BC F-pennut 9 kk

Ekasi onneva kaikille sisaruksille!
Aika kuluu kuin siivillä: Vastahan nuo iiskotit olivat pieniä palleroita.

Pitihän tuo kasvaminen jotenkin todentaakin, joten kävimme toissa päivänä "neuvolassa" elikkäs elukkalekurin vaa'assa ja korkeusmittauksessa. Iivana painoi 27.7 kg ja oli 62 cm korkea, ei siis mikään ihan alamittainen kirppu sentään. Ihan pentu vielä, juoksuja ei tarvinne odotella hetikään. Jos mummoonsa tulee, niin vielä puoli vuotta neitinä.

Tuplamielikuvia sivurajalle

Tänään mielikuvia vietiinkiin kaksi kerrallaan ja kolmaskin oli ekan maalimiehen saatto sivurajalla. Näin Bowwelle tuli jokaisen maalimiehen kohdalla tuplamielikuva. Aiemmalla kerralla Bowwen ollessa nuorempi tämä ei toiminut.

Eka vauhdikas ja suora pisto (ei muistellut toista mielikuvaa). Komennushaukkua ja maalimiehellä jumppaaamiista oli kuulemma tapahtunut. Menin piilolle ja saatoimme maalimiehen kolmanneksi maalimieheksi.
Keskilinjalle palatessamme metsässä kulki karjalankarhukoira isäntineen. Tässä kohtaa ajattelin Bowwen unohtavan toisen mielikuvansa. Onneksi ei.

Toinen maalimies oli hyvässä muistissa ja pisto suora ja lennokas. Komennushaukkua mennessäni piilolle.

Kolmas akkeli oli siis sivurajalla saatettu. Osaava maalimies päätteli hienosti edellisen jumppatuokion vuoksi, ettei anna koiralle edes mahdollisuutta jumpata päällään ja istui siten, ettei koira pääse kosketuksiin, piilottaen vielä kasvonsa. Tästä seurasi välitön komennushaukku. Oikein hieno oivallus Annalta. Tänks tuhannesti.
Voisi sanoa, että täydellinen treeni ainakin näin ohjaajan kannalta. Kai se tuo poreileva Bowwekin siitä sai jotain kokemuksia. Oli ainakin iloinen oma itsensä treenin jälkeen.

Hönö-Heikki-Holik 8 v

Tämä kattilapääkin on jo 8 vuotta!


Pienenä pentuna Tsekeissä


Uudessa kodissaan 4 kk


Tyypillinen asento vielä nykyäänkin. ISÄNTÄ


Ikioma kattilapää

Hunajaisin huulin sokeroiduin suin....

... aivan kuten laulussakin sanotaan, tahtoivat koirani minua tervehtiä kotiin tullessani.
Äly ja Väläys, tässä tapauksessa Bowwe ja Holik, olivat askarrelleet hunajatuubin kanssa. Jokainen voi mielikuvitella mitä siitä seuraa. Varmastikin makeita hetkiä tylsänä keskipäivän hetkenä, mutta myös lukuisa määrä hunjatippoja ympäri huushollia; tarttui mukavasti sukat lattiaan. Hunajanaamiostakin on merkkejä tessujen turkeissa...ts. tahmaisia plänttejä siellä täällä koiria (enemmistö Bowwessa). Nyt minulla on kaksi tooodella makeaa koiraa! Eittämättä tyytyväisiä itseensä, koskapa olivat jättäneet hampaansa jäljet lisäksi muutamaan keittiön teräaseeseen (meillä siihen kuuluu myös kirves).
Vieläkin naurattaa Holikin keekoilu kotiin tullessani. Bowwe ei vielä osaa edes hävetä. Kyllä sekin aikanaan oppii ;-).

Kosteat hakutreenit

Syysmyrsky jylläsi edellisenä yönä ja sateen rippeet ropottelivat niskaamme märässä metsässä. Näin voi käydä, mutta tessuja se ei onneksi haitannut eikä kyllä meitä kaksijalkaisiakaan: Metsä oli täynnä suppiksia, joita oli ihan pakko poimia aina tilanteen tullen.
Tuulesta ei ollut havaintoa, sadekin painoi hajut alas. Haastavaa, mutta mukavaa!

Bowwelle mielikuvina kaksi ensimmäistä. Eka maalimies siirtyvänä kolmanneksi, oli siis valmis. Ratakin oli ainakin tarpeeksi syvä.
Mielikuvat menivät hienosti, valmiskin ok, parin saattolähetyksen jälkeen Bowwe irtosi tarpeeksi syvälle ja suoraan. Onneksi pentu kestää hyvin uusinta lähetykset ja toivottavasti ottaa myös opikseen.

Treenien jälkeen saimme hirvenluita ja kaatoryöpettä. Koirilla oli peijaiset kotosalla. Kiitosta Annelle ja Timolle!