Tällaisen lauman kanssa reikiä tulee välillä myös omistajalle.
Toisinaan muorit joutuvat törmäyskurssile keskenään ja välillä Holikin kanssa, siksi erotuomaria kaivataan.
Meillä ei kukaan selvittele välejään ilman, että minä menen väliin. Useimmiten siihen riittää pelkkä PERRR-KE-LEEE, tänään ei. Erotellessani tessuja, Salkan hampaat päätyivät käsivarteeni. Aika järkyttävä voima on vanhan muorinkin leuoissa. Yhdellä reiällä selvittiin, mutta kaiken kaikkiaan nämä tilanteet ovat hankalia, kun koiria on neljä ja jokainen haluaa osallistua rähinään, pentukin. Nyt häpeävät kukin sijoillaan, onneksi siihen riittää jo Perr-Kele.
Yöksi tilanne on paree olla ohi (ja onkin), sillä nukumme kaikki makkarissa.
Rajallisen tilan vuoksi mummot viettävät ajan jolloin en itse ole paikalla makkarissa, jotta Bowwen ei aiheuttaisi ylimääräistä jännitettä keekoilullaan. Tämä on arkipäivää näissä olosuhteissa ja sen kanssa eletään. Lisäneliöt eivät olisi pahitteeksi. Uusi koti on ollut hakusessa jo aika tovin. Löytyis jo.
perjantai 30. lokakuuta 2009
Pimeätreenit raunioilla
Vauhdin alasajo raunioilla jatkui tänäänkin. Nostelimme hajut taluttimessa, jotta neiti ei olisi mennyt laukalle ja toisekseen alueelta loikki jänö-jussinen juuri ennen treenejämme. En millään muodoin halua neidin bongaavan/ajavan riistaa treeneissä, jotta ei oppisi huonoille tavoille. Tuulta ei ollut juurikaan, mutta tarpeeksi kuitenkin hajun nostoon.
Eka maalimies oli avoimen luukkupiilon perällä pimeän käytävän päässä. Kaarsimme piilon päälle, jonne hajut nousivat. Selvä reaktio hajuun, josta kehu ja vapautus etsimään. Reipas eteneminen pimeään putkeen ja iloinen löytö suoralla palkalla.
Toinen kasan päällä oleva kaivo (=ärsytysumppari). Siirtyessämme piilolle taluttimessa Bowwe nuuskutti ja koetti löytää hajuja mennessään. Tarkasteli pari vanhaa tuttua piiloa. Hajun alle tultaessa reaktiosta kehut ja rauhoitus lähetykseen. Pikkuhiljaa pentu malttaa jo odottaa lähetyskäskyä ilman, että pidän pannasta kiinni. Löydöstä suora palkka ja hirrrmuiset kehut.
Ilmaisua treenattiin erikseen treenien jälkeen ja komennushaukku irtoaa helposti.
Bowwe nousee kovasti iloisista kehuista ja siinä tunnemyrskyssään mosauttelee pusuja. Täytyy ohjeistaa tulevaisuudessa maalimiehiä kehumaan koiraa mieluummin matalalla ja rauhoittavalla äänellä, jotta ei ihan lentoon nousisi innostukissaan koko koira.
Hyvä oli myös huomata, että pimeälläkin koiran toimintakyky säilyy, tosin pimeä ei ole ollut yhdellekään omalle beauceronille koskaan mikään ongelma. Hommia on tehty, vaikka säkkipimeässä maan alla.
Eka maalimies oli avoimen luukkupiilon perällä pimeän käytävän päässä. Kaarsimme piilon päälle, jonne hajut nousivat. Selvä reaktio hajuun, josta kehu ja vapautus etsimään. Reipas eteneminen pimeään putkeen ja iloinen löytö suoralla palkalla.
Toinen kasan päällä oleva kaivo (=ärsytysumppari). Siirtyessämme piilolle taluttimessa Bowwe nuuskutti ja koetti löytää hajuja mennessään. Tarkasteli pari vanhaa tuttua piiloa. Hajun alle tultaessa reaktiosta kehut ja rauhoitus lähetykseen. Pikkuhiljaa pentu malttaa jo odottaa lähetyskäskyä ilman, että pidän pannasta kiinni. Löydöstä suora palkka ja hirrrmuiset kehut.
Ilmaisua treenattiin erikseen treenien jälkeen ja komennushaukku irtoaa helposti.
Bowwe nousee kovasti iloisista kehuista ja siinä tunnemyrskyssään mosauttelee pusuja. Täytyy ohjeistaa tulevaisuudessa maalimiehiä kehumaan koiraa mieluummin matalalla ja rauhoittavalla äänellä, jotta ei ihan lentoon nousisi innostukissaan koko koira.
Hyvä oli myös huomata, että pimeälläkin koiran toimintakyky säilyy, tosin pimeä ei ole ollut yhdellekään omalle beauceronille koskaan mikään ongelma. Hommia on tehty, vaikka säkkipimeässä maan alla.
torstai 29. lokakuuta 2009
Miltei kuutamotreenit
Vaikka aloittelimme jo kello 16:00 ja pienellä porukalla (=4 hlöä), niin meinasi mennä kuutamotreeneiksi. Tuulet hieman viistosti keskilinjan myötäisesti, joten ajattelinpa vaihteeksi ottaa haisumielikuvia, nostaen kaksi hajua peräjälkeen.
Ensimmäinen oli todella selkeä reaktio. Toinen ei ihan yhtä selkeä, meidän olisi pitänyt mennä sivurajan yli, jotta haju olisi ollut koiralle selvempi (näkyi myöhemmin pistossa).
Eka pisto: Mahtavan lennokas ja suora eteneminen, äärimmäisen iloinen löytö ja ihanan osaava maalimies, joka osasi hillitä/komentaa koiraa olemaan nätisti piilolla. Varmaan se edellinen yhteinen tapaaminen ja silmäkulmavamma olivat Suskia opettaneet. ;-)
Toinen haisumielikuva ei mennytkään ihan putkeen (reaktio/haisu ei ollutkaan kyllin vahva), sillä tallausjälki imaisi B:n, mitä se etenikin koko radan mitan. Maalimies oli kallion takana, joten en voinut nähdä koiran työskentelyä saatika kuulla, sillä oli ohjeistanut palkkaamaan B:n suoraan. Tästä syystä menin piilolle, ei koiraa, kysyin mm:ltä oliko koira siellä käynyt. EI. Palasin keskilinjaa kohti ja löytyihän se pyryharakkakin. Oli kuulemma palannut keskilinjalle ihmetellen missä minä olen. Lähetin koiran uudelleen lähempää piiloa ja nyt upposi tarpeeksi pitkälle. Näistä kaarroksista johtuen veimme saman mm:n sivurajaa pitkin kolmanneksi akkeliksi.
Kolmas pisto oli hyvä, suora ja innokas, niin no, ainahan pistot ovat olleet innokkaita. Siitä olen erityisen iloinen, moottoria löytyy työskentelyyn, järki tulee sitten "joskus" hommiin mukaan.
Hyvä treeni! Mukavaa, kun olemme päässeet eri paikkoihin treenaamaan, jotta koira oikeasti joutuu kuutioimaan tilanteet aina uudelleen. Huippumaalimiehiä ei sovi unohtaa, kiitos kaikille. Tästä on hyvä jatkaa!
Täytyy sanoa, että juuri tuosta rajattomasta liikunnan ilosta pidän tässsä rodussa. Ihana katsella, kun B:t nauttivat saadessaan revitellä, lisäksi hakuhommissa saavat käyttää fysiikkaansa ja aivojaan/nenäänsä. Nyt jaloissani makaa tyytyväinen ja mukavasti väsynyt koira. Sanoisin, miltei täydellistä.
Ensimmäinen oli todella selkeä reaktio. Toinen ei ihan yhtä selkeä, meidän olisi pitänyt mennä sivurajan yli, jotta haju olisi ollut koiralle selvempi (näkyi myöhemmin pistossa).
Eka pisto: Mahtavan lennokas ja suora eteneminen, äärimmäisen iloinen löytö ja ihanan osaava maalimies, joka osasi hillitä/komentaa koiraa olemaan nätisti piilolla. Varmaan se edellinen yhteinen tapaaminen ja silmäkulmavamma olivat Suskia opettaneet. ;-)
Toinen haisumielikuva ei mennytkään ihan putkeen (reaktio/haisu ei ollutkaan kyllin vahva), sillä tallausjälki imaisi B:n, mitä se etenikin koko radan mitan. Maalimies oli kallion takana, joten en voinut nähdä koiran työskentelyä saatika kuulla, sillä oli ohjeistanut palkkaamaan B:n suoraan. Tästä syystä menin piilolle, ei koiraa, kysyin mm:ltä oliko koira siellä käynyt. EI. Palasin keskilinjaa kohti ja löytyihän se pyryharakkakin. Oli kuulemma palannut keskilinjalle ihmetellen missä minä olen. Lähetin koiran uudelleen lähempää piiloa ja nyt upposi tarpeeksi pitkälle. Näistä kaarroksista johtuen veimme saman mm:n sivurajaa pitkin kolmanneksi akkeliksi.
Kolmas pisto oli hyvä, suora ja innokas, niin no, ainahan pistot ovat olleet innokkaita. Siitä olen erityisen iloinen, moottoria löytyy työskentelyyn, järki tulee sitten "joskus" hommiin mukaan.
Hyvä treeni! Mukavaa, kun olemme päässeet eri paikkoihin treenaamaan, jotta koira oikeasti joutuu kuutioimaan tilanteet aina uudelleen. Huippumaalimiehiä ei sovi unohtaa, kiitos kaikille. Tästä on hyvä jatkaa!
Täytyy sanoa, että juuri tuosta rajattomasta liikunnan ilosta pidän tässsä rodussa. Ihana katsella, kun B:t nauttivat saadessaan revitellä, lisäksi hakuhommissa saavat käyttää fysiikkaansa ja aivojaan/nenäänsä. Nyt jaloissani makaa tyytyväinen ja mukavasti väsynyt koira. Sanoisin, miltei täydellistä.
sunnuntai 25. lokakuuta 2009
Tuplamielikuvia
Tällä kertaa maalimiehiä oli mukavasti, joten siirtyvänä ei tarvinnut viedä kuin toinen. Palkkaus suoraan heti löydöstä.
Kaksi ensimmäistä vietiin peräjälkeen. Ensimmäisen hyvän, suoran, innokkaan piston ja löydön jälkeen otin uuden maalimiehen piilolle, josta saattelimme sen kolmanneksi maalimieheksi.
Toinen maalimies (ekana viety) eteni jättöpaikasta (n. 8 metriä ennen) piiloonsa etukulmaan. Bowwe selkeästi teki kaarroksen jättöpaikassa ja kiemurteli laajoja kaarroksia sen jälkeen. Parin kutsun jälkeen palasi luokseni uusintä lähetykseen, tällä kertaa eteni perille saakka. Saattelimme maalimiehen neljänneksi akkeliksi ja palasimme keskilinjalle viistosti (ei hyvä).
Lähetys kolmannelle lähti ihan ok., mutta muutaman metrin jälkeen Bowwe singahti viimeiselle akkelille vastakkaiselle puolelle. Liian hyvä muistikuva ;-).
Viimeinen lähetys meinasi mennä kaarteluksi. Kutsuin koiran takaisin uuteen lähetykseen, josta se irtosikin hyvin ja löysi palkkansa.
Hyvä treeni ja mukava pikkuinen maalimiehen taimi, Ella, antoi koirille välillä muutakin ajateltavaa. Selkeästi ainakin Bowwelle se toimi hyvin ajatuksen katkaisijana.
Kaksi ensimmäistä vietiin peräjälkeen. Ensimmäisen hyvän, suoran, innokkaan piston ja löydön jälkeen otin uuden maalimiehen piilolle, josta saattelimme sen kolmanneksi maalimieheksi.
Toinen maalimies (ekana viety) eteni jättöpaikasta (n. 8 metriä ennen) piiloonsa etukulmaan. Bowwe selkeästi teki kaarroksen jättöpaikassa ja kiemurteli laajoja kaarroksia sen jälkeen. Parin kutsun jälkeen palasi luokseni uusintä lähetykseen, tällä kertaa eteni perille saakka. Saattelimme maalimiehen neljänneksi akkeliksi ja palasimme keskilinjalle viistosti (ei hyvä).
Lähetys kolmannelle lähti ihan ok., mutta muutaman metrin jälkeen Bowwe singahti viimeiselle akkelille vastakkaiselle puolelle. Liian hyvä muistikuva ;-).
Viimeinen lähetys meinasi mennä kaarteluksi. Kutsuin koiran takaisin uuteen lähetykseen, josta se irtosikin hyvin ja löysi palkkansa.
Hyvä treeni ja mukava pikkuinen maalimiehen taimi, Ella, antoi koirille välillä muutakin ajateltavaa. Selkeästi ainakin Bowwelle se toimi hyvin ajatuksen katkaisijana.
torstai 22. lokakuuta 2009
Hämärän hyssyä hakumetsässä
Valoisa aika alkaa olla kortilla arki-iltatreeneille, silti metsään mentiin.
Mielkuvia Bowwelle; kaksi ensimmäistä vein peräjälkeen reiluun 50 metriin.
Ensimmäisenä nostettiin ekana viety tuulettoman puolen maakuoppapiilo. Ensin Bowwe meni tallausjälkeä tehdeen kaarroksen palaten lähetyslinjaan ja upoten omatoimisesti sivurajalle ja sieltä piilolle. Maalimies saatettiin kolmanneksi maalimieheksi.
Toinen maalimies oli siis tuulen puolella. Bowwe päättikin nostaa ensin 3. maalimiehen. Täytyy olla tarkkana mistä kohtaa mielikuvalle lähettää, sillä selkeästi muisti on sidonnainen mielikuvan paluureitistä.
Kolmas pisto tehtiin sitten vasempaan etukulman maakuoppaan. Tämän piti olla toinen pisto. Löydön jälkeen maalimies saatettiin vasempaan takakulmaan.
Neljännellä lähetyspaikkani ei (taaskaan) ollut piilon kohdalla. Bowwe eteni ensin keskilinjalla n. 6 metriä ja haloo kehoituksestani teki 90 asteen käännöksen piilon kohdalla ja upposi hienosti viimeiselle piilolle.
Opettavainen treeni itselle. Maasto oli ihanan avointa ja koirat nauttivat työskentelystä. Mukavaa katseltavaa!
Mielkuvia Bowwelle; kaksi ensimmäistä vein peräjälkeen reiluun 50 metriin.
Ensimmäisenä nostettiin ekana viety tuulettoman puolen maakuoppapiilo. Ensin Bowwe meni tallausjälkeä tehdeen kaarroksen palaten lähetyslinjaan ja upoten omatoimisesti sivurajalle ja sieltä piilolle. Maalimies saatettiin kolmanneksi maalimieheksi.
Toinen maalimies oli siis tuulen puolella. Bowwe päättikin nostaa ensin 3. maalimiehen. Täytyy olla tarkkana mistä kohtaa mielikuvalle lähettää, sillä selkeästi muisti on sidonnainen mielikuvan paluureitistä.
Kolmas pisto tehtiin sitten vasempaan etukulman maakuoppaan. Tämän piti olla toinen pisto. Löydön jälkeen maalimies saatettiin vasempaan takakulmaan.
Neljännellä lähetyspaikkani ei (taaskaan) ollut piilon kohdalla. Bowwe eteni ensin keskilinjalla n. 6 metriä ja haloo kehoituksestani teki 90 asteen käännöksen piilon kohdalla ja upposi hienosti viimeiselle piilolle.
Opettavainen treeni itselle. Maasto oli ihanan avointa ja koirat nauttivat työskentelystä. Mukavaa katseltavaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)