Paimentamista vol.74

Häkitystä ja häkistä ulosasjoa HALLITUSTI, siinä eka kierroksen teema.

Villakerät olivat katosaitauksen portilla valmiiksi pönäkän tiiviissä kasassa. Jätin Bowwen kauemmas makuulle ja menin itse lambien luokse, jotta ne näkisivät minut ja lähetin vasta sitten koiran lauman ja aidan väliin. Tämä taktiikka onnistui, mutta Bowwen piti taas vetästä pari kierrosta lauman ympäri ennen kuin rauhoittui kuljetukseen. Se taas puolestaan meni rauhallisemmin ja jätin koiran taas kauemmas häkistä, jotta olisin saanut portin auki ja sainkin, sillä välin Bo lipui/valui kohti laumaa. Hiplattiin aikamme portilla ja saimme elikot aitaukseen. Ulosajo onnistui nätisti eivätkä villakerät karanneet heti katosaitauksen portille. Otimme siinä mukamas hieman poispäin ajon treeniäkin...

Tämän jälkeen pipanamaakarit katosaitaukseen, johon ne menivätkin innolla. Marika varoitteli, ettei niitä saa sieltä ulos, kun ne tiivistyvät katoksen alle. Me onnistuttiin, kaiketi siksi, että lähetin koiran aitaukseen ja katoksen alle heti. Saimme vielä lambit hallitusti ulos, vaikkakin paimennettavat pönöttivät jonnin hetken portilla haluamatta tulla ulos. Tämän jälkeen kuljetimme ne taas häkitystä varten. Alku samoin kuin ekassa häkityksessäki, mutta nyt hiplasimme pidempään portilla ja jouduin irrottamaan otteeni portista. Ei ihan huono työvoitto.

Toka kierros ranchi-kisan aitauksessa kisan alkupätkä: Lambit pikkuaitaukseen ja sieltä laitumelle. Harjoitustamme vaikeutti laitumella suoritettu hakukaaritreeni suuremmalla laumalla. Nooh, saimme lambit nätisti isommalle laitumelle ja kuljetettuakin niitä jonnin matkaa, sitten aloin hiplaamaan jotain typerää ja valuimme viistosti suurempaa laumaa kohden. Yksi päkä päätti ottaa ritolat Bowwe perässään. Hetken näytti, että koira saa käännettyä lampaan, mutta ei. Samaan aikaan jäljelle jääneet elikot rynnivät ohitseni myös kohti suurempaa laumaa eikä niitä pysäyttänyt vastaan juossut Bowwekaan. Pah. Yritettiin mukamas erottaa ittellemme osa laumasta. Jako onnistuikin, mutta kun Bowwe kiertää niin mielellään lauman eteen tuodakseen ne minun luo ja tässä tapauksessa kohti suurempaa laumaa, emme onnistuneet. Meitin olis pitänyt osata vähän enemmän, lambien veto kavereidensa luokse on niin suuri.

Kaiken kaikkiaan Bowwella oli tänään kuulokin kunnossa, ainakin ajoittain.

Paimentamista vol.73

Jos lasketaan nämä meitin treenikerrat tunteina niin tänään tuli vuorokausi täyteen. Malja sille!

Treenattiin ranchi-kisan alkupuoliskoa elikkäs treenilampaiden sorttaus ja pikkuaitauksesta ulosotto HALLITUSTI! Irma tuli vahvistamaan käskyjäni pullokepin avulla. Korvat löytyivät ja sain sortattua paimennettavat.

Ulosottosta: Hieman hallitumpi kuin kisoissa, vaikka lähetin tänäänkin koiran liian myöhään lambien eteen ja ne ehtivät liimautua aitauksen toisella puolella märehtivien kavereidensa luokse. Parin kiekuran jälkeen villakerät päättivät kuitenkin lähteä meidän mukaan avolaitumelle. Kuljetuksessa sain estettyä Bowwea kiertämästä laumaa n. 98 prosenttisesti. Laidunnuksessa Bowwe pysähtyi ja lambitkin alottivat aterioimisen välittömästi. Sen jälkeen lähetin tyhmänä koiran kiertämään oikealta lambien eteen (oli muutens laaja kaari). Oikein huono päätös, sillä pari villakerää ehtivät jo miltei aitaukselle Bowwe perässään. Positiivinen yllätys, sain huudettua Bo:n perästä pois. Loppujen lambien kanssa jatkoimme matkaamme harjoitusaitaukselle. Sain pysäytettyä koiran oikeaan paikkaan ja portinkin auki, mutta lambit pönöttivät portilla. Kutsuin koiraa lähemmäksi ja yritin stopata sen. En tiedä vetikö herneen nenään ja meni niin pitkälle takaisin, että näki aitauksessa jo valmiina olleet lambit ja loikkasi kasaamaan niitä. Hoh-hoh-hoti, minä oli kahden portin takana ja kuuro koira yhden individualistin perässä. Sain sen pois sieltä ja haimme lampaan yhdessä muun lauman joukkoon.

Toka kierros isomman lauman kanssa avolaitumella, sähkötolpan kierto, laidunnus ja paluu varikkoaitaukseen. Onneksi oli taas lämmin keli ja koira sen vuoksi rauhallisempi ja himppasen nöyrempi. Palatessamme varikkoaitaukseen, jätin koiran tosi kauas, jotta saisin portin auki ilman lambien painetta. Mitäs tekivät lambit, valitsivat itse eri portin, joten toiveeni saada lampaat nätisti aitaukseen meni siinä. Bowwekin huomasi tilanteen ja lähti valumaan paikaltaan kohti meitä. Lähetin sen sitten lauman taakse avukseni ja sainkin melkein kaikki aitaukseen. Kahta individualistia jallittaessani ja koiraa simputtaen, se päätti loikata isompaan aitaukseen suuremman lauman seuraksi. Hitot sen kanssa, tuli sentään käskyllä ulos.

Ranch-kisat Somerolla

Tänä vuonna olin sentään oikeana päivänä liikkeellä.

Luokkia oli kolme: I-luokassa rata tehtiin kokonaisuudessaan aitauksessa.
II-luokassa lambit ensin eroteltiin itse suuremmasta laumasta lähtöaitaukseen. Josta kuljetuksena avolaitumella kahden portin läpi sekä laidunnuspysähdys. Laitumelta pienenmpään aitaukseen, jossa poispäinajona ränni, yksi portti kuljetuksena sekä häkitys ja maltillinen ulosotto.
III-luokassa sama alku kuin II-luokassa, portit poispäinajona, laidunnuspysähdys ja lopuksi lampien ajo trailerin lavalle.

Me kisasimme Bowwen kanssa II-luokassa. Saatiin kokonaista 25/100 pistettä. Aikas paljon vähemmän kuin viime vuonna, jolloin saimme sentään 2/3-osaa maksimipissteistä. Nyt saalina VAIN 1/4-osaa maksimipisteistä. Ei kai tehty mitään oikein. Jos nyt jotain positiivista tarttee mainita, niin ei se Bowwe vieläkään syö niitä lampaita (imuroi kylläkin niiden pipanoita). Sais vaan totella. Eihän tuosta omasta suoritteesta nyt mitään mahdottoman positiivista fiilistä jäänyt, mutta onneksi sentään treenikaverit onnistuivat paremmin. Heidän puolestaan saa olla enemmän kuin iloinen.

Bowwea ei vaan paineella voi ohjata, heittää kaiken lekkeriksi, kun emännän pannu kiehuu. Maahan-käskyyn liittyy niin paljon paskafiiliksiä, että muutan käskyn johonkin muuhun. Lyhyellä vislauksella koiruus pysähtyy ainakin kotona hyvin (B:n paimentaessa muita koiria). Häätyy vahvistaa sitä nyt loman aikana päivittäin.

Ittelle tarttis tilata lobotomiaan aika ja Bowwelta voisi laittaa kaksi jalkaa toisiinsa kiinni, nottei pääsisi niin lujaa.

Elokuussa on uudet ranch-kisat ja niihinkin olemme ilmoittautuneet, saa nähdä otammeko osaa.

Paimentamista vol.72

Hallintaa, hallintaa, kujanteita, kuljetusta ja paskan syöntiä. Bowwe keksi taas miljoona tapaa ärsyttää minua ja laistaa käskyjä. Se on niin helppoa, kun on neljä nopeaa jalkaa ja kerkiäväinen suu.

Nykyiset paimennuskerrat muistuttvat niin toisiaan eikä aina niin hyvässä.

No anyway oli kuitenkin kiva kattella muiden treenejä ja koettaa oppia.

Paimentamista vol.71

Meitin paimennettavat olivat hieman "upset", sillä kartitsat oli vieroitettu ja uuhet kutsuivat lapsosiaan huolissaan. Lisäksi laitumella velloi suurempi lauma, siksi me aloitimme treenit poispäin ajolla liinassa. Bowwe katseli sen verran intensiivisesti laitumelle määkivien lambien perään, että katsoin järkevämmäksi pitä koira kytkettynä.

Eka rundi oli perushallintaa ja ryntäilyn poiskitkemistä. Muutama askel taas poispäinajoa onnistuttiin suorittamaan.

Toka kierros samalla kaavalla. Jossain vaiheessa Bowwe kiskaisi sen verran kovin, että talutin irtosi kädestäni, jonka jälkeen jatkoimme treeniä vapaana.
Kimmolta hyvä ohje/kommentti minun käskyttämiseeni. Aina kun käsky/suunta muuttuu koira on pysäytettävä ensin. Ei mitään lennossa kääntymisiä, kuten minä yritin.

Raiputti 11-vee

Tonttimme armoitettu rajanvartija/tarkastaja täyttää tänään 11 vuotta. Aloitti tämänkin aamun tavoilleen uskollisena kiertäen aidatun alueen rauhallisesti ja tarkasti. Frouvalla on ihan oma tehtävänsä tässä laumassa, toivottavasti jaksaa vielä useamman vuoden paarustaa ilonani.

Ai niin, merkkipäivän erikoismenuussa aamupalaksi pekonia, kaikille.


Pus pus!

Ratatreeni

Helle ei hellitä, onneksi, se vie Bowwestakin suurimmat halut kirmailla ylimääräisiä kiemuroita.

Tänään siis treenattiin Ranch-kisan rataa ja tehtäviä. Lampaat olivat liukkaammasta päästä ja niillä oli hurja veto milloin mihinkin suuntaan. Edellisellä koirakolla paimennettavat hajosivat avolaitumelle ja osa niistä loikki lisäksi uuhien ja karitsoiden joukkoon. Siinä meillä menikin tovi setviessämme paimennettavat "sinkut" äitien joukosta takaisin laumaansa.

Edellisestä episodista johtuen Bowwella oli hurja kuri heti alusta lähtien ja Irma ja Topi stoppareina avolaitumen suuntaan.
Aluksi koiran kanssa paalille ja lambit häkistä hallitusti ulos.Villakerät haltuun ja kuljetusta kahden avoportin läpi, siitä matka jatkui kahden portin läpi avolaitumelle. Siellä taas kasikuljetus kaksi estettä kiertäen ja paluu takaisin aitaukseen kahden portin läpi. Sitten tuli meille se vaativin osuus, sillä Bowwe ei vielä osaa poispäinajoa. Yritettyäme hetken päätin kuitenkin kuljettaa lambit. Tästä jatkoimme ränniin, joka myös tulisi suorittaa poispäinajona. Itse en malttanut odottaa rauhassa lambien päiden kääntymistä vaan hiplasin suuntia. Nii-in, Bowwen laukka-askelilla päädyttiin aina väärään kohtaan. Taisi niistä muutama mennäkin rännistä, mutta siinä kohtaa Bowwelle tuli kiire kiertää lambien eteen -> osa lambeista palasi ränniin. Ei siis mikään tyylipuhdas suoritus, mutta lampaat nyt kuitenkin pysyivät kasassa. Tästä jatkoimme lambien häkitykseen, se sentään alkaa olla itselleni helpompaa ja Bowwekin aavistaa mitä siltä halutaan.

Toisella kierroksella saimme harjoitella jotain itselle haasteellista osaa, meillä se oli ränni. Nyt ohjaajallakin oli malttia ja lambit saatiin nätisti parijonossa rännin läpi.

Paimentamista vol.70

30 asteen helteestä johtuen otimme Bowwen kanssa vain yhden kierroksen ja teemana, kas kummaa, pysähdykset.

Joko helle tai joku muu mielenhäiriö sai Bowwen tottelemaan tänään nopeammin. Jokaisella pysähdyksellä se tosin palkkasi itseään pipanoita syömällä.
Huomenna on rach-kisan ratatreeni ja yhtä helteinen keli jatkuu.

Almost valmiin aitauksen kuvia

Joo ja kuvatkin ovat almost hyviä...


Aitaus ulkopuolelta


Ja sisäpuolelta toiseen suuntaan

Aita is ready...almost!

Je jee jee, melkein valmista! 100 aitatolppaa ja 300 metriä aitaa on nyt pystyssä ja paikoillaan. Sissos, kaiken tuon eteen olemme raataneet kuin hullut, tänäänkin 10 tuntia. Enää vain nurkista puuttuvat tuet ja veräjän tuplatolpat ovat junttaamatta paikoilleen plus pari pätkää aitaa metsän puolelelle on vielä pätkimättä paikoilleen.

Kyllä olisi ollutkin fittimäinen urakka pystyttää aita itsekseen. Onneksi on sisko!!!
Heli jäi vielä yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi avukseni ja sitä apua tarvittiinkin, jotta aitaus sai lopullisen hahmonsa.
Nyt on enemmänkin kuin voipunut olo ja miltei jokainen lihas ilmoittelee itsestään. Kädetkin rakoilla kangen heiluttelusta ja peukalon pää mustana yhdestä vasaran hutilyönnistä. Ihan rentouttava viikonloppu meillä, eikö ;-).
Huomenna kuvailen todisteita tekemistämme.
.

Aineksia talkoille

Eilen tulivat aitaverkot. 2 metrinen aita on korkea, huh, mutta ei tule hirvi tontille edes talvella eikä Bowwe liitele siitä yli. Samassa satsissa tuli koiratarhaan tarkoitettu 1,8 metrinen vahvempi verkko.
Heli-sisko ajelee vuorostaan talkoolaiseksi tänne Koiramäkeen, joten valmista varmasti syntyy, ellei ihan mahdoton sää meitä yllätä.


Syntisen painavia rullia...