Maneesissa teemana kauniit ja ilmavat hakukaaret sekä täsmälliset pysähdykset.
Ekalla kierroksella Bo:n hakukaaret olivat huomattavasti laajemmat, en tiedä olinko itse jotenkin eri paikassa lähettäessäni koiraa kaarelle...? Päällekatsoja vaihtui kierrosten välillä, joten analyysi jää omien huoimioiden varaan. Sen olen toki aiemminkin huomannut miten paljon koira tulkitsee pieniä eleitä ja liikkeitä.
Käytin välillä pysähdyksissä taas maahan käskyä ja pelkkää stoppia kuljetuksissa. Stoppi ja seis olivat huomattavasti täsmälisemmät. Ehekti se maahanmenoon liittyvä aiempi paukuttaminen huhuilee vielä taustalla. Pitäsiköhän vaihtaa käsky, jotta saan siihen itsekin eri sävyn?!
Tänään(kin) hillitsin itseni karjumasta ja koetin käskyttää maltillisesti ja rauhallisesti. Tästä itselleni nyt aaltoja. ;-).
Toka kierros samoissa tunnelmissa ja välillä myös poispäin ajoa, nyt mukana myös naksu ja namit. Tästä seuraamuksena se, että Bo tarjoili uusia liikkeitä jos naksua ei jokaisesta tottelemisesta kuulunut. Eli taisi yrittää vähän liikaa. Ei se mitään, hyvissä tunnelmissa lopetimme treenit. Marikalta hyvä vinkki koiran ulos saamiseen: Elikko täytyy kutsua luokseen eikä koettaa saada sitä lopettamaan hommia silloin, kun se on tasapainossa, lauman toisella puolella.
Mielenkiintoisia keskusteluja tauolla paimenista ja "paimenista". Onneksi maailmaan mahtuu näitä "paimeniakin". Vähän sama juttu, kun olin Tervastuliajoissa (3 päivää/ kunakin pnä 50 km, me osallistuimme retkisarjaan) beussivaljakon kanssa. Oikeat vetokoirat (yli viisi koira) toki tykittivät minun kolmen koiran valjakon ohitse, mutta me väänsimme etappeja sen minkä jaksoimme: eka päivänä koko 50 kilsaa ja toisena ja kolmantena päivänä puolet vaadituista, kuitenkin yhteensä 100 kilsaa. Ei me kuviteltu silloinkaan osallistuvamme Iditarodiin , vaan treenasimme, jotta pääsimme nautimaan kauniista Kainuun luonnosta Venäjän rajan tuntumassa ja siitä kuinka koirat pystyvivät siihen ja nauttivat työnteosta. Sen reissun jälkeen perse ja reidet olivat enemmän turtana reen potkimisesta kuin ikinä.
En toki ole kunaan kuvitellutkaan, että beussi olisi bortsun vertainen paimen tai oikean vetokoiran kaltainen vetokoira, mutta kaikkea olemme yrittäneet tehdä omien kykyjemme mukaan ja antoisaa on ollut. Pakko mainita; Salka on kyllä ollut oiva VAPEPA:n riveissä toiminut koira. Ei valitellut luikuisia yökeikkoja ryteikössä, etsien kadonneita, ihan paras kaveri, aina valmiina, kun "etsintäreppu" kaivettiin esille!
Päivän actiontyyppi, Bowwe-hupakko, vinguttaa leluaan jaloissani takkatulen loimussa ilmeisen tyytyväisenä.
Ei ollut tämäkään huono päivä!
.
4 kommenttia:
Ilmeisen mukavalta päivältä kuullostaa! Minä olen sitä mieltä, että niillä eväillä mennään, mitä annettu on. Meilläkin Pimun kanssa tänään pitkästä aikaa onnistunut treeni. Kaikki meni niin kuin piti (poislukien mun omat mokat) :)
t. Merja F
Joo eihän nää paimennuksessa mitään bortsuja ole, mutta ei tarvii ollakaan. Paimennuksessahan beusseilla on ollut myös se vartijan rooli, johon bortsuista ei kyllä ole. Beussit on hyviä yleiskoiria menoon kuin menoon, kuten itse hyvin totesitkin.
Nyt on siis siirrytty sisäharkkoihin. Onhan se ulkona paljon kivempaa muuten, mutta viime aikoina on peltojen märkyys ja saviosuus tehnyt paimennuksesta aika haastellista ainakin ohjaajalle. Ei meinaa liukkaassa savessa pysyä pystyssä :)
Anne
Beussi on semmonen joka paikan höylä, yleismiesjantunen:
Tappaa pihalla ja puutarhassa, ei tosin niin vimmaisesti kuin esim. pikkuterrierit.
Vahtii tonttia, mutta ei syö ihmisiä, maistella voi ;-).
Tottelee ja miellyttää omistajaansa enemmän kumppanina, mutta "sopimukset" pitää olla kunnossa.
Ajattelee itse, välillä vähän liikaakin, keksii siis itselleen tekemistä jos on tylsää.
Lisäksi beussit kypsyvät hitaasti, mutta opivat nopeasti ne huonotkin asiat. Kaiken kukkuraksi, välillä tekevät omia päätelmiään ja toimivat sen mukaan.
Beussi ei siis ole minkään alan erikoisosaaja, paitsi erikoisen hyvä kaveri!!!
Bowwe on kyllä varsinainen monitoimikoira! Olisipas mukava jos mekin päästäisiin taas paimeneen tammikuussa kun sinne päin tullaan pariksi päiväksi.
-Sonja
Lähetä kommentti