Aivan valtavan rentouttavan ihanaa katsella koiriensa iloa. Eipä silti ei ole olosuhteissa valittamista emännälläkään: vesi on lämmintä ja aurinko paistaa. Paarmoja ja muita ötököitä on ihan läheisiksi ystäviksi saakka, mutta ne kuuluvat kesään.
Täällä on koirien tilaa kirmailla, ottaa aurinkoa, möyriä puskissa ja UIDA (tai muuten vaan räpiä/maata vedessä)!. Kullakin karvahousulla tuntuu olevan oma tehtävä täällä möksällä. Holik ja Salka ovat yleensä kanssani portalla. Raiputti hakee itselleen parhaimman tähystyspaikan ja Bowwe paimenen tyyliin yrittää pitää laumaa kasassa, ts. neiti ei pailjon pötköttele.
Bowwe ui tai räpii jo pitkiäkin matkoja. Tyylipistiéitä ei voi antaa ;-)
Taas harmittaa ko kameraa ei enää ole. RIP Lumix!
lauantai 10. heinäkuuta 2010
torstai 8. heinäkuuta 2010
Paimentamista vol.15
Hallintaa ja harmoniaa... hah, näin oli ajatus.
Meille sattui yksi villikko lammas, joka päätti loikkia aitauksesta ulos, Bowwe perässä liinansa kanssa. Lambi päätti mennä pihattoon isomman lauman luokse usemman aidan yli, Bowwe yhä edelleen liinoineen perässä. Kummasti koira poimi isommasta laumasta kyseisen karkulaisen ja ahdisti sen taas portille, josta lambi päätti jälleen kerran loikata yli. Lammas oli selkeästi ihan vauhkona ja Bowwen ja minun taidot eivät vielä riittäneet villikon palauttamiseen/rauhoittamiseen. Koira otettiin kiinni (onneksi oli se liina perässä), jotta lambi saatiin takaisin pihattoon. Olipahan treenin aloitus!!!
Jatkettiin sitä hallintaa aluksi liinan kanssa ja hetken jälkeen ilman sitä. Bowwe kykenee jo kuljetuksessa (ainakin näin kuumalla) kuuntelemaan, eikä pahemmin rynninyt aja-käskyn saatuaan, vaan lähti varsin rauhallisesti liikkeelle. Kimmo tuli kaveriksi alussa, mutta jahka Kimmo palasi katsomoon, niin Bowwen pirumieli nousi taas esille. Se saaplari maahan meno, kun taitaa olla B:n mielestä rangaistus. Itse koetan sanoa sen nykyään karjumati.
Toinen kierros: Kulmatreenit, jotta Bowwe ei pääse hakukaarelta kiertämään koko laumaa: Välillä totteli välillä ei. Mentiin pienempää pyöröaitaukseen treenaamaan suuntia ja maahan menoa (Ohessa Sonjan ottamat kuvat häkityksestä). Aikamme ko. käskyjä treenattuamme ajoimme lambit taas isompaan aitaukseen. Ei vaan taas muistunut koiralle mieleen käskyt. Marika huikkasi, että "anna sen kiertää teitä tekemättä yhtään mitään, katsotaan kuinka kauan se jaksaa kiertää". No hah, se tepsi ja elikko pysähtyi noin 8. kierroksen jälkeen. Helppo komentaa väsynyttä koiraa. Tämän jälkeen pari rauhallista kuljetusta ja koira suihkuun pihaletkun alle.
Sonja ja Batsku plus Eikku ja Reiska myös mukana. Oikein oli mukavaa katseltavaa kumpaisenkin paimennus. Bataille pääsi tokalla kierroksella Marikan ohjaukseen, hieno koira tottelemaan ja lauman haku onnistui vieraankin ihmisen ohjauksessa.
Häkitystä
Meille sattui yksi villikko lammas, joka päätti loikkia aitauksesta ulos, Bowwe perässä liinansa kanssa. Lambi päätti mennä pihattoon isomman lauman luokse usemman aidan yli, Bowwe yhä edelleen liinoineen perässä. Kummasti koira poimi isommasta laumasta kyseisen karkulaisen ja ahdisti sen taas portille, josta lambi päätti jälleen kerran loikata yli. Lammas oli selkeästi ihan vauhkona ja Bowwen ja minun taidot eivät vielä riittäneet villikon palauttamiseen/rauhoittamiseen. Koira otettiin kiinni (onneksi oli se liina perässä), jotta lambi saatiin takaisin pihattoon. Olipahan treenin aloitus!!!
Jatkettiin sitä hallintaa aluksi liinan kanssa ja hetken jälkeen ilman sitä. Bowwe kykenee jo kuljetuksessa (ainakin näin kuumalla) kuuntelemaan, eikä pahemmin rynninyt aja-käskyn saatuaan, vaan lähti varsin rauhallisesti liikkeelle. Kimmo tuli kaveriksi alussa, mutta jahka Kimmo palasi katsomoon, niin Bowwen pirumieli nousi taas esille. Se saaplari maahan meno, kun taitaa olla B:n mielestä rangaistus. Itse koetan sanoa sen nykyään karjumati.
Toinen kierros: Kulmatreenit, jotta Bowwe ei pääse hakukaarelta kiertämään koko laumaa: Välillä totteli välillä ei. Mentiin pienempää pyöröaitaukseen treenaamaan suuntia ja maahan menoa (Ohessa Sonjan ottamat kuvat häkityksestä). Aikamme ko. käskyjä treenattuamme ajoimme lambit taas isompaan aitaukseen. Ei vaan taas muistunut koiralle mieleen käskyt. Marika huikkasi, että "anna sen kiertää teitä tekemättä yhtään mitään, katsotaan kuinka kauan se jaksaa kiertää". No hah, se tepsi ja elikko pysähtyi noin 8. kierroksen jälkeen. Helppo komentaa väsynyttä koiraa. Tämän jälkeen pari rauhallista kuljetusta ja koira suihkuun pihaletkun alle.
Sonja ja Batsku plus Eikku ja Reiska myös mukana. Oikein oli mukavaa katseltavaa kumpaisenkin paimennus. Bataille pääsi tokalla kierroksella Marikan ohjaukseen, hieno koira tottelemaan ja lauman haku onnistui vieraankin ihmisen ohjauksessa.
Häkitystä
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
Hakuilemassa ja pentuja pussaamassa
Iiiks, olipas erityisen mukavat hakutreenit, kun pääsi pussailemaan Biitin pentuja. Mukana metsässä olivat Flaksi, Messi ja Onni. Ihan mahdottoman innokasta porukkaa, vaikka ilma oli painostava pikkuisillekin. Pikku-hakumiehet ovat lupaavia, avoimia ja ahneita pennuja kaikki. Treenien lopuksi huvitimme mieliämme seuraamalla "kääpiöiden" painia. Flaksi esitti isännän elkein kuinka juomaämpärissä voi polskia. Toivottavasti Annen ottama kuva onnistui!!!
Bowwen treenissä kaksi uutta maalimiestä haamuna, jotka jatkoivat näyttäytymispaikastaan syvemmälle metsään sillä välin, kun koira oli käännetty pois näkymästä. Bowwe oli kerännyt kierroksia koko muun treenattavan porukan ajan ja virtaa oli kyllä. Ilmaisua ei ollut tarkoitus vaatia, mutta elukka komenteli omaehtoisesti palkkaansa. Lopuksi ilmaisuja keskilinjalla.
Bowwea taisi harmittaa, kun se ei ole enää porukan kuopus...
Bowwen treenissä kaksi uutta maalimiestä haamuna, jotka jatkoivat näyttäytymispaikastaan syvemmälle metsään sillä välin, kun koira oli käännetty pois näkymästä. Bowwe oli kerännyt kierroksia koko muun treenattavan porukan ajan ja virtaa oli kyllä. Ilmaisua ei ollut tarkoitus vaatia, mutta elukka komenteli omaehtoisesti palkkaansa. Lopuksi ilmaisuja keskilinjalla.
Bowwea taisi harmittaa, kun se ei ole enää porukan kuopus...
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Paimentamista vol.14
Liinatreenit. Rauhallinen eleetön ohjaus. Tottelemattomuudesta sain Bowwen liinalla kiinni, josta neiti palautettiin hissuksiin aina alkupisteeseen. Aluksi Marika roikkui liinan päässä, jotta saimme alkuhöyryt pois. Kummasti koira vaihteeksi kuunteli hikisen painostavassa säässä. Raskasta koiralle ja ohjaajalle.
Toinen kierros olikin sitten ihan oikeaa toisen lauman jakoa ja siirtoa aitauksesta toiseen harjoitusaitaukseen.
Ensin lauman kokoaminen aitauksen portille, johon saimme Kimmon avustuksella Bowwen jopa oikeaan paikkaan maahan. Saatiin tarvittava määrä lampaita ulos. Portilla pönöttävät lampaat koira koitti taas ajaa kasaan ja sai ne kuitenkin levälleen. Kaksi antilooppilammasta hyppäsi takaisin aitaukseen, josta syntyi Bowwelle suuri ristiriita - mitä mitä, entäs nuo suureen aitaukseen jäävät lampaat.
Tämä koitti taas kalastella koiraa liinaan kiinni, jotta kuljetus harjoitusaitaukseen olisi onnistunut. Ehkä olisi pitänyt antaa sen vaan kiertää luonnostaan laumaa, kyllähän se niinkin olisi onnistunut. Lampaat kipittivät edellämme nätisti piha-aitaukseen (väärä paikka) ja yksi onneton jäi sarvistaan kiinni, Kimmoooo, apuaaa.
Matka jatkui kohti harjoitusaitausta ja porttia. Samaa sahaamista portilla kuin aiemminkin. Lauman kokoamista ja uudelleen portille. Koira väärässä paikassa ja lampaat taas ulkona. Hitto, koskahan minä itse opin. Lopulta lauman kuljetusta aitauksessa, hallintaa jne.
Kimmon kommentien mukaan en tue koiraa tarpeeksi, ottaen huomioon sen iän ja kokemuksen. Tottahan tuo on, pienillä omilla oikean suuntaisilla liikkeillä kerron koiralle mitä siltä odotan. Aluksi tottelemiselle/kuuntelemiselle pitää luoda oikeat olosuhteet hidastamalla koiran liike ja tämän jälkeen vasta käsky.
Kyllä täytyy sanoa, että tällaiset tilan oikeat työt saa ymmärtämään paremmin koulutuksen tarkoituksen. Torstaina uudelleen.
.
Toinen kierros olikin sitten ihan oikeaa toisen lauman jakoa ja siirtoa aitauksesta toiseen harjoitusaitaukseen.
Ensin lauman kokoaminen aitauksen portille, johon saimme Kimmon avustuksella Bowwen jopa oikeaan paikkaan maahan. Saatiin tarvittava määrä lampaita ulos. Portilla pönöttävät lampaat koira koitti taas ajaa kasaan ja sai ne kuitenkin levälleen. Kaksi antilooppilammasta hyppäsi takaisin aitaukseen, josta syntyi Bowwelle suuri ristiriita - mitä mitä, entäs nuo suureen aitaukseen jäävät lampaat.
Tämä koitti taas kalastella koiraa liinaan kiinni, jotta kuljetus harjoitusaitaukseen olisi onnistunut. Ehkä olisi pitänyt antaa sen vaan kiertää luonnostaan laumaa, kyllähän se niinkin olisi onnistunut. Lampaat kipittivät edellämme nätisti piha-aitaukseen (väärä paikka) ja yksi onneton jäi sarvistaan kiinni, Kimmoooo, apuaaa.
Matka jatkui kohti harjoitusaitausta ja porttia. Samaa sahaamista portilla kuin aiemminkin. Lauman kokoamista ja uudelleen portille. Koira väärässä paikassa ja lampaat taas ulkona. Hitto, koskahan minä itse opin. Lopulta lauman kuljetusta aitauksessa, hallintaa jne.
Kimmon kommentien mukaan en tue koiraa tarpeeksi, ottaen huomioon sen iän ja kokemuksen. Tottahan tuo on, pienillä omilla oikean suuntaisilla liikkeillä kerron koiralle mitä siltä odotan. Aluksi tottelemiselle/kuuntelemiselle pitää luoda oikeat olosuhteet hidastamalla koiran liike ja tämän jälkeen vasta käsky.
Kyllä täytyy sanoa, että tällaiset tilan oikeat työt saa ymmärtämään paremmin koulutuksen tarkoituksen. Torstaina uudelleen.
.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Bowwe, entinen syyläsuu
Bowwe sai ekan syylänsä kieleen joskus maaliskuussa, ensimmäisten juoksujensa jälkeen. Kielen iso pöllykkä on killunut kuin purkka Bowwen suussa näihin päiviin saakka. Eikä siinä kaikki, niitä alkoi ilmestyä lisää kieleen, ikeniin ja huuliin. Tässä kohtaa emäntä ryhtyi googlettamaan aihetta. Yksi tai kaksi syylää ei haittaa, mutta jos niitä alkaa olla suu täynnä...
Google-armias vinkkasi osterivinokaspuristeeseen. Ko. valmisteen tiedetän auttavan ihmislasten syyläongelmiin ja olipa muutama koiraihminenkin siitä vakuuttunut. Ei ollut kallis kokeilu 12 euroa ja risat 120 kapselia, joita annan 2 kapselia 2krt/pv. Viikon jälkeen ainoastaan yksi syylä jaksaa enää sinnitellä huulessa, senkin koko pienenee miltei silmissä. Kielen näkyvä syylä lähti häviämään heti ja oli kolmessa päivässä poissa.
Syyksi koiran syyliin ehdoteltiin alentunutta vastustuskykyä, mikä kyllä sopisi ekojen juoksujen aikaan. Onhan se pikkulikalle aikamoinen hormoonimyrsky ja muutos. Oli niin tai näin. Nyt ne syylät ovat voitettu kanta. ILOINEN!
.
Google-armias vinkkasi osterivinokaspuristeeseen. Ko. valmisteen tiedetän auttavan ihmislasten syyläongelmiin ja olipa muutama koiraihminenkin siitä vakuuttunut. Ei ollut kallis kokeilu 12 euroa ja risat 120 kapselia, joita annan 2 kapselia 2krt/pv. Viikon jälkeen ainoastaan yksi syylä jaksaa enää sinnitellä huulessa, senkin koko pienenee miltei silmissä. Kielen näkyvä syylä lähti häviämään heti ja oli kolmessa päivässä poissa.
Syyksi koiran syyliin ehdoteltiin alentunutta vastustuskykyä, mikä kyllä sopisi ekojen juoksujen aikaan. Onhan se pikkulikalle aikamoinen hormoonimyrsky ja muutos. Oli niin tai näin. Nyt ne syylät ovat voitettu kanta. ILOINEN!
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)