Paimentamista vol.123

Ei olisi tänäänkään voinut treenit paremmin alkaa, kun sai pusutella pentu-pentuja. Alli-malli-apina tuli muun lauman mukana pihalle häntä heiluen pusuttelemaan pihalla pönöttäviä ihmisiä. Kyösti-köpi-kuutio tuli vasta isännän kanssa pihalle ja vähintäänkin yhtä vauhdikkaasti kuin siskonsa. Retee kaksikko, siis ne pennut!!!

Malttia ja taas malttia. Ekalla kierroksella häkitys ja lambit ulos. Sen jälkeen kaikkea mahdollista maltillisesti. Hankalaa kehua koiraa samalla, kun yrittää pitää itsensä suht rauhallisena, jottei koira innostuisi liikaa.

Tokalla kierroksella häkki oli maneestista kerätty kasaan ja me otimme hakukaaria ja täsmäpysähdyksiä. Peruskuljetusta ja rauhallisia siirtymiä. Hyvä treeni, en kiroillut kertaakaan ;-). Täytyy seuraavalla kerralla muistaa olla huitomatta joka käänteessä niin kovin sen keppinsä kanssa. Sisäflankeilla etenkin.

Paimentamista vol.122

Meidän molempien malttitreenit jatkuivat. Aluksi Bowwe pääsi hakemaan treenilampaat pihatosta ja sen suojasta maneesiin. Ulkoaitauksen lambit siirtyivät sisätiloihin Bowwea karkuun sen ilmestyessä aitaukseen. Lähetin koiran suojaan sisälle hakemaan paimennettavia ja ekalla yrityksellä sieltä tuli ulos ne 4 paimennettavaa, jotka sain suht helposti siirrettyä maneesiin.

Yritin olla mahdollisimman vähäeleinen ja -sanainen, onnistuinkin siinä. Koira toimi myös huomattavasti maltullisemmin, meni maahan mielellään. Toki palkkasi itseään syöden pipanoita. Hakukaarilla se vielä istui vislauksesta, mikä olisikin oikea asento siihen vislaukseen, lähempänä minua se meni mielellään maahan saadakseen imuroitua niitä pipanoita.

Tokalla kierroksella jatkoimme samaa viileää linjaa, nyt kuitenkin kielsin vaffalla käskyllä pipanoiden imuroinnin. Toimi pal paremmin kuin kepin huitaisu. Hyvä mieli molempien maltillisesta toiminnasta. Tosi asia on vaan se, että taatusti tuo meidän molempien sählääminen on niin selkäytimessä ja putkahtaa tiukan paikan tullen aina esille... aina kun keskittyminen herpaantuu. Huonoista tavoista poisoppiminen vie huomattavasti kauemmin kuin oikean tavan opetus.

Pakkanen hellittää

Ilma on lauhtunut valtavasti eilisestä ja Bowwe on huuhtonut pitkin tonttia miltei koko päivän. Nyt on hyvä levätä.



Eilen tuli hankittua Ehyt-areenan yhteydessä olevasta tarvikeliikkeestä Salka-muorille uusi matrassi: Buster Memory Foam koiran patja. Sama mekanismi kuin ihmisille valmistetuissa Tempur-tuotteissa. Tuntuu olevan mummelin mieleen!


Hyviä unia Buster Memory Foam vuoteella...
.

Anetten BH-kurssilla

Tänään Bowwe pääsi piitkästä aikaa ryhmätottistreeneihin, Anetten ohjaamalle BH-kurssille. Ryhmäläisten piti kertoa taustatietoina 2 hyvää ja 2 "pelottavaa" asiaa. Minä ilmoitin seuraavaa: Bowwe on lennokas keekoilija, siinä on ne kaksi hyvää ja kaksi pahaa. Epäilen, että se jaksaa pysyä paikalla makuussa paikallaan.

Aamulla ennen lähtöä tsekkasin pakkastilanteen ja taisin katsoa digimittaria hieman huolimattomasti, kun sain lukemaksi -20 astetta. Yllätys oli suuri, kun auton mittariin rävähti -28 astetta. Ilmankos Berlingo oli hieman jähmeämpi, kytkimelläkin kesti pari sekuntia palata yläasentoon. Matkalla pakkanen vaan kiristyi ollen parhaimmillaan -31 astetta. Hyvin kuitenkin pääsimme Ehyt-areenalle treeneihin.

Aloitimme seuraamisella ja me pääsimme klinikalle ensimmäisenä. Samalla meidän ensimmäinen harjoituksen paikka tuli esille. Bowwe ei tunne käskyä sivulle, vaan seuraa kättäni, ilman käsiohjausta koira jää kauemmas ja vinoon. Seuraaminen on iloista ja koira pitää hyvin paikkansa. Ohjaalle ja koiralle määrättiin malttitreeniä sekä ohjaajan käsien merkitys pitää häivyttää.

Muiden treenatessa Bowwe otti paikalla oloa häiriössä. Lopuksi treenasimme käännösten tekniikkaa, valitettavasti Bowwe sai näykkäyksen peppuunsa ohittaessamme toista koirakkoa. Taisi sattuakin, sillä elikko kiljaisi kivusta, jatkoi kyllä seuraamista. Bowwe ei haastanut sitä toista koiraa mitenkään, sillä oli kontaktissa kaiken aikaa. Ikävä episodi, mutta Bowwe ei siitä näyttänyt ottavan painetta, toivottavasti ei jääkään mitään hampaan koloon toisia koiria kohtaan.

Paimentamista vol.121

Eka kierros basic treeniä, jossa koiran täytyi tällä kertaa olla pysähdyksissä pidempään, jotta se maltti sieltä joskus löytyisi. Koira on ennakoinut käskyjä ja samalla liuennut omia aikojaan hommiin. Kaikki tuo valuminen ja epätäsmällisyys lähtee kyllä minusta ohjaajana, epäjohdonmukaisuudestani oikeammin. Onneksi kotkansilmä-Marika muistuttaa aiheellisesti lepsuilustani.

En sitten kiroillutkaan tänään kertaakaan, olin korjannut/fiilannut omaa asennettani myös. Meno oli kaiken em. vuoksi jopa ajoittain täsmällistä, vaikka Bo imuroi pipanoita sopivan tilanteen tullen.

Tokalla kierroksella siirtelimme pihaton lambeja traktorin ja paalien tieltä pois. Ensin yksi porukka suojasta ulos, luukku kiinni ja tiineet uuhet pois paalin alta edellisten osastoon. Tulevat äitiuuhet laumautuivat tosi tiiviiksi nipuksi luukun eteen, vaikka jätin Bowwen aitauksen toiseen laitaan makuulle.

Olin kovin yllättynyt, että Bo pysyi makuulla koko ajan purkaessani paalin "kuoret" ja asetellessani häkin paalin ympärille. Keksi itselleen hupia tonkimalla pahnojen seasta pipanoita herkuikseen.
Paalihässäkän jälkeen äitiuuhet takaisin omaan osastoonsa, minkä jälkeen ulkona olevat takaisin suojaan omalle osastolleen. Sain Bowwen lampailta mukaani ilman suurempaa karjahtelua. Hyvä motivaatiotreeni minulle. Nääs, oikeissa tilanteissa kai äänenpainoni on sitä luokkaa, että koirakin tottelee ;-).