sunnuntai 17. marraskuuta 2013

6 päivää TTA-leikkauksesta

Koirat ovat ihmeellisiä elpyjiä. Nyt kun suurimmat lääkehöyryt ovat haihtuneet kipulaastarin poiston jälkeen, menohaluja on entiseen tapaan. Koira on ihan mahdoton pidelttävä, ilman pyyhettä nivusissa, lenkeistä ei tulisi mitään tai siis koira loikkisi ja vetäisi kuin vimmattu. Tulehduslipulääkkeen määrää on myös vähennetty eikä sitä tarvitse antaa enää kuin tarvittaessa. Ajattelin pitää kuurin päällä yhtä kauan kuin antibioottikuuriki kestää eli tikkien poistoon saakka.

Liikuntaa lisätään asteittain, jotta lihaskunto saadaan pidettyä yllä ja kasvatettua hiljakseen entiselleen. Eka viikko pelkkää pissa-kakkalenkkiä, kestoltaan max. 10 minuuttia kerrallaan.

 Luutumiseen kuluvat 6 viikkoa ovat käytännössä kunnon ylläpitoa ja liikeratojen "avaamista". Hurun liikettä on itse tosi hankala arvioida, kun se kulkee niin lähellä tuon pyyheviritelmän vuoksi, mutta jalka on ihan aktiivisessa käytössä. Raajojen venyttelyn taakse päin koira hoitaa itse, mutta takareiden venytyksiin tarvitaan hieman ohjaustani.

Hissun kissun edetään. Löysin tällaisen artikkelin koiran kuntoutuksesta TTA-leikkauksen jälkeen ja tässä yleistä tarinaa ristisiteen repeämästä.

Näillä mennään.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Yksi pieni karkureissu ja kolmella jalalla sisälle

Tässä tarinaa menneeltä kuulta:
Jep jep, ei mitään hyviä uutisia Hurusen tilasta. Elikko karkasi oven raosta puhelinasentajia tutkailemaan ja siinä samassa kaasutteli märällä ruohikolla. Sisälle se tuli kolmijalkaisena. Jälleen ensin rimadyliä pari päivää, mutta valitettavasti vaivassa ei havaittu helpotusta. Räihälle olisi saanut ajan vasta joulukuulle, mutta onneksi Tetti Joutsenella oli aikaa tutkia polvi aiemmin.

Tutkittaessa polvi oli sen verran arka, ettei sitä saatu taaskaan tutkittua ilman rauhoitusta. Ja nyt siinä havaittiin selkeä positiivinen vetolaatikkoliike. Jos aiemmin syyskuussa ei vielä ollut eturistiside poikki niin nyt oli. Polvi ja muut nivelet kuvattiin muiden vaivojen poissulkemiseksi.
Lisäksi polvi huuhdeltiin ja nivelneste tutkittiin, mutta poikkeavia soluja ei havaittu. Mukaan saimme antibiooottikuurin ja uusi aika viikon päähän seuraavalle maanantaille TTA-leikkaukseen. Siinä sääriluun etureunaa siirretään eteen (sääriluu sahataan halki), jolloin etummaiseen ristisiteeseen kohdistunut voima kuomoutuu patellajänteen voimalla. 6 viikon kuluttua välin luutuminen tarkastetaan kontrollikuvilla.

Tällainen viritelmä


Polvi leikattiin maanataina ja mitään poikkeavaa ei potilaskertomuksessa mainita. Jäi sinne polveen vielä jotain tervettä eli nivelkierukat ja nivelpinnat.
Potilas köpitteli autosta omin jaloin kotiin. Kannattelin pyyhkeellä mahan alta kuitenkin portaissa, ettei koira pääsisi ponnistamaan leikatulla jalallaan. Tuo pyyhe mahan alla osoittautui muutenkin oivaksi ohjuriksi ja jarruksi ulkona kulkiessa, joten sen kanssa koira ulkoilee ja käy tarpeillaan. Lääkitys sillä taitaa olla enemmän kuin kohdillaan, sen verran "pihalla" se ajoittain on. Kipulaastrin teho lakkaa 3 päivän päästä torstaina ja samalla Rimadylin annostusta pienennetään plus Tramalia se saa tarvittaessa.

Polven OCD:n ja nivelsiteiden rispaantumisen yhteydestä  on maailmalla useampikin olettamus tutkimuksissa esitetty. OCD  (ja mahdolliset muut häiriöt nivelessä) muuttaa nivelnesteen ph:ta siten, että esim. ristisiteet rispaantuvat, eivätkä kestä normaalia rasitusta. Hiljaa uskallan siis toivoa, ettei toisen polven ristiside ainakaan samasta syystä ripsahda. Niin no, kaikki on tässä elämässä mahdollista, onhan se jo Hurun osalta nähty.

Kipeää koiraa ei ole mukavaa katsella, etenkään, kun sille ei voi kertoa, että kipu lakkaa aikanaan jne.. Kyllä minäkin olisin tarvinnut jonkin lääkityksen...
Onneksi minulla on valtavan kokoinen lentoboksi, jossa Hurusen on hyvä elpyä eikä sen tarvitse säntäillä muiden koirien mukana ja toipuminen saa jatkua rauhassa. Huru taitaa vielä tykätä pesästään.
Meidän ensimmäinen etappi on tikkien poisto ja vesijumpan alku.

Lopuksi ne viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Hieman eri tapa kuvata kuin Pellellä. Toivottavasti kuvat kelpaavat Kennelliitolle. Lähtivät Tetin arviolla A/A ja kynärät 0/0.
Tämän polviepisodin jälkeen lonkkien kirjain ei ole ollenkaan tärkeä, kunhan nivelrikkoa ei ole (ja eihän sitä ollut). Jos lonkat ja kyynärät tulevat samoina tai vähintään C/C ja 1/1, niin onhan Huru PEVISA:n mukaan ihan jalostuskelpoinen. Tosi pätevä jalostusohjain, valitettavasti kaikki mikä ei näy virallisena, ei myöskääm estä kasvattajia käyttämästä koiriaan jalostukseen. Ihan perseestä mielestäni, sillä kyllä koiran sairastaminen ja hoitaminen on vaan iso juttu omistajalle - rahallisesti ja henkisesti. OCD (kaikkien nivelien)vaivaa ei  kukaan lääkäri selittele liikunnan tai sohvalta hyppimisen seuraamuksena. Perimässä on olemassa valitettavasti alttius siihen...

Tässä kuvassa näkee niin sevästi oikean jalan lihakisen vähyyden.











































maanantai 14. lokakuuta 2013

Hurunsen kuntoutus

Kuntoutus alkoi jälleen lähtöpisteestä eli vesiurheilu suuremmilla avuilla kuin koskaan aikaisemmin. Hurunen yritti peitsata käynnissä, mitä se ei ole aikaisemmin vesiterapiassa tehnyt. Tuija sai käynnin kohdilleen pienellä tuuppauksella Hurun peppuun.

Lihakset pitäisi saada parempaan formuun jalasta, siksi vesijumppa ja rauhalliset talutinlenkit jatkuvat. Lääkärin kanssa sovimme, että Hurusen polvinivel mahdollisesti huuhdellaan ja testataan mahdollisten tulehdusnesteiden varalta. Muutoinhan se ei parane ikinä ellei tulehdusta saada parannettua.

Stopeissa edistymistä

Kaksi paimennuskertaa lisää stoppien uudelleen ohjelmoimista. Eilen se "huipentui" Bowwen ihka ensimmäiseen stoppiin hakukaarelle, vaikka lampaat jatkoivat matkaansa. Varmaan koko Somero kuuli, kun juhlin pellolla!!!

Samalla rytmillä otimme myös poispäinajoa, jossa Bowwe ekaksi kokosi lauman lampaiden ehdittyä liian kauas ennen kuin pysähtyivät. Saatiin muutama pätkä kuitenkin rytmitettyä oikein. Aika muikee olo!

Hurukin pääsi pyöröaitaukseen hömpöttelemään. Nyt se ei käynyt kuin yhden kerran portilla helssaamassa Minnaa . Edistysta sekin ;-)

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Hurusen kuulumisia

Äksidentistä on nyt suurinpiirtein viikko ja turvotus on kuta kuinkin poissa. Lauantaina turvotus valahti polvesta alemmas ja oli tennispallon kokoinen löllykkä. Jalan liikuttaminen oli aika vähäistä tuon turvotuksen vuoksi.

Soittelin aiheesta maanantaina hoitaneelle lääkärille ja hän mainitsi, ettei ole tavatonta, että noin käy. Sovimme, että hän soittaa uudelleen keskiviikkona sen jälkeen, kun on näyttänyt Hurun kuvat Jan Räihälle ja keskutsellut hoidosta hänen kanssaan. Lisäksi sain ohjeeksi lisätä lääkitykseen Tramal 50mg 3 krt päivässä.

Tänään Räihä oli katsonut Hurun kuvat ja todennut, ettei ole mitenkään sanottua, että ristiside olisi vaurioitunut, etenkin kun nivelessä ei tutkittaessa löytynyt ristisdevauriolle tyypillistä löysyyttä. Vähennän Tramalin vähitellen pois päivittäisestä lääkityksestä ja seuraamme tilannetta vielä ensi maanantaihin. Jos koira ei ota jalkaansa siihen mennessä aktiivisempaan käyttöön, harkitaan nivelen huuhtelemista, jotta saadaan selville onko siellä jotain bakteeritulehdukseen viittaavaa.
Räihän arvion kuullessani olen kyllä varovaisen toiveikas ja iloinen!!!

Tänään turvotus on haihtunut kokonaan polvinivelestä eikä alempanakaan ole kuin juuri ja juuri havaittavaa pöyhkeyttä.

Tulimme juuri lenkiltä ja Huru käytti kaikkia neljää jalkaansa, hieman vielä varoo eikä paino ole vielä täysin kaikilla neljällä jalalla, mutta silti suuri harppaus aamullisesta lenkistä.

Huru on muru!