perjantai 11. syyskuuta 2009

Piiitkästä aikaa raunioilla

Miltei kuukauden tauko eikä ne tuulet siellä raunioilla tyynny mihinkään. Hurja puhuri itäväylältä.
Meitä oli sopivan pieni joukko (3 koirakkoa), että päätimme ottaa kaksi kierrosta.

Ensimmäinen kierros:
Eka piilo hyvässä jemmassa palkin alla. Koira lähestyi piiloa poikkituuleen. Voimakas tuuli painoi hajun rinteeseen, josta koira sen ensin poimikin. Ilonen löytö.
Toinen piilo, luukkupiilo, oli uusi Bowwelle. Tuulet levittivät hajuja laajalle. Hyvä harjoitus tarkentamiseen, jonka plikka tekikin jo suht. rauhallisesti. Umppareilla koiraa vielä kehutaan tarkennuksesta.

Toinen kierros:
Eka piilo kasan päällä oleva kaivo (ärsytysumppari). Tuulen alapuolelta kasalle on hieman hankalampi kiivetä ja tässä kohtaa Bowwe päästi ekan turhauma äänen, josta kehu. Lähestyin itse piiloa ohjaten omalla kulkusuunnallani koiraa etsimään uutta reittiä kasan päälle. Sinne kansi auki ja kehut. Kansi kiinni ja ääntä peliin, jotta palkan saisi. Tällä välin toinen maalimies kömpi piiloonsa.
Toka piilo oli maanpälliskaivo. Lähestyimme sitä kaarroksin, koira poimi hajun kaukaa tuulen alta ja tarkensi määrätietoisesti piilolle, josta haukkku irtosi jo ensimmäisen kehun jälkeen. Mukava piilo.

Nyt kun rauniot alkavat olla jo tuttu paikka on Bowwen vauhti lisääntynyt ja tämän vuoksi kaarrokset laajentuneet. Seuraavalla kerralla voisikin tehdä taas tarkennusharjoitusta, jotta vauhti laskisi sopivammaksi raunioille.

Olipahan taas mukavaa treenata etenkin, kun mukana oli ihan pikku pikku Mimmi-hoffipentunen. Pikkuisten reaktiot ovat niin ihania seurata.

Ei kommentteja: