Painetta flänkille

Maneesiin oli viritelty hieman esteitä, meille ne helpottivat flänkkitreenejä. Ekalla rundilla heiluin keppini kanssa liikaa, josta minulle huomautettiin aiheellisesti. Toisella kierroksella maltoin mieleni ja vähensin paineen ja itse asiassa koira lisäsi vauhtia flänkeillä. Ihan lopuksi oli kuin suuri lamppu olisi syttynyt Hurun pään päälle, kun se huomasi laajemman flänkin etuna paremmat näkymät laumalle. Asiaa!

Bowwen tauko ohi

Bo otti kaiken irti päästyään vihdoin lampaille. Ainakaan kuulo ei ole parantunut tauon aikana.
Aloitimme treenilambien sorttauksella tai paremminkin niiden paikallaan pitämisellä, jotta Katja lampuri & co saivat paimennettavat toiselle puolen aitaa.

Bowwen korvissa on siis vieläkin vikaa ja vauhti ei ole laantunut mihinkään eikä sen toimintaan vaikuta edes vieraampi ympäristö.

Hurun kokemusmaailman kartuttaminen eri tyyppisillä lampailla on kyllä ihan parasta tähän saumaan, vaikkakin tällaisista keikoista yleensä seuraa hieman taantumista. Edellä mainitusta huolimatta uskon, että positiivisten kokemusten kerääminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Come by

Eipä olisi uskonut, miten suuri vaikutus käsky-sanalla on, niin minulle kuin koiralle. Aikaisemmin VAsen käsky on merkinnyt koiralle yhtä kuin mene miten menet kohti lampaita ja hae ne, ei siis varsinaisesti suuntaa. Vaihdoin käskyn pehmeään Come by:hyn ja voi ihmettä, koira teki nätin kaaren  enkä minäkään saanut käskyyn aikaisempaa turhaa terävyyttä. Piti vielä lisätä, että itse sitä on koiransa opettanut ja hyväksynyt suoran lähestymisen vasemman kautta.

Mukava palata taas tuttuun maanantairutiiniin, viimeisin kuukauden mittainen treenitauko on toki tehnyt hyvää.
Tänään treenatttiin suuntia ja häkitystä kaukokäskyillä ts. ohjaaja ei roikkunut aitauksessa. Häkityksessä tarvittiin kyllin laajoja sisäflankkeja kääntämään lauma kohti suuaukkoa sekä malttia lukea lammaslaumaa.

Ahaa on bensaa mielelle

Uuden oivaltaminen ja oppiminen on kuin bensaa mielelle. Oma AHAA liittyy kutomiseen ja tarkemmin kahden sukan kutomiseen yhtäaikaa pyöröpuikoilla. Em. tekniikka on ollut tapetilla jo useamman vuoden, mutta minä halusin opetella sen nyt. Kätevä tapa, sukat valmistuvat samaan aikaan eikä tarvitse enää huokailla 2. sukan syndrooman kanssa.

Kaivelin suomalaisia blogeja ja ohjeita tekniikkaan, mutta ei auennut valokuvista ja sanallisista ohjeista tekniikka minulle. Puhuttiin magic loopista, minä kuvittelin sen olevan jotain aivan taianaomaista. Pöh, kaikki jotka ovat villapaidan hihoja hieman liian pitkillä pyöröpuikoilla kutoneet osaa asetella pyöröpuikon luonnostaan loopille eli ylimääräiset lenkit molemmille puolille. Ok. se oli selvää, mutta miten ne kaksi sukkaa saadaan kudottua. Täältä löytyi paras ohje, kantapäätä ei aio tehdä noin, mutta lähinnä silmukoiden luominen ja aloitus oli mysteerio minulle.

Nyt mennään jo tässä:

Ihana Aurinko

Ai ai aurinkoa, ihan keväiset fiilikset. Ei tosin yhtä keväiset kuin noilla kahdella juoksuisella humppatytöllä.

Bowwe pus!

Huru pus!

Peräjälkeen edes takas, normisettiä

Bo