Paimentamista vol.53

Tänään oli tarkoitus treenata sisäflankkia aitauksessa - ohjaaja aitauksen ulkopuolella ja koissut lambien kanssa aitauksessa.

Eka kierros Bowwen kanssa ei mennyt ainakaan alkuperäisen treenisuunnitelman mukaan, sillä Bowwehan käytti tilasuuden ja loikki aitauksen yli, kun joutui tottelemaan aitauksen ulkopuolelta tulleita käskyjä. Siis, minä kömmin aitaukseen koiran avuksi. Joo, mutta ei se Bowwea estänyt loikkimasta aitauksesta ulos ja sisään. Kerran opittu toimintamalli ja ohjaajan (=minun) hitaat reaktiot kielloille eivät ainakaan Bowwea hillinneet.

Tokalla kierroksella sain neuvoksi estää Bowwen loikkimisen jämäkämmin. Kun elikko on nopea ja ohjaaja flegu, niin kielto tuli vasta kun koira oli jo ilmassa. Pari kolme kertaa koira kutsuttiin uudelleen aitaukseen, jonka jälkeen se kuitenkin loikki aina ulos, kun painetta ja käskyjä sateli. Marika tuli pelokkeeksi aitauksen ulkopuolelle ja kyllä neiti nyt pysyi aitauksessa. Tosin se suunta, missä se joutui kiertämään laumaa rintamasuunta Marikaa päin, meinasi jäädä aina kesken. Ja lähdöissä siihen suunta koira olisi mieluusti jäänyt taakseni köhnöttämään ja teki pari hypyilmettä kehoittaessani sitä jatkamaan matkaansa. Ahtaissa paikoissa Bowwe komentaa lampaita tööttäämällä kuonollaan päästäkseen jatkamaan matkaansa. Välillä koira ähräsi itsensä minun ja lampaiden takaa ulkoflankilla ja pari kertaa sisäflankilla.

Oli rankan oloinen treeni Bowwelle, mutta ei tuo tuntunut olevan moksiskaan. Tavallaan on hyvä, että se on niin kekseliäs, mutta en pistäisi pahakseni pientä ripettä nöyryyttä neidin luonteessa.

Paimentamista vol.52

Eka kierros poispäinajoa. Maneesin päässä sain Bowwen muutaman kerran pysäytettyä ja kutsuttua sisäflankille, jotta se ei olisi päässyt kääntämään laumaa minuun päin. Bowwe oli kyllä hieman vallaton tänään ja minullakin äänen volyymi nousi luvattoman kovaksi. Siitähän ei yleensä hyvää seuraa... enemmän keekoilua. Lambilaumassa oli yksi pönöttäjä lammas, joka haastoi koiraa yrittäen puskea. Marikan neuvosta rohkaisin koiraa vastaamaan ja sen koira tekikin saaden pönöttäjän liikkeelle.

Tokaa kierrosta varten oli yhdeltä sivultaan avoin häkki, johon lambit piti saada koiraa ohjaten, siten että itse olin yhteen aidan tolppaan "kiinnittyneenä". Näin en voinut itse vetää lambeja häkkiin, itse asiassa se oli hankalaa, koska lambit parkkeerasivat sääriinii kiinni.

Ihan ekalla yrittämällä olimme saada lambit suoraan oikeaan paikkaan, mutta pieni virhe koiran ohjauksessa ja varsin virkut lambit kirmasivat häkistä ulos. Se pönöttäjä pukitteli ja sai seurakseen myös toverin, Bowwe katseli silmät pyöreinä villakerien menoa. Hiplattiin ja hinkattiin suuntia ja käskyjä, silti saimme lambit häkkiin.
Lopuksi minun olisi pitänyt saada Bowwe paikalleen vahtimaan laumaa, josta se oli ajatus kutsua luokseni maneesin päähän. Tähän saakka taisi mennä muistini mukaan noin. Paikalla makuusta koira kutsuttiin luokse, josta sen olisi pitänyt mennä käskystä hakukaarelle häkin taakse. Bowwe taisi mennä häkkiin... hitto kun en muista miten se oikein meni. Kovasti toisella kierroksella juoksutusraippa viuhui ja minulla loppui heti keinot, kun koira ei toiminut kuin suunnittelin. Häätyy mielikuvaharjoitella kotosalla noita tilanteita.

Saanko esitellä, SULO!

Tässä se meitin SULO nyt on ja Bowwe.


Reilu kaveri, ei pistä pahakseen, vaikka sen niskaan kaataa kaiken.

Hankikanto

Onpahan täydellinen hankikanto ja muutenkin varsin keväinen keli. Hieman haastellista Raiputin kanssa, sen korvat kun kuuroutuvat välittömästi puppen jäljille päästyään. Ja nyt niiden jälkien perässä pääsee tosi kauas.

Viime viikolla naapuri ajoi pihaan Bowwe ja Raiputti kannoillaan. Koissut olivat kuulemma olleet 3 km päässä ja yrittäneet pysäyttää autoa. Onneksi naapuri on koiraihmisiä ja arvasi kenen koirista on kyse ja saatteli tessut kotiin. Neidit olivat olleet pihalla max. 15 minuuttia valvomatta. Nyt toivon todella noiden hankien sulavan vinhaan, jotta saan pystytettyä aidan tontin ympärille. Bowwe ei kyllä itsekseen kauas lähde, mutta Raiputti on niin hajujen vietävissä... on aina ollut ja on vieläkin.

Perheemme on kasvanut jäyhäjököttäjä Sulolla, täytyyhän talossa "mies" olla. Tuolla se nyt pönöttää tontinrajalla.

Paimentamista vol.51

Sisäflankkia molempiin suuntiin. Bowwe hiffasi aiheen varsin hyvin, tänään yritti vain kerran ährätä minun ja seinän välistä. Ja mikä maailman oppi saisi nuo suunnat minulle päähän... Onneksi toisella kierroksella minäkin hahmotin suunnat paremmin.

Hinkattuamme sisäflankkeja Bowwe sai palkaksi vapauttavaa kuljetusta. Elikko lähtee pysäytyksistä jo kehusta jatkamaan, siihen minun täytyy kiinnittää huomiota. Ehketi kehun mielummin sanalla hieno kuin hyvä. Kaikesta huolimatta hyvä ja onnistunut treeni molemmille.