Huru, mato-matala, Ran-tan-plan, Pluto jne jne... ennen treeniä myyssättävänä.

Ou ja nou, Hurunen tarjoilee pysähtymisessä istumista.. Pus.


Seistenkin voi odottaa.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Isolla laitumella paimenessa

Parin viikon tauon jälkeen lampaat olivatkin siirtyneet jo laitumelle. Hurulle ihan eka kerta isolla laitumella ja oih ja voih, neiti muisti, ettei lampaita pakata vaan tuodaan nätisiti. Onneksi Tuija oli laitumen laidalla muistuttelemassa minulle, ettei Hurun kanssa tarvitse käyttä kaikkea mahdollista arsenaaliaan käskyttämiseen.
Kuopuksen kanssa on pysähtymistä treenattu nyt kahdella viimeisellä kerralla ja koira on saanut itse valita asennon. Viimeksi Huru tarjosi tasapainossa istumista, enemmän se varmaan ihmetteli pennun lailla seuraavaa siirtoa, mutta siitäpä olikin hyvä kehua ja vahvistaa käskyä. Tänään odottelin samalla tavalla koiran omaa valintaa ja maltilliset kehut päälle. Lisäksi kuljetuksessakin riitti pieni käden liike vauhdin hidastamiseen.

Bowwen kanssa meni vähän reisille heti lähdöstä. Pirkale, kun pitäisi oikeasti olla jämptimpi aloituksissa ja lopetuksissa, Bowwe ottaa heti kaiken löysän pois ja rilluttelee. Saatiin kuitenkin aikaiseksi suht toimivat treenit, vaikka alku ei hyvää luvannutkaan.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Viimeisen kerran, rakas Raiputti

Rakas Raiputtini on nyt matkallaan tähdeksi taivaalle. Miten tärkein palvelus ystävälle voi olla näin raskas taakka...



Kaunis rakas Raiputtini!!!







maanantai 31. maaliskuuta 2014

Olisiko lamppu nyt viimein syttynyt?

Huru aloitti tämän päiväisen jumpan treenilambien aitauksessa. Ensin lambit piti saada sisältä hallitusti ulos. Onnistuihan se, mutta ei ilman pakkausoperaatiota. Ähräsimme lambit yhdessä ja rauhallisesti ulos nurkastaan, tämän jälkeen ulos ja ovet kiinni.

Tuijan vinkistä otimme pitkästä aikaa lyhyen aurauskepin taas mukaan. Jos keppi heiluu olkalinjani yläpuolella ei siitä ole mitään apua, vaan Huru rynnii mielistelemään luokseni. Jalkojeni edessä heilautettava keppi olikin huomattavasti tehokkaampi, etenkin kun Huru ähräsi liian lähelle ja sai napsun nenäänsä. Oli sitten sen verran täydellinen napsu, että eläin siirtyi välittömästi kauemmas ja haki Tuijaltakin aidalta apuja. Eip herunut ja Huru päätti loikata aidasta ulos. Tuli onneksi kutsusta takaisin ja homma jatkui.

Ja voihan WAU, miten se jatkui. Hurunen tälläsi itsensä täydellisesti tasapainoon ja pysähtyi ja istahti sinne omaehtoisesti ja kesti kehut ryntäämättä luokseni. Mau-ahtavaa! Eikä vain yhden kerran, vaan useammin myös kuljetuksen yhteydessä käskystäni.

Ihan parhautta, että Tuija oli käskyttämässä minua, jotta pysyin yhtä määrätietoisena koko treenin ajan.

Bowwe pääsi Pixin kanssa hakukaaritreeneihin. Ei meinaa Bowwe mennä oikean kautta kunnolla laumalle, vaan leikkaa hakukaaren ja menee vasemmalta. Sain kutsuttua sen useasti takaisin uusintalähetykseen, mutta niilläkin kerroilla se pamautti oikean kautta lauman sivuun. Pixiellä samat onkelmat. Siispä Super-Tuija apuun.

Saimme ohjeeksi jatkaa hakukaarta yli tasapainon. Olipas koirista kiva treeni - oikein naamasta näki, kuinka olivat innoissaan saadessaan tehdä jotain uutta.

Hieno kevätpäivä!

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Toinen vie ja toinen tuo...

Nimittäin nämä mun paimenet. Huru on luontainen pakkaaja/"työntäjä", on mieluusti minun ja lampaiden välissä, kun taas Bowwe tuo lambit aina minulle. Beusseissa näitä ei saa samassa paketissa ;-)

Hurun työntö tuli taas hyvinkin selväksi, tänään se ei onneksi saanut pakattua lambeja mihinkään nurkkaan.

Bowwe ja Pixie hakivat toisiltaan laumaa, välillä hyvinkin läheltä: Väitän, että koirien viiksikarvat koskettivat toisiaan. Uskoisin, ettei kumpikaan koirista oikein ymmärtänyt siinä hetkessä, että vieressä on koira.  Hyvät treenit!

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Humppaviikot

Kevättä on ilmassa totta tosiaan. Nuoriso ajoitti juoksunsa kauniiseen kevääseen. Mikäs sen mukavampaa kuin humpata auringon kilossa!!!

Huru tuntuu olevan varsin tarkka hormooniensa kanssa, sillä edellisten juoksujen alusta on miltei päivälleen 6kk.

Ristisiteen rusahduksestakin tulee puoli vuotta täyteen. Pitkä on ollut kuntoutumisessa matka eikä leikatun jalan lihaksisto vieläkään ole entisellään. Vauhtiin se ei tunnu vaikuttavan, Bowwekin saa panna parastaan, jotta saa karistettua Hurun kannoiltaan.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kevät tuntuu keväältä!

Nyt vasta kevät tuntuu kevääältä, kun elellään aamulla pakkasen hankikelit ja päivällä saa paarustaa plussakelissä auringonpaisteessa.

KYLLÄ, samaa mieltä on nuoriso!
Juoksukisa
Menee maalikameran ratkaistavaksi
"Muka taiteellinen" kuvankäsittely