Koristelua...

Ihanaa kun tulee syksy ja pimeää. Kynttilät ja led-valot saavat taas loistaa.


Airam... iloksemme!


Ilman salamaa...


...salamalla ja nyt näkyy perhonen ja lintukin paikallaan
.

Paimentamista vol.87

Positiivarit kokoontuivat jälleen ja Bo:n kanssa jatkettiin samoilla säännöillä kuin aikaisemmin.

Otin tänään tarkemmin aitaukseen menon, nottei elikko karkaisi omin päin lampaille. Onnistuin. Haimme lambit ja jatkoimme kuljetuksilla kera täsmäpysähdyksillä juuri siinä kohtaa missä minä halusin. Bowwella oli intoa hyvin runs-haasti, ja mikä mukavinta, intoa myös totella. Alkulämmittelyn jälkeen häkitys ja sisäflankkien harjoittelua. Koetin aluksi ohjata koiraa aitauksen ulkopuolelta, mutta se meni enempi Bowwen hyppyharjoitteksi, siksi siirryin koiran avuksi aitaukseen. Syystä, että Bo hengaillee niin lähellä lambeja, emme saaneet lambeja keskelle aitausta, jotta koiralla olisi oikeasti ollut tilaa kiertää laumaa. Elikko pääsi taas ähräämään lambien ja aitauksen väliin. Toisinaan minusta tuntuu, että se nauttii noista ähräystilanteista.
Suuntana oikea on tässä harjoitteessa B:lle helpompi. Vasemmalta flankilta Bowwe tuo mielellään lambit luokseni, ää ää. Pönötänköhän minä sen mielestä sellaisessa asennossa, että se tulkkaa homman niin. Oma rintamasuunta näyttää olevan ainakin helpottava tekijä, jotta koiran saa kutsuttua lauman ja minun väliin jatkaakseen flankkia.
Kierroksen lopuksi otimme lambit häkistä ulos. Huh, että koiraa olikin vaikea saada pois hommista.

Toka kierros samoilla säädöillä. Lopuksi häkitys, joka meinasi mennä säätämiseen, mutta onneksi homma hoitui... meidän tavalla.

Ai niin, kierrosten välillä sain treenata Swedun kanssa poispäin ajoa. Jotain kehitystä omassa avaruudellisesa hahmotuskyvyssäni on tapahtunut, sillä kykenin jo aika ajoin ohjaamaan koiraa. Toki muutama väärä ohjaus/suunta harjoitteeseen mahtui.

Sateesta ja kurakelistä huolimatta mukavan positiivari treeni.
.

Paimentamista vol.86

Aloitimme pienemmässä pyöröaitauksessa ja se on aina ollut Bowwelle enempi semmonen rallattelupaikka, niin tänäänkin. Itselläni meinasi kiehahtaa, kun koira karkasi portilta lampaille. Pihisin ja puhisin itsekseni, lisäksi hoin itselleni: rauha rauha rauha. Kierroksen lopussa elikon suurin rallatteluinto hieman hiipui ja se selkeästi tarjoili pysähtymisiä ilman sanallista käskyä. Taisin heilutella hihaa vihjatakseni koiralle ajatuksiani. Tänään Bowwea oli taas vaikea saada aitauksesta ulos, karvakorva toi lambit useamman kerran portille luokseni.

Toka kierros isommassa aitauksessa, jossa koira taas karkasi lampaille (prrrr). Osa laumasta tuli luokseni ja kolme jäi pönöttämään portille. Bowwen tyyli kiertää ja hengailla lauman takana ei riitä tuomaan laumaa luokseni. Marika hihkaisi neuvoksi pysäyttää koira. En nyt edes muista pysähtyikö se vai meninkö itse lähemmäs laumaa auttaen koiraa. Muutoin pysähdykset olivat huomattavasti täsmällisempiä kuin aiemmin, vaikka stoppasin koiraa eri paikkoihin kaarella. Korvat ovat vielä kuurona silloin, kun koira on päättänyt kiertää tasapainoon omatoimisesti. Pysähtyyhän se sitten kun on sen tasapainon saavuttanut. Ai hitto meinasi unohtua, meitin häkitykset (2krt).... jee, nekin onnistuvat huomattavasti paremmin, kun koira pysähtyy. Bowwe sai loikkia aitauksesta ulos, sen jälkeen kun oli ajanut lauman ulos häkistä. Sillä oli vain tarve päästä lambien luo suoraan. Villakerillä ei ollut mihinkään kiire heinäpaalin ääreltä.

Bowwen tyyli on hengaila tosi lähellä lambeja ja sen vuoksi Bon liike korostuu lauman liikuttelussa. Jahka me saadaan treeneihin rakennettua uusi positiivinen pohja, aloitan etäisyyden opettamisen. Kivvaa kun voi sentään jo suunnitella tulevaa ;-).

Paimentamista vol.85

Jatkoimme positiivisen pohjan rakentelua. Tänään Bowwe sai palkan aina, kun tarjosi omaehtoisesti pysähdystä. Aluksi meinasin epähuomiossa käskyttää koiraa, kunnes nielaisin kieleni ja odotin elikon tajuavan homman jujun. Toki välillä myös testasin, josko totteleminen onnistuisi ja aika-ajoin koira toimikin nopeasti.

Treenien jälkeen jäin vielä katsomaan muiden treeneja ja tulipahan hiffattua monta seikkaa koiran toiminnasta suhteessa omaan asemaan versus lambilauma ja koira.

Tällaisista treeneistä saa voimaa jatkaa!

Työleirillä Hanksussa

Kaahasin siskon työleirille Hanksuun aamusella lauantaina. Helillä oli selkeät sävelet tehtävistä hommista, jotka saimmekin hienosti tehtyä. Yläkerran päädyt alkavat olla maalausta vaille. Kodinhoitohuoneen ulko-oveen ja ikkunaaan virittelimme pielilaudat. Minähän olin näissä kaikissa suoritteissa vain hanslankari.

Koissut matkasivat tietenkin mukana ja kukin löysi unillensa sopivan paikan tutussa ympäristössä. Helin uudella soffalla oli hyvä köllötellä.

Juuri ennen kotiinlähtöäni Heli halusi väköstellä ranskalaisen manikyyrin kesällä pitkiksi kasvaneille kynsilleni. Ohessa evidenssiä tuloksesta. En muuten muista milloin viimeksi olisin itse kynsiäni lakkaillut.


Tsiljoona kerrosta lakkaa, ei uskoisi. Juu ja tuo punainen tiplu hopeavälkkeellä on koriste, ei damage
.