lauantai 29. elokuuta 2009

Tervakoski KV, noloja tilanteita

Tervaksoken KV-näytelmiin riennettiin aamusella Bo Skalinin arvioitaviksi. Salka elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä ever ja Bowwe ekassa oikeassa näyttelyssä pentuluokassa. Ajelimme Lopelle hakemaan Foppish Enzon aka Tacon kyytin, kun Sonjalla oli hieman logistiikka ongelmia. Sonjan klaanista oli mukana myös Crac ja Friday.
Olimme paikalla hyvissä ajoin ja harjoittelimme ennen näyttelyn alkua kehässä. Kaikki meni aikas hyvin, jopa Bowwella. Sonjan tytär, Vanessa, harjoitteli Salkan kanssa. Muori kulki tosi nätisti lapsen kanssa. Ihana vanhus!

Sitten itse näyttelyyn: Aloitetaanpas näistä pennuista kun tulivat näytelmissäkin ekana.
Taco uroksena ensin. Pentu käyttäytyi todella hienosti ekassa näyttelyssään, vaikka omistajat eivät olleetkaan paikalla. Taco sai ERI:in ja KP:n. Ihana luonne kerta kaikkiaan.
Sitten tytöt. Oh oh oh, en tiennyt kehääna astuessani mitä tuleman piti, muutoin olisin ottanut, vaikka ryypyn!!

Asetuimme rinnakkain Sonjan kanssa tuomaria varten. Ensin Bowwe, joka hyppäsi tavoillensa uskollisena tuomaria päin yrittäen mosauttaa pusun. Tuomarin tervehdittyä molemmat pennut siirtyivät liikeosioon... siis joo, minulla oli sateen varalta takki päällä, oikein huono. Olisi pitänyt Sonjan neuvosta ottaa se pois päältä, sillä Bowwe roikkui hihassa, loikki, repi numerolappua ja keekoili oikein urakalla. Tässä kohtaa ajattelin, että ei tämä enää huonommin voisi mennä. Hahha hha hhaaa... En oikein edes muista missä kohtaa Bowwe sai pujoteltua itsensä ketjukaulaimesta irti, mutta niin kävi. Saatiinko koira helposti kiinni, ei! Juoksiko Bowwe useammassa kehässä, kyllä. Viimein Bowwe kurvasi tarpeeksi lähelle Sonjaa, jotta se saatiin taas kiinni. Lopulta pönötettiin kuitenkin pentuluokan narttukehässä ja tukevasti kiinni. Höpsö oli pentuluokan PN1, mutta KP:tä tuomari ei sentään antanut, ymmärrettävää.
Sitten seurasi uroskehä... minulla käsisssäni Friday ja Bowwe ja kuinkas ollankaan tämä yksi Houdini pääsi TAAS irti. Kirmasi samat kehät naama virneessä... noloa. Tällä kertaa perässä oli talutinkin. Saatiin se taas kiinni... noloa!

Pentuluokan PN1. Bowwen arvostelua tässä:
Trevlight temperamet men behöver lite ring träning. Kan rör sig rigktigt bra mellan hopp. Bra vänklad, lite kort kors. Bra bett. Väl kroppad. Mycket lovande.


Kuka missä, mitä...



Kerrankin paikallaan...

Salka sai laatuarvostelussa VET EH ollen VEK1. Tässä ihan eka oikea arvostelu 11.5 vuotiaasta mummosta:
Bra längd på huvud lite grov i skallen. Lite slarviga öron. I god kondition. Bra hals, korreckta vänklar. Kunde vara lite högre på sina ben. Rör sig bra men med lite kort steg.


Pönötystä...


Vai laiskat korvat...


Mummon muikkuilme

Näyttelyreissusta yleensä:
ROP koirana maahantuomani Unkan des Fugues de Saint Alban, hieno tessu!
Näköjään aina kun Bowwe karkaa, niin meitin porukka eksyy autoillansa. Tänään ajettiin pururadalla poislähtiessämme... Onneksi meillä on autoissa hyvät maasto-ominaisuudet...

tiistai 25. elokuuta 2009

Poju TVA, 26. heinäkuuta 2009

Herranen aika, tämä on jäänyt uutisoimatta. Kesälömani aikana Salkan ja Holikin pentu, Poju ja ohjaajanaan Tanja, tokoilivat tottelevaisuusvalioksi tuloksella EVL1 273, tuomarina HARRI LASI.
Tanjan blogissa kuvia ja tarkempi kuvaus kokeesta.

Kyllä tarttee olla taas ylpeä teistä! Juopastaan maljat jahka seuraavan kerran nähdään!

Hakuilua kesälomatauon jälkeen

Bowwelle oli luvassa tänään mielikuvia uudella tapaa. Neiti näki kaksi maalimiestä lähtevän etuilinjaa pitkin metsään huudellen mielikuvasanaa "missä". Tämän jälkeen vein neidin pois, jotta lopullinen sijoituspaikka ei olisi ollut neidin tiedossa.

Eka maalimies meni tuulen puolelle kallion harjanteen päälle sivurajalle saakka. Mielikuvasanan kuullessaan Bowwe oli jo vahvasti menossa kohti etukulmaa. Maalimies palkkasi koira suoraan hitaasti, jotta ehdin paikalle. Sama maalimies siirtyi sivulinjaa pitkin 3. maalimieheksi.

Toinen maalimies oli tuulettomalla puolella ja noin 25 metrissä. Koira lähti hienosti suoraan bongaten vauhdissa matkalla olleen maalimiehen. Suorapalkka hitaasti syötellen, jotta ohjaaja ehti lyllertää paikalle ottaakseen koiran hallintaan. Matka keskilinjalle menikin ihan mallikkaasti nami nenässä, mutta sen jälkeen B. päätti tehdä omia koukeroitaan. Tulihan se sieltä hetken päästä huudeltuani.

Kolmas maalimies haettiin haisumielikuvalla tuulen puolelta. Lähetyksen jälkeen Bowwe etenee hyvin tuulen ja hajun alle paikallistakseen etsittävän. Eihän pistot loppupäästä mitään viivasuoria sen vuoksi ole, mutta mielestäni se ei ole suuri virhe. Korjaantuu pennun kerätessään kokemusta. Antoisa treeni.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Nenä maahan

Marica tuli hoffipoikiensa kanssa aamutuimaan tallomaan jälkeä pellolle. Hienosti Diesel jaksoi keskittyä, vaikka Raiputti oli merkkaillut seutua juoksupissoillaan, ei kuitenkaan onneksi jälkipeltoa. Nuoren herran meno oli rauhallista ja tasaista.
Bowwelle tein aika lyhyen jäljen, tällä kertaa askeleet enemmän peräjälkeen. Ollakseen vilkas tyttö, B. kykenee keskittymään hienosti hommaansa. Vauhti oli sopiva eikä Bowwea häirinnyt, vaikka Marica peesasi jäljenajoa.
Lopuksi D ja B pääsivät kaasuttelemaan metsään.

lauantai 22. elokuuta 2009

Jälkeä pennulle pellolla..

Väköstelin tänään ekan oikean jäljen Bowwelle. En voinut vastustaa, kun täällä Nummelan ranchilla noita jälkipeltoja löytyy. Pari makkararuutua neidille on aiemmin tehty ja siltä pohjalta uskalsin tampata jäljen pellolle.
Tuuli oli ihan hallistematon: jäljen tekohetkellä hieno myötäinen ja ajohetkellä tuuli pyöri kuin väkkärä. Olosuhteista huolimatta jälki ajettiin varsin intensiiviseti. Valjastin Bowwen kahdella taluttimella molempien etujalkojen alitse... helpompi hallita innokasta koiraa jäljellä.
Kyllä kyllä, haisut pomittiin myös maasta, pientä pyörimistä alussa, mutta kokonaisuudessaan varsin kelvolinen ensimmäinen jälki. Huomena uusiksi.

Nummelassa taas koiratätinä

IHANAA!
Voiko ihminen onnellisemmaksi tulla nähdssään koiriensa nauttivan avarasta peltomaisemasta täysin rinnoin. Ei voi.
Holik on ollut Raiputin juoksujen vuoksi täällä hoidossa jo viikon, siitä huolimatta lenkkien jäkeen suuntaa hoitolaan eikä edes yritä tulla talolle Raiputin hajujen perään. Herra osaa kyllä ulvoa tosi mallikkaasti, varsinkin kun joku muu hoitolasta pääsee lenkille.
Biitti on saanut toimia Holikin seuraneitinä lenkeillä. Muutoin täpäkkä neiti ei saa Holikista itselleen painikaveria, sillä Holik ei kertakaikkiaan halua riitaa... yrittää laiskanpulskeasti välillä ottaa Biittiä kiinni. Juu ei saa, ainakaan kiperissä kurveissa. Pitkällä matkalla H. saa koneeensa käyntiin ja saavuttaa saman matkavauhdin kuin B.
Iloisia koiria, vaikka B:llä ei olekaan leikkikaverian lempiurosta, Doylea. Doyle kisaa Virossa Baltian voittaja näytelmissä.

Muutama otos koirien paratiisista!


Clematis-jackmanii kärhö Annen patiolla


Bowwe ja mummo taustalla


Salka vahtii Bowwen varastamaa hansikasta, B. pönöttää taustalla


Mummo-koira Rai

perjantai 14. elokuuta 2009

Lopella, Orimattilassa ja raunioilla

Hurautettiin Bowwen kanssa Lopelle Sonjan laumaa tervehtimään. Lähdimme miltei saman tien perille päästyämme Orimattilaan heppasia katsomaan. Esko-paha pääsi Bowwen kanssa mukaan. Bemarin tavaratilaverkko ei ole tehty beauceronin pitäväksi, onneksi Bowwe noudatti kahden tassun sääntöä ja pysytteli ajon ajan takatilassa (myöhemmin kyllä luikeretli karkuun ja suoraan talliin meidän perässä). Esko-paha oli kevythäkissä takapenkillä. Perillä Bowwea kiinnosti hirmuisesti heposet, etenkin pieni paksu poni olisi ollut sen mielestä oiva leikkikaveri. Paksu poni halusi myös tehdä tuttavuutta Bowween, siinä tilanteessa B otti viisaasti pari taka-askelta.

Palattuamme Lopelle kuusi beussia kirmasi taloa ympäri vailla ällin häivää. Sonja yritti selitellä, että ei ne yleensä näin kauaa juokse, muka Bowwe villitsi ne... ;-) Niin justiinsa. Hienosti niillä meni ja kaikilla tuntui olevan mukavaa, etenkin kissanruokavarkailla (=Bowwe ja Friday).

Sonjan uusimmat lauman jäsenet, Da-daa ja Esko-paha, olivat vallan ihastuttavia tuttavuuksia. Onneksi Esko kiusasi vain harlekiinejä, sen verran napakasti se oli kintereissä ja poskissa kiinni!!! Esko muistuttaa todellakin Bowwea, siis totta kai IHANA! Da-daa on puolestaan todella selväpäinen neiti, ollakseen 9 kk ja uudessa kodissa. HIENO tyttö!


Esko-paha uimasilla

Lopelta riensimme raunioharkkoihin.
Loman ja treenitauon jälkeen Bowwelle oli ajatuksena piilottaa ukkelit ärsytysumppareihin. Meidän vuorolla sade yltyi, joten tuulet tyyntyvät. Ei sinällään haitannut, tarvittiin vaan tiukemmat lähestymiset piilolle.
Eka piilo oli keskustunneli (kahdella sisäänkäynnillä), joka yllättäen oli hieman vaikea. Tuulen alapuolen suuaukko oli peitetty, jota en valitettavasti huomannut ajoissa, jotta olisin saanut pressun poistettua hajujen edestä. Noo, neiti joutui tekemään paljon hommia tämän piilon kanssa. Meni sisään tunneliin tuulen yläpuolelta ja oli ollut vallan hämmästynyt törmätessään ihmiseen ilman hajua. Poistettuani pressun neiti upposi tunneliin ja maalimiehelle toisesta tunnelista. Tätä kautta se ei ollut läheskään niin kummallinen. Neiti merkkasi hajun myös pilon yläpuolelta, oikein hyvä!

Toinen piilo oli hiekkalaatiossa, jonka kansi oli kutsuvasti raollaan. Ohjeistin maalimiehiä kehumaan koiraa heti kun kuulivat sen nuuhkuttavan piilolla. Vahvisti hienosti haukkua.

Kolmas akkeli oli lentokoneen sisällä laatikossa. Haisun saatuaan Bowwe meni viime kertaiseen piiloon (=liukumäki) jatkaen kuitenkin tarkennusta päätyen oikeaan paikkaan. Koira kuulemma liikkuu niin hiljaa, ettei maalimies älynnyt kehua sitä tarkennuksesta. Loppujen lopuksi pentu omatoimisesti palasi hajun lähteelle ja viritteli haukun, josta kehu! Hyvä treeni, iloinen.

torstai 13. elokuuta 2009

Työleiriltä lomalle järvimaisemiin

Vihdoinkin lomatunnelmissa. Ensimmäinen reilu viikko meni siskon työleirillä taas raksahommissa. Talo sai maalin pintaansa, kylppäri laatat seiniinsä ja koirille rakennettiin tarhan yhdelle sivulle katos ja lavitsa. Sitten seurasikin ansaittu viikko mökillä. Ohessa muutama kuva tessuista.

Raiputti huiputti juuri ennen päivätorkkuja


Bowwe miettii ketä seuraavaksi kiusaisi


Holik ei jaksa ressata


Noo joskus sentään sekin oli hereillä


Salkan toinen silmä jo lupsottaa


Arvaa kuka?


Rai-mummo tarkkailee pennun keekoilua kivellä


Ilta-aurinkoa kännykameralla

Uimasessioiden kuvaaminen oli sen verran märkää puuhaa, että kamera oli pakko laittaa puun oksaan turvaan ilottelun ajaksi. Muutama kuva ennen pärskettä.


Salka odottaa kepin heittäjää


Rai on kahlannut valmiiksi syvemmälle, jotta pääsee ensimmäisenä kepin perään


Salkakin päätteli saavansa paremmat mahkut näin


Mitä kaksi muuta sen kolmas perässä...


... ja neljäs


Bowwe keksi odotellessa muuta puuhaa


Tavan läträämistä

Bowwe läträsi ja lotrasi kaiken muun omatoimisen puuhastelun ohella rannassa monta kertaa päivässä. Koiraa ei näkynyt, mutta rannasta kantautuvat plumpsis äänet antoivat ymmärtää, että neiti oli mieli puuhassaan.

Matkalla kotiin piipahdin siskon rantsille vielä maalaamaan taloa toiseen kertaan.


Ja lopuksi talkoolaisen maalaushanskat 12 tunnin urakan jälkeen

Kotimatkan ajelin Tampereen kautta vieraillen työkaverini Jaanan luona Valkeakoskella. Bowwe tapasi perheen 5 kk lapinkoira Inkerin. Meno oli lennokasta. Koskelta jatkoin Paulan luokse Aitooseen. Kelju ja Bowwe kirmasivat pitkin pihoja. Paulan blogissa kuvia hulluudesta.