Bowwen kasvattajan järkkäämä paimennuspäivä takana. Hääräsin omien koirieni kanssa laitumella, joten ihan kaikkia tulevaisuuden paimenia en ennättänyt nähdä eikä yksi paimennus kerta välttämättä kaikkea edes kerro. Yhtä kaikki, käsittääkseni jokainen koira oli tavalla tai toisella kiinnostunut lampaista.
Bowwen kanssa olimme pitkästä aikaa ilman raippaa pellolla. Enemmän se on minulle sellainen turvatutti, koiran vuoksi minä en sitä tarvitse. Bowwe sai kuitenkin yhden vanhemman martan hermostumaan pariinkiin otteeseen ja villakerä otti ritolat. Koira joutui paikkaamaan tilanteen ihan itse eli hakemaan lampaan aitauksen vierestä ja kyllä vain, teki sen hallitusti. Lopuksi häkitin lampaat Hurun treeniä varten.
Kuopus sai harjoitella häkistä poisottoa sekä kaikkea muuta perustreeniä. Hurun kanssa täytyy muistaa imuttaa lampaat tarpeeksi kauas häkistä ainakin näin aluksi, sillä ulosoton yhteydessä se kiirehtii minun luo ja samalla säikyttää lampaat kauemmas portilta ja pitkin laitumia. Toisaalta hyvää treeniähän lampaiden kokoaminenkin on ja sitä tänään tehtiinkin. Lampailla oli valtava veto toisella laitumella olevien uuhien ja karitsoiden luokse. Mieleen jäi hyvin kaksi Hurulle erityisen tärkeää hakukertaa:
Ensimmäisellä kerralla koira haki kaksi karkulaista reilun 50 metrin päästä lampaiden suojakatoksen takaa ja toisella kerralla neiti toi koko lauman pysähtyen kaaren loppuun aidan viereen. Minä pönötin noin 20 metrin päässä kehuen tessua. Sain koiran pysähtymään tuonnin aikana ja jatkavan samalla rauhallisella vauhdilla loppuun asti. Ihan lopuksi Huru sai palauttaa lampaat isompaan aitauksen lampolan viereen.
Omien paimennustreenien jälkeen ajelin Tammisaareen katsomaan Paimenkoirayhdistyksen paimennuskisoja. Hirmuisen mielenkiintoista katseltavaa jälleen kerran, etenkin kun kisaamassa oli tuttuja koiria ja ohjaajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti