Mölliaksaa vol. 4

Yhyyyy-yyy, tänään oli viimeinen kerta meitin aksaan tustumiskurssilla.

Opeteltiin tai siis minä opettelin valssausta ja persjättöä. Kyl mie taivuttelinkin itteeni hassuihin asentoihin. Todistettavasti ainakin yhden kerran molemmat meni oikein. Naurettiin ihan mahdottomasti ja kai sen vuoksi Bowwellakin oli mukavaa, vaikka joutui välillä esteelle tosi ahtaista paikoista, kun minä pönötin ohjaamassa väärässä paikassa.

Fröökynä oli oikein innoissaan tottelemaan ja paras tapa lähettää se esteelle oli ensin laittaa maahan makuulle. Siinäpähän vahvistui sekin, kun aina oli luvassa mukavaa tekemistä ja lopuksi palkka.

Lopuksi sain taas ohjausta keppien kanssa. Tässä vaiheesa Bowwe oli jo hyvinkin innoisaan, kun sai taas oppia uutta.

"Kurssikaverit" tekivät kukin ihan mahdottoman hienoja juttuja. Tuksu oli kyllä ylivoimaisesti keskittynein tapaus tänään. Sen touhukkuus kirvoitti hymyt huulille!!!

Tällä hetkellä Bowwe röhkii ja piehtaroi soffalla uskomaton virne naamallaan. On se onnellinen tapaus!!!

Paimentamista vol.84

Valoa näkyvissä!!! Bowwen kuulo on palautunut ja hupakko tekee jo osan aikaa töitä kanssani. Itselleni meinaan myös tehdä aaltoja, sillä jaksoin yhtä kauan olla positiivinen.

Bowwe tarjoili jo välillä omaehtoisesti maahanmenoa, nii-in, mitäs ei palkan eteen tekisi. Nythän neiti saa itse valita haluaako palkan vai kaasutteleeko pipanoiden perässä. Hookoonblöö taitaa vetää voiton lambin pipanoista.

Ekalla kierroksella häkittelin lambeja, mutta hupakolla oli hieman liikaa vauhtia. Pysähtyi kyllä suhteellisen hyvin, mutta maasta liikkeelle lähtiessä vauhti on rivakka ja koira liikkuu noissa hiplaustilanteissa liikaa.

Tokalla kierroksella seisautin koiran ja liikkeelle lähtöliike ei lambien kannalta silloin ole läheskään niin suuri ja niiden siirtely onnistuu paremmin. Molemmat kierrokset päättyivät UIMAAN kiljahduksella -> erinäinen määrä tilan koiria ryntää Bowwen kaveriksi uimasille. Bowwelle ihan mahti loppupalkka: saa juosta laumassa lujaa ja pääsee plutraamaan.

On kyllä hyvä fiilis treeneistä molemmilla.
.

Rakentelua

Makkarin lattialankkuja jäi kaksi yli, joista väköstelin pöytälevyn. Oheisessa kuvassa Ikean "ainutlaatuiset" pukkijalat kannattelevat jyhkeää pöytälevyä (Pituus 167 cm leveys 94 cm). Kuvassa näkyvän ikkunalaudan otan pois, jotta lämpöpatteri ei peittyisi ihan kokonaan.
Saapas nähdä miten vahvasti lankut lähtevät kiertymään talvella lämmityksen ollessa päällä. Levyn alla olevat tuet ovat samalla jaolla kuin lattiassa. Koko hökötys on rakennettu/koottu kuin lattia. Eipä se kyllä haittaa jos siitä kierovänkyrä tulee, työpöytähän se vain on.


Tällä pöydällä voi sitten vaikka tanssia


Vielä hionta ja öljyt ja se on siinä
.

Aitoon rytmiryhmä visiitillä

Kauan odoteut vieraat Aitoosta, elikkäs Kartanon "sisarukset" kera karvaisen rytmiryhmänsä kanssa, saapuivat kyläsille!!! Minna oli antautunut/lupautunut kuskiksi, joten Paulan kanssa saimme nauttia viiniä läpi pitkän illallisen.

Tuliaisia oli luumuista Minnan punomassa korissa, (jätti?)kurpitsa sekä Minnan maalaama aivan ihanan Kanakellon, joka taatusti päätyy keittiön näkyvimmälle paikalle. Ai hotto, meinas unohtua ne munat! Meill syödään onnellisten kanojen munia ainaski pari viikkoa. Kiitos tuhannesti kaikesta!!!


Kuva ei koskaan valitettavasti tee oikeutta todellisille väreille. Viisarit paikalleen ja kukko pääsee kiekumaan

Raiputti ja Bowwe saivat ottaa vieraat vastaan tarhassaan ja Salkan oletettiin pysyvän olkkarissa verkkojen takana. Ei pysynyt, mutta äidin ja tyttären tapaaminen (Salka ja Kelju) meni hienovaraisesti, tappijalatkin ymmärsivät Salkan olevan talon emäntä. Hyvä päisiä koiria kaikki. Raiputti vaan on sen verran terävä ja tarhastaan tarkka, että ehti tutustumisen vaiheessa tokata verkon läpi Keljua neunuun. Bowwe sirkisteli vieressä, hoppas ei ottanut mummostaan mallia tulevaan. Kelju nuoleskeli hetken nenääsä ja tuli sisälle muun joukon kanssa. BTW Keljun pää on muutens kaksi kertaa isompi kuin esim. Bowwen. Koo on sitten niin kattilapää isänsä (=Holik) tyttö. Voi Kelju, PUS!

Kartanon rytmiryhmä on vertaansa vailla: narttulaumassa 1 boseroni (Kelju) ja 5 gööttiä (Nysä, Typy, Heta, Sippe ja Lissu) ja kaikki tiesivät paikkansa turhia ölisemättä. Ovathan göötit toki äänekkäämpiä kuin beauceronit, mutta tämä ryhmä osasi lopettaa.

Me akat (minä ja Paula) taas emme osanneet olla hiljaa ja lopettaa. Minnan (= edelleen kuski) korvat joutuivat koville.

Kiitos virkistävästä vierailutuulahduksesta tänne Someron Koiramäkeen. Elokuu ei voisi paremmin taipua lopuilleen.
.

Paimentamista vol.83

Kovin oli positiivinen reissu tänään paimenessa. Kummasti se omakin asenne muuttuu, kun koiraa ryhtyy palkkaamaan oikeasta eikä rankaisemaan väärästä. Toki keppi heiluisi, jos elikko kävisi lambien kimppuun tai muuten sikailisi.

Ekalla rundilla kaikesta tottelemiseta naksu->nami. Sopii Bowwelle ja minulle oikein hyvin, eläin totteli ts. tahtoi tehdä pitkästä aikaa hommia MINUN kanssani. Treenin jälkeen kirmasi kilpaa Wenjan kanssa uimaan. Itse taisin hidastella enkä mennyt koiruuksien perään. Hetken kuluttua joku kysyi "kenen koira se tuolla avopellolla kirmailee laiduntavien lambien luokse"... no, Bowwehan se siellä. Parikymmentä sekunttia aikaisemmin olin hehkuttanut, kuinka sain sen huudettua harjoitusaitaukseta yli loikkineiden lambien perästä pois...

Toka kierros samalla tyylillä poislukien avolaitumelle karkaamiset. Puolikas hookoonblöö meni koiran palkaksi, ei paha hinta hyvästä mielestä ;-).