Hakukaaria tolppakoiran kera

Parina maanantaina olemme ottaneet Bowwen kanssa hakukaaria siten, että Minnan Remppa on ollut tolppakoirana. Viikko sitten oltiin vielä maneesissa ja harjoite meni enemmän kuin hyvin. Siitä innostuneena menimme tänään ulos laitumelle.

Lambit olivat mukavan yhteistyökykyisiä eikä niillä ollut vetoa avolaitumelta pois. Koirat toimivat hyvinkin johdonmukaisesti, vaikka ohjaajasta välillä tuntui toisin. Onneksi Tuija oli koutsaamassa ja näki tilanteet ja niiden syyt ulkoapäin. Kaiken kaikkiaan täytyy olla tyytyväinen ja jos uskallan sanoa sen ääneen, niin luotan jo koiraani ja sen varmasti Bowwekin aistii.

Huru hömpötteli sisällä ja sen käsitys lambien lähestymiseen on suoraan päin. Täytyy jatkossa itse olla lähempänä laumaa, jottei se pääse pamauttamaan omalla tyylillään. Muutama oikea-aikainen pysähdyskin saatiin aikaan kuljetuksen yhteydessä.

"Pikku"-neidin täytyy aika ajoin käydä moikkaamassa katsomossa olevat ja tulevat, sen verran pienellä liekillä se vielä tuon paimennuksen suhteen käy.

Kaiken tämän lisäksi Minna lupautui meitin kanssa näyttelytreeniin Rempan kanssa. Voi hyvää päivää mikä venkula tuo Hurunen on. Kaksi vaihtoaehtoa etenemisessä, joko se juoksee mun takana tai loikkii ja pomppii mun edessä. Huh huh. Tänään oli 5 kerta taluttimessa, joten ei kai tartte ko katsoa peiliin.

Näpertelynurkan uutisia

Hallelujah, no en ole tullut uskoon, vaikka ristin teinkin.
Kuvissa sama risti erilaisten helmeilyjen kanssa.

Bowwe, Ville Ritolan jalanjäljillä

Flying Finn aamulenkillä.

Aamulla koiria aamupissalta sisään päästäessäni ihmettelin, että kenekäs koira se tuolla metsässä haukkuu. Hohhoti hoija, Bowwe.
Tonttiani kiertävä aita on 2 metriä korkea eikä siitä Bowwekaan yli liitele, sen sijaan portit ovat osoittautuneet aivan "oikea oppisesti" kulkuväyliksi. Ajoporttiin laitoin jo viime vuonna korotukset estääkseni omatoimimatkailun. Sen lisäksi löytyy myös yksi epävirallinen matala portti ihan talon nurkalta, joka on houkuttelevan matala näillä lumen määrillä.

Tähän saaka Bowwe eikä kukaan muukaan ole aiemmin tuosta portista yli mennyt. Kerta se on ensimmäinenkin, ja tottahan tuo on, se portti on vain pieni hidaste. Houkutus on varmaan ollut suuri, sillä kettu repolainen liikkuu ihan lähimetsissä. Kyseinen kultakutri vaeltelee ihan näköetäisyydellä kiihdyttäen lemmikkejäni. Eipä ihme, että Bowwen löysi itsestään myös primitiivisen puolensa ja viritteli rinta rottingilla villieläimelle jos jonkin moisia mölinöitä .

Näpertäjän uutisia

Tänään takatalven yllätettyä oli aikaa ährätä sisälläkin. Väköstelin parit korvakorut ja yhden yksinäisen pudonneen tilalle. Toisista korviksista en kuvaa julkaisekaan, sillä ne menevät lahjaksi.

Sillä välin kuin minä ähräsin sisällä... Mitenkäs se niin osuvasti jossain koiranruokamainoksessa sanottiinkaan: "Koirat järjestävät yllätyksiä osoittaakseen rakkauttaan."
Pakko kai se on uskoa,  Huru rakastaa minua sitten oikein paljon, sen verran puuhakkaasti se oli päivällä (taas) levitellyt tavaroita pitkin pihaa.

Persialaisen muunnos

Jännä päivä pikku Mirjamille!

Tänään oli se päivä, jolloin oli jo sen verran valoisaa, että ehdimme paimeneen ulos aurinkoon.
Tämä oli Hurun ensimmäinen paimennus avolaitumella. Hieman aiheutti ohjaajallekin sydämentykytystä ja ylimääräistä jännitystä plus keskittymistä.

Ensin menimme taluttimessa poispäinajoa, mutta kun tuo maalainen ei osaa kulkea taluttimessa, se aiheutti enemmän haittaa kuin hyötyä. Lampailla oli luonnollisesti veto lampolaan, haastellista, mutta onneksi Taimi the rautaportti oli vastassa pysäyttämässä karkulaiset. Marika tuli avuksi pitämään Hurua paikallaan, jotta ehdin lampaille ja kuljetukseen. Tuon manööverin jälkeeen saimme aikaiseksi muutaman kuljetuspätkän. Huru pysähtyy odottamaan hyvin, mutta valitettavasti ei vielä oikein ymmärrä kepillä ohjausta ja se päräyttää poikkeuksesta vasemman kaaren kautta pysäyttämään laumaa.

Aloitus oli toisella kerralla yhtä hankalaa, Huru jaksoi istua sekunnin paikallaan ja karkasi lampaille aihauttaen hajaannusta. Positiivista tuossa pennussa on se, että se pysähtyy hetkeksi ja antaa näin laumasta erkaantuneelle lampaalle tilaa palata muiden luokse.

Johanna ehti napata pari kuvaa toisesta kierroksestamme. Loput kuvat ovat väliaikapainia Pixien kanssa.

Kaikkien kuvien Copyright Johanna Korpijaakko

Asiallinen tahti

Stoppi

Halaus Pixielle

AAapuvaaaa!

Imperiumin vastaisku ja väistöloikka

Hammastarkki, Hurun kirsu ON Pixien suussa!

Pentu "pääsi" Kimmon syliin