Uutta rataa melkein tutussa paikassa: Toinen puoli radasta oli tuttua, mutta eri suunnasta, toinen taasen mahtavan kostea (=hyttysiä joo) ryteikköinen, johon sisältyi ojan ylitys. Tuulet puhalteli, ainakin aluksi keskilinjan suuntaan myötäisesti. Uusia maalimiehiä mukana.
Ekan Bowwe näki radalle tullessamme menevän metsään, voisko sanoa "kaukoviuhkana". Nykyään neiti jo keskittyy lähetykseen. Lennokas lähtö reilu ojan ylitys, jonka jälkeen haisu ja/tai tallausjälki vei koiraa hieman vasemmalle. Bowwe tikkasi kuin singeri zik-zakkia paikantaen maalimiehen. Epähuomiossa ilmaisua ei vaadittu, mutta kehoituksesta mm. jemmasi palkkaa ja Bowwe komensi naminsa.
Toinen liikkuva haamu pressun alle, käänsin koiran pois, jottei nähnyt mm:n etenemistä piiloon. Tutut singerin zik-zakit ennen löytöä. Ilmaisu ei oikein irronnut. Tulin itse piilolle kehumaan ja tukemaan koiraa haukussaan.
Kolmas liikkuvana haamuna umppariin (=ovi auki), taaskaan koira ei nähnyt lopullista määränpäätä. Täällä piilolla haukku irtosi todella vaativasti ja komeesti, ehdin jopa itse paikalle enne palkkaa.
Neljäs valmiina lähipiilo (= 10 metrissä), presseun alla ryteikössä. Ei mennyt ohi vaan suoraan piilolle, vaikka lähetin sen 5 metriä ennen piilon paikasta. Neiti porhalsi sinne suoraan eli viistosti. Avopiilolla haukku ei irtoa samoin kuin umppareille. Lyllersin haukumaan koiran kanssa. ;-)
Ja sillä välin kotona. Eivät pidätelleet Holikkia edes kompostiverkkoviritykset jääkaapin edessä. Oli maistellut Basilikaruukkuakin tiskipöydältä. Kysymyksessä on liki 9 vuotias koira, ei siis mikään pentu... hohhoti-hoijaa!!!
maanantai 21. kesäkuuta 2010
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Lahden raunioilla... sillä välin pakastin oli TAAS tyhjennetty!
Tänään pääsimme vierailemaan Lahden raunioille. Ihan mahdottoman hyviä palkkikasoja, joiden alla piiloja. Tuulen suunta oli varsin haastava, sillä se painoi haisut poispäin piilojen isoimmista aikoista. Tämä olikin nuorelle kokemattoamlle koiralle iso rasti.
Bowwelle piilot (=4 kpl) olivat suht lähekkäin, sen vuoksi tulimme radalle tuulen yläpuolelta, jotta Bo ei saisi kaikista piiloista yhtä aikaa haisua. Kolme ensimmäistä olivat umppareita. Piilojen vaativuus tuli selkeästi ilmi ilmaisuissa, jotka eivät mitään hohdokkaita olleet.
Kannustin ja kehuin koiraa jokaisesta reaktiosta hajuun, kiersin koiran avuksi piiloja, jotta se olisi saanut mahdollisen vahvemman hajun toisesta suunnasta. Koira osaa kyllä itsekin hakea kauempaa vahvistusta hajulle, mutta tällä kertaa kun piilot olivat niin lähekkäin kutsuin ja ohjasin koiraa lähemmäs piiloa.
Selkeästi koiralla oli hankaluukisia uskoa reaktioonsa, kun haisu tuli pienestä rakosesta ilman näkyvää sisänmenoaukkoa. Reaktiot hajuun oli selkeästi luettavissa, josta sai kehut ja kannustukset.
Viimeinen maalimies oli myös palkkikasan alla, sinne koira kömpi sisälle. Oikein hyvä päätös vaikealla treenille.
Kuvien Copyright Marika Kolehmainen
Olisko jo haisua nenässä?!
Koitas ämmä lyllertää sieltä, mää voin pönöttää odottelemassa.
Loiks!
Piilot sijoitettiin tarkoituksella sellaisiin paikkoihin, joihin koiran on pakko kiivetä ja keekoilla epämukavilla alustoilla. Alustat ja kasat eivät olleet koiralle mitenkään vaikeita, nää bökötit ovat aikas ketteriä.
Vauhti oli harkitseva ja selkeästi Hertsikan tuttu rata ja tutut piilot kiihdyttävät koissun laukalle, sen vuoksi on hyvä päästä vieraisiin paikkoihin tekemään tätä täsmä/tarkennusduunia.
Kotona odottikin tuttu näky: Pakastin oli tyhjennetty keittiöön... suurin osa taas syöty. Holik, perrr... Nyt se ähkii ja tuhisee/haisee maha täynnä soffalla. Hitto kuinka tuon kaapin saa enää pysymään kiinni, kun en ole kotosalla...
Bowwelle piilot (=4 kpl) olivat suht lähekkäin, sen vuoksi tulimme radalle tuulen yläpuolelta, jotta Bo ei saisi kaikista piiloista yhtä aikaa haisua. Kolme ensimmäistä olivat umppareita. Piilojen vaativuus tuli selkeästi ilmi ilmaisuissa, jotka eivät mitään hohdokkaita olleet.
Kannustin ja kehuin koiraa jokaisesta reaktiosta hajuun, kiersin koiran avuksi piiloja, jotta se olisi saanut mahdollisen vahvemman hajun toisesta suunnasta. Koira osaa kyllä itsekin hakea kauempaa vahvistusta hajulle, mutta tällä kertaa kun piilot olivat niin lähekkäin kutsuin ja ohjasin koiraa lähemmäs piiloa.
Selkeästi koiralla oli hankaluukisia uskoa reaktioonsa, kun haisu tuli pienestä rakosesta ilman näkyvää sisänmenoaukkoa. Reaktiot hajuun oli selkeästi luettavissa, josta sai kehut ja kannustukset.
Viimeinen maalimies oli myös palkkikasan alla, sinne koira kömpi sisälle. Oikein hyvä päätös vaikealla treenille.
Kuvien Copyright Marika Kolehmainen
Olisko jo haisua nenässä?!
Koitas ämmä lyllertää sieltä, mää voin pönöttää odottelemassa.
Loiks!
Piilot sijoitettiin tarkoituksella sellaisiin paikkoihin, joihin koiran on pakko kiivetä ja keekoilla epämukavilla alustoilla. Alustat ja kasat eivät olleet koiralle mitenkään vaikeita, nää bökötit ovat aikas ketteriä.
Vauhti oli harkitseva ja selkeästi Hertsikan tuttu rata ja tutut piilot kiihdyttävät koissun laukalle, sen vuoksi on hyvä päästä vieraisiin paikkoihin tekemään tätä täsmä/tarkennusduunia.
Kotona odottikin tuttu näky: Pakastin oli tyhjennetty keittiöön... suurin osa taas syöty. Holik, perrr... Nyt se ähkii ja tuhisee/haisee maha täynnä soffalla. Hitto kuinka tuon kaapin saa enää pysymään kiinni, kun en ole kotosalla...
torstai 17. kesäkuuta 2010
Hakuilemassa ystävällisten hyttysten seurana
IIihanan avarassa maamonttu_piilometsässä treenaamassa. Rataa sunnitellessamme tuulet kävivät kovin rivakasti keskilinjan vastaisesti, mutta illan edetessä pahainen tuuli pyöri kuin väkkärä. Suunnitelmat meni vähän mönkään tuuliavuista hienoihin laatikkopistoihin, mutta korjattiin se siirtyvällä haamulla (siirtymistä koira ei nähnyt).
Bowwelle 3 piiloa kaikki siirtyvinä haamuina, koira ei nähnyt lopullista piilon paikkaa.
Eka oli selkeä näkyvä haamu, joka pumpsahti maapiiloon pressun alle sillä välin kun käänsi koiran pois. Bowwe leiskahti lennokkaasti ja tällä kertaa hyvin suorana pistona, poimien haisun, pussasi maalimiestä ja lähti isolle asialle piilosta 5 metrin päähän. Ähkittyään tarpensa oli unohtanut vallan mitä oli tekemässä ja palasi ilosesti keskilinjalle. Singahti ilman erikäskyä samaa reittiä piilolle haukkuen vähintäänkin kohtuullisesti. Lyllersin piilolle hakemaan koiran.
Toista haamua Bows ei tainnut edes nähdä, sillä eteni selkeästi maastonmuotojen mukaan tuulen alle poimimaan haisun. Iloinen löytö ja nätti käytös maalimiehellä, "kirmaisin" taas piilolle.
Kolmas haamuna siirtyen maamonttuun, siirtymistä koira ei taaskaan nähnyt. Tämänkin kanssa koira askarteli sivurajalla pitkään paikantaen haisua. Työvoitto ja iloinen löytö kohtuullisella ilmaisulla.
Ihan mahtavaa, kun oli taas 2 uutta maalimiestä. Treeneissä saatiin muidenkin koirille iloisia onnistumisia. Ihan kymppi olo nyt. Koiruuskin on tyytyväinen/väsynyt, kun nukkuu tassut taivasta kohti.
.
Bowwelle 3 piiloa kaikki siirtyvinä haamuina, koira ei nähnyt lopullista piilon paikkaa.
Eka oli selkeä näkyvä haamu, joka pumpsahti maapiiloon pressun alle sillä välin kun käänsi koiran pois. Bowwe leiskahti lennokkaasti ja tällä kertaa hyvin suorana pistona, poimien haisun, pussasi maalimiestä ja lähti isolle asialle piilosta 5 metrin päähän. Ähkittyään tarpensa oli unohtanut vallan mitä oli tekemässä ja palasi ilosesti keskilinjalle. Singahti ilman erikäskyä samaa reittiä piilolle haukkuen vähintäänkin kohtuullisesti. Lyllersin piilolle hakemaan koiran.
Toista haamua Bows ei tainnut edes nähdä, sillä eteni selkeästi maastonmuotojen mukaan tuulen alle poimimaan haisun. Iloinen löytö ja nätti käytös maalimiehellä, "kirmaisin" taas piilolle.
Kolmas haamuna siirtyen maamonttuun, siirtymistä koira ei taaskaan nähnyt. Tämänkin kanssa koira askarteli sivurajalla pitkään paikantaen haisua. Työvoitto ja iloinen löytö kohtuullisella ilmaisulla.
Ihan mahtavaa, kun oli taas 2 uutta maalimiestä. Treeneissä saatiin muidenkin koirille iloisia onnistumisia. Ihan kymppi olo nyt. Koiruuskin on tyytyväinen/väsynyt, kun nukkuu tassut taivasta kohti.
.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Hakuilemassa hyttysten raadeltavana
Treenien aluksi otettiin Annen pennusille juustorinkiä. Reippaasti pennut tepastelivat meidän perässä hakualueelle, vaikka paljon oli mielenkiintoista tutkittavaa matkalla.
Bowwelle neljä maalimiestä. Eka loivan vastaisen tuulen puolelle haamuna, toinen myötätuuleen haamuna, kolmas valmiina taas loivaan vastaiseen ja neljäs haamuna taas myötätuuleen.
Haamut menivät lennokkaasti ja haukku irtosi reteesti. Kolmannen valmiin kanssa (umpparin takana metsässä) tahkottiin 3 lähetystä. Onneksi Bowwen into ei lopu uudelleenlähetyksistä. Käytös maalilla korrektia, oikein hyvä.
Treenien jälkeen kotosalla Bowwe on kanniskellut minulle kaikki mahdolliset lelunsa vetoleikkiä varten. Olemme treenanneet samalla noudon luovutusta. Nyt kun elukka itse tarjoillee minulle esineensä, voi helposti pikkuhiljaa ohjeistaa sitä tekemään se nätisti istualtaan. Kuuluisaa keittökoulutusta ;-)
Huomenna rynnitään taas hakumetsään hyttysten ravinnoksi.
Bowwelle neljä maalimiestä. Eka loivan vastaisen tuulen puolelle haamuna, toinen myötätuuleen haamuna, kolmas valmiina taas loivaan vastaiseen ja neljäs haamuna taas myötätuuleen.
Haamut menivät lennokkaasti ja haukku irtosi reteesti. Kolmannen valmiin kanssa (umpparin takana metsässä) tahkottiin 3 lähetystä. Onneksi Bowwen into ei lopu uudelleenlähetyksistä. Käytös maalilla korrektia, oikein hyvä.
Treenien jälkeen kotosalla Bowwe on kanniskellut minulle kaikki mahdolliset lelunsa vetoleikkiä varten. Olemme treenanneet samalla noudon luovutusta. Nyt kun elukka itse tarjoillee minulle esineensä, voi helposti pikkuhiljaa ohjeistaa sitä tekemään se nätisti istualtaan. Kuuluisaa keittökoulutusta ;-)
Huomenna rynnitään taas hakumetsään hyttysten ravinnoksi.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Paimentamista vol.12
Tämä päivä ei alkanut ihan hyvin. Kotosalla Holik ja Bowwe olivat tiirikoineen pakasteen oven auki, vetäneet yhden laatikoista lattialle ja "napostelleet" yhdessä tuumin n. 5 kg possunluita napoihinsa. Jälkiruoaksi pinaattikeittoa. Molemmat niin pyöreitä, että huh huh. Ajattelin, että nooh, varmaan umpitäysi maha rauhoittaa Bowwea. Olinko väärässä, no olin!
Ekaksi kävimme taas Bowwen kanssa hakemassa laitumelta suuremman lauman treeniaitaukseen. Elukka karkasi makuusta hakemaan lauman omatoimisesti. Teki kylläkin nätin, mutta tiiviin hakukaaren. Kuljetuksessa korvat oli taas koristeena eikä muutenkaan totellut ollenkaan. Toisaalta yksikään lammas ei karannut mihinkään sen verran tiiviisti neiti kiertää laumaa. Tällä kertaa portista aitaukseen kuljetus meni hyvin ja lambit olivat paimennettavissa.
Onneksi Marika taas riensi avukseni: Yhdessä teimme hakukaaren pysäytystreeniä paikallaan olevalla laumalla. Kahden paimenen uhkan alla Bowwekin ymmärsi käydä maahan. Tää on niin toistoa edellisestä: Ei koirvia, ei korvia... Marika lohdutteli: "Se on vielä niin nuori". Tässä vaiheessa lauma jaettiin kahtia ja loput lähtivät Marikan kanssa pois treeniaitauksesta. Bowwelle tuli suuri hätä, kun lauma hajosi. Maahanmenosulkeisten jälkeen otimme häkitystä ja häkistä ulosajoa. Ovat kuulemma tulevan farmikisan yksi osa-alue. Ei ollut ihan katastrooffi eli ihan ookoo.
Tokalla rundilla jatkoimme häkitystä ja oikea-aikaista maahanmenoa, jotta homma mitenkään voisi toimia. Häkkiin ja ulos useamman kerran, perään kuljetusta ja taas häkkiin. Joudun kyllä ohjaamaan tosi vahvasti Bowwen maahan, mutta saimme kuitenkin onnistuneen suorituksen tähänkin lopuksi.
Sonja oli Batskun kanssa myös mukana ja sai suorittaa toisella kierroksella aitauksesta ulosajon ja kuljetusta avoimella laitumella ja takaisin aitaukseen. Meni muuten tosi hyvin. Sonja, saat olla ylpeä ittestäs ja koirasta!!!
Reiska ja Eijakin edistyvät, sieltä se yhteinen sävel löytyy! Reiska luottaa ohjaajaansa täysillä ja antaa lambien olla rauhassa, kun ei ole mitään paimennettavaa. Täysi vastakohta Bowwelle, joka ei luota kykyyni pitää laumaa mitenkään kasassa. Meillä on näköjään kullakin omat ristimme. ;-).
Ekaksi kävimme taas Bowwen kanssa hakemassa laitumelta suuremman lauman treeniaitaukseen. Elukka karkasi makuusta hakemaan lauman omatoimisesti. Teki kylläkin nätin, mutta tiiviin hakukaaren. Kuljetuksessa korvat oli taas koristeena eikä muutenkaan totellut ollenkaan. Toisaalta yksikään lammas ei karannut mihinkään sen verran tiiviisti neiti kiertää laumaa. Tällä kertaa portista aitaukseen kuljetus meni hyvin ja lambit olivat paimennettavissa.
Onneksi Marika taas riensi avukseni: Yhdessä teimme hakukaaren pysäytystreeniä paikallaan olevalla laumalla. Kahden paimenen uhkan alla Bowwekin ymmärsi käydä maahan. Tää on niin toistoa edellisestä: Ei koirvia, ei korvia... Marika lohdutteli: "Se on vielä niin nuori". Tässä vaiheessa lauma jaettiin kahtia ja loput lähtivät Marikan kanssa pois treeniaitauksesta. Bowwelle tuli suuri hätä, kun lauma hajosi. Maahanmenosulkeisten jälkeen otimme häkitystä ja häkistä ulosajoa. Ovat kuulemma tulevan farmikisan yksi osa-alue. Ei ollut ihan katastrooffi eli ihan ookoo.
Tokalla rundilla jatkoimme häkitystä ja oikea-aikaista maahanmenoa, jotta homma mitenkään voisi toimia. Häkkiin ja ulos useamman kerran, perään kuljetusta ja taas häkkiin. Joudun kyllä ohjaamaan tosi vahvasti Bowwen maahan, mutta saimme kuitenkin onnistuneen suorituksen tähänkin lopuksi.
Sonja oli Batskun kanssa myös mukana ja sai suorittaa toisella kierroksella aitauksesta ulosajon ja kuljetusta avoimella laitumella ja takaisin aitaukseen. Meni muuten tosi hyvin. Sonja, saat olla ylpeä ittestäs ja koirasta!!!
Reiska ja Eijakin edistyvät, sieltä se yhteinen sävel löytyy! Reiska luottaa ohjaajaansa täysillä ja antaa lambien olla rauhassa, kun ei ole mitään paimennettavaa. Täysi vastakohta Bowwelle, joka ei luota kykyyni pitää laumaa mitenkään kasassa. Meillä on näköjään kullakin omat ristimme. ;-).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)