Tänään treenattiin välillä muutakin kuin poispäin ajoa eli hakukaaria ja pysähtymisiä. Siinä sivussa hallittu aitaukseen meno, joka me otettiin uusiksi, kun Bowwe karkasi laumalle ilman lupaa.
Bowwen hakukaaret ovat suhteellisen laajoja, mutta pyshätyminen haluttuun paikkaan tökkii. Koira ehtii ottaa pari sivuloikkaa käskyn saatuaan ja paikka on miltei poikkeuksetta mennyt yli.
Toka kierros ja isompi aitaus. Sama sävel kuin edellisellä kierroksella, sillä erotuksella, että Bowwe meni taas isommassa aitauksessa laukalle. Lisäjännityksenä avolaitumella samaan aikaan harjoittelevat koirat lammaslaumoineen.
Tähän aitaukseen oli rakennettu kujanne, jota meidän oli ajatus myös harjoitella. Kyllähän me lopulta ne lambit sinne kujanteeseen saatiin ja kuljetuskin "noin" poispäin ajona. Bowwen ongelma tässä on, että se kiirehtii lauman ohi vastaanottamaan sitä kujanteen suulle. Jokunen kirosana taas pääsi ja Bowwe siitä suivaantuneen yritti muutaman kerran siirtyä etäämmäle syömään lampaan kikkareita. Yhdellä tällaisella reissullaan se huomasi pellolla liikuteltavasta laumasta karanneen lampaan, joka oli päätynyt aitauksen ulkopuolelle varikkolampaiden seuraksi. En ymmärrä, miten Bowwe tuon karkurin hokasi kaiken muun toiminnan lomassa, mutta päätti sen sieltä "pelastaa".
Minä mokasin tämän oma-aloitteellisuuden täydellisesti, sillä en osannut lukea tilannetta ja rohkaissut rauhallisesti tomivaa koiraa tuomaan lammasta portille. Sen sijaan karjuin kurkku suorana koiralle milloin mitäkin. Hohhoti hoijjaa! Harmittaa nyt vietävästi.
Kumpa muistaisin tämänkin episodin myöhemmin ja yrittäisin ainakin toimia toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti