...ettei sen taidot ja usu vielä oikein riitä eli intoa on enemmän kuin taitoa.
Lampsut olivat katoksella makuulla, joita lähestyimme koira liinassa ehketi liian suoraan, sen voi päätellä jatkotarinasta.
Meille kävi vanhanaikaisesti, kun liina lipesi käsistäni enkä edes ennättänyt astua sen päälle koiran kirmatessa lampaiden luokse katokselle. Martat ottivat ritolat ja jatkoivat pellolla paimennettavien toisten lambien luo. Onneksi Pete oli Rapin kanssa vastassa ja kääntämässä martat takaisin oikeaan kurssiin. Erinäisten kaarrrosten ja pelolla tamppaamisen päätteeksi saimme lampaat vihdoin harjoitusaitaukseen, jolloin olimme kaikki aikas väsy. Hikisestä niskasta huolimatta häkitelimme lampaita kahden häkin välillä. Huru ei malta olla häkissä ulosoton yhteydessä, mikäli ekat lampaat ovat sen mielestä menneet liian pitkälle. Tämä piirre näkyy etenkin suuremman laumakoon yhteydessä. Minun täytyy opetella liikkumaan lauman edellä ulosotossa, jolloin Hurulla on selkeästi rauhallisempi mieli.
Toka kierros ajettiin pyöröaitauksessa. Aloitus taas liinassa, jottei koira karkaa lampaille. Vaikka saan estettyä koiran karkaamisen, tulee minun jatkossa huolehtia/auttaa koira lähtemään myös kaarelle eikä päin laumaa. Pyörön sisällä oli pienempi aitaus, joten häkitystä ja ulosottoa pystyi treenamaan myös. Lauma oli pienempi ja Hurulla rauhallisempi mieli häkityksissä, samalla Huru pääsi pyörimaan pienempään aitaukseen lambien ja aidan väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti