Nyt on 3 viikkoa takana toipilaan elämää ja 3. Cartrophen piikki annettu. Omasta mielestään koira ei ole kipeä ollenkaan, ontumista ei ole havaittavissa, tosin hieman keventää seisoessaan leikattua jalkaansa. Ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa vesiterapia ja totta tosiaan liikuntaa tuo nuoren koiran kroppa janoaa. Heittelee par aikaa leluaann ilmaan ja kopittelee sillä, hui kauhistuttaa, miten esim. TV-pysyy paikallaan. Ihan mahdoton vehtailija muutenkin.
Kuvautan Hurun lonkat puolen vuoden päästä, jotta saadaan polvikin kuvattua samaan aikaan. Lonkista ei ole huolta, sillä ne on nähty jo ja hienot olivat. Toiveet ovat korkealla polvenkin suhteen, sillä toipuminen on ollut huimaa. Vielä kolme viikkoa tätä rauhaisaa lenkkitystä ja pakko kai sen jälkeenkin on ottaa jokin hallittu liikunnan lisääminen taluttimessa. Ehkäpä paimenessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti