May I introduce our new family member, Huru

Eilen oli jännä ja pitkä päivä. Reissu Pariisiin ja illaksi takaisin kotiin tuliaisina ei tällä kertaa ollut juustoja vaan karvakäärö, nimeltään Huru.
Miljuunasti Merci Merci Simonille, kun toi Hurun minulle helpomman matkan päähän.

Huru-huu

Hirvittävän ehtiväinen jo nyt

Kello 15:30
Nyt on "vanhuksetkin" haettu hoidosta. Raiputti esittää viileää ja Bowwe kuvittelee, että noin pienestä olisi sille juoksukaveriksi. Kovasti kekara koittaa perässä pysyä.

Paimentamista vol. 169

Treenit avolaitumella. Lähestyimme laumaa ja annoin koiran itse valita hakukaaren suunnan ja tavan lähestyä laumaa, jotta näkisin kuinka se homman kuutioi. Aikas päinhän se laumaa meni, mutta kiersi taakse kaarella lähempänä lambeja. Treenattiin pelkkä tottelemista ja kaaria. En tiedä meneekö sijaiselle, kun tuota paskaa tahtoo imuroida, vai onko vain huono tapa. Prr.le.

Toka kierros samoilla säädöillä, mutta nyt oli jo vihainen pipanoiden syönnistä. Irti-käsky toimii paremin kuin uhat p..rr-:lettä.

Tänäänkin (myös viime torstain treeneissä) Bowwen puolisisko Root oli mukana paimenessa ja heräsi paremmin toimintaan, kun liina irroitettiin ja ohjaaja kulki ripeämmin. Pikkuneiti muistuttaa Bowwea monella tapaa: yhtä sosiaalinen ja iloinen pakkaus.

Joku taisi ihmetelläkin Bowwen sosiaalisuutta kysymällä:"Miten olet tuosta noin sosiaalisen saanut tehtyä?" Vastasin, että Bowwe on aina ollut tuollainen. Kimmon sanoin: "Bowwe on iso, mutta mukava!"

Paimentamista vol.168

Sonnimullikoita taas treffaamassa. Koiralla oli hyvä muistikuva edellisestä sonnitreffistä ja laitumelle suuri veto.
Paimennettavien kaverit olivat viereisellä laitumella, ojan takana, uteliaana kurkkimassa tapahtumia. Treeniryhmässä oli yksi, joka olisi mielummin ollut suuremman lauman mukana kuin koirien liikuteltavana. Kyseinen individualisti aiheutti meille hieman päänvaivaa ja lukuisia juoksuaskelia. Herra sarvipää hölkytteli useamman kerran suuremman lauman luokse ja jaanakin otti yhtä monta harppausta koiran kanssa päästäkseen elikon eteen. Meinasi usko loppua, mutta "katsomosta" tuli neuvo päästää koira suoraan sonnikaisen suuntaan. Noh, käskystä annoin koiralle liinasta löysiä, jotta paimennettava ymmärtäisi väistää. Bowwe olisi kyllä omaehtoisesti useamman kerran tehnyt höökieleen, mutta ohjaaja esti sen. Selkeästi nuokin paimennettavat huomaavat kenellä on usua tarpeeksi. Bowwea ei voi pästää laitumella irti, kun se ei tottele ehdottomasti pysähtymistä.
Tänään sain Bowwen laajemmalle kaarelle ja jopa löysällä liinalla. Ymmärtäisikö tuo koira itse, että isompien elikoiden kanssa etäisyys pitää olla suurempi? Joka tapauksessa todella hyvää sisäflankkitreeniä.

Tokaa varvia odotellessa edellinen koira sai mullikoihin enemmän liikettä ja kuulin ekaa kertaa Bowwen vinkuvan ylipäätään missään tilanteessa. Nyt se oli innoissaan kuin mikä. Oho, olisiko se jaagaus/saalis pompsahtanut pintaan. Aitaukseen mentiin siis tiukemmalla kurilla.
Bowwen on  vaikeampaa ymmärtää pysähtyminen liinassa, tulee yleensä minun luo jos pakote on yhtään kovempi... siksi pysähdyin itse ilman suurempaa nyppyä, tämä toimi Bolle paremmin.
Ajettiin mullikoita aidanvierustaa pitkin laitumen päähän. Mit. vit. katselin suu auki elikoiden kulkua laitumelta ulos. Päädyn aitauksen lanka oli poikki.. Anu kirmasi apuun avaten aitauksen lankaa mullikoisen kulkusuunnassa, jonne Bo kanssa ne ajoimme nätisti pitkin ojan piennarta. Saatiin sarvipäät taas aitaukseen ja paimennettavaksi.

Näistä treeneistä on selvästi ollut apua Bowwen ymmärrykseen laajemmille kaarille ja sisäflankeille.  Kiitos Anulle paimennettavien lainasta ja katsomon tarjoilusta!

Bowwen Luonnetesti, Somero Haukkukallio

Tänään oli se päivä, se luonnetestipäivä! Mitään suurempia odotuksia ei ollut, sen osasin arvata, ettei Bowwe ole moisesta milläskään. Se on niin mutkaton ja itsensä kanssa sinut. Ihmisen aiheuttamaa uhkaa se ei ole kokenut ja sen se laittoikin leikiksi. Kovuudesta taidettiin mainita, että piirun verran alle kohtuullisen kovaa.

Kepistä Bowwe leikki kohtuullisesti ja toi sen tuomarille pariin otteeseen  takaisin.
Kelkalla neiti sai niin ison haukun aikaan, etten ole ikuna kuullut. Mielestäni siinä se oli enemmän puolustuksella kuin varsinaisessa uhkassa. Haalarit ja tynnyri eivät aiheuttaneet suurempia tunteita.
Pimeän huoneen oven edessä ollut pakastin sai ensimmäisen huomion, mutta pian taisi kuitenkin alkuperäinenkin tehtävä tulla mieleen. Istuin tekojoulukuusen varjossa, jota Bowwe aluksi haisteli ja lähempää sai hajun myös minusta. Seinäään jäi rauhassa istuksimaan haisteli seinälle, tod.näk. sai uhkatuomarista nurkan takaa haisun. Yhden haukun taisi seinässä päästää ja kuvien perusteella peruutti vähän, mutta uhan lakattua palasi sijoilleen.

Tuomarit keksivät aika monta ylisanaa koirasta. Taisivat kysyä, että mistä noita saa.

Elisalle miljuunasti kiitoksia seurasta ja kuvaamisesta, vähän jäi itsellekin muistoa ja perspektiiviä aiheesta. Kuvien Copyright Elisa Kämäräinen

Bowwe LT

Tuomarit: Sirkka lempinen & Carita Koskinen

Toimintakyky	+2	Hyvä
Terävyys	+1	Pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu	+1	Pieni
Taistelutahto	+2	Kohtuullinen
Hermorakenne	+2	Tasapainoinen
Temperamentti	+3	Vilkas
Kovuus	+1	Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys	+3	Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus	+++	laukausvarma
.
Loppupisteet	220

Paimentamista vol.166-167

Peruskauraa molempina päivinä (ti ja to). Tosin nyt oli avolaitumella molemmilla kerroilla torstaina ja lähetin koiran kaarelle lennosta. Jos nyt itse asiaa arvioin, niin koira lähtee huomattavasti laajemmalle kaarella näin. Tulee vielä oikealle lähetettäessä sivusta laumalle. Vasen on siis parempi suunta Bowwelle.

Tuo lennosta lähettäminen tuntuu olevan koirasta mahdottoman kivaa ja uutta, saan sen jopa pysähtymään jos kaari on liian tiukka. Iloinen.

Ai niin meinasi unohtua. Tökkäsin talikolla itteäni jalkaan, kun levittelimme olkia harjoitusaitaukseen. Sinällään jalasta viis (reikä tuli), mutta kumisaappaan reikä harmittaa enemmän....