Tänään väänneettiin poispäinajoa aja-käskyllä, juoksutusraippa apuna mahdollisten omatoimiliikkeiden ehkäisemiseksi. Eihän kyseessä olisi Bowwen treenit ellei se olisi yrittänyt tehdä välillä myös omiaan. Rops, raipan pitkä kieli mosahti neidin eteen. B onkin ajoittain aikas kova luu, mutta taipui sekin raipan edessä. Muistutuksia ei tarvinnut tehdä kuin pari. Raipan hyvä puoli on se, ettei tarvitse karjahdella ja siten nostattaa koiraa. Omasta mielestäni koira on nyt ollut huomattavasti keskittyneempi lambeihin ja käskyihini, kun minun ei ole tarvinnut tehdä suurieleisiä uhkaelkeitä sitä kohtaan.
Poispäinajot tehtiin yhdessä, josta oli ajatus rohkaista ja kannustaa Bowwea ajamaan eteenpäin eikä kiertämään tasapainoon. Tämä on Bowwen vaikea ymmärtää, osin varmaan siksi, että sen pitää totella eikä se saa itse soolilla ja tasapainotella. Saimme hetkittäin nättiä ja rauhallista liikuntaa aikaiseksi.
Toka kierros samoilla sävelillä. Koiruus paransi suoritettaan ja sain elikon ymmärtämään aiheen, vaikka välillä se ajoikin laumaa ja minua. Hätistelin sen pois hommiin ja neiti saikin hetkittäin juonesta kiinni. Saatuamme aikaan kohtalaisen kuljetuksen, homma paketoitiin ja koira palkattiin vaistokuljetuksella.
Maahanmenot alkavat olla jo täsmällisiä ja nopeita, sen vuoksi poispäinajoa voitiin treenatakin. Oma äänikin on treenin jälkeen kirkkaampi, kiitos juoksutusraipan. Jep jep.
BTW en ole mikään ammattilainen juoksutusraipan käyttäjä, mutta minut "määrättiin" ohjaamaan (lähinnä kai näyttämään Katille raipan käyttöä) Astra BC:tä sitä apuna käyttäen. Astrakin kun on välillä hieman omatoiminen. Anyways Astra on hieno koira, antoi minunkin ohjata itseään ja ropsutella raippaa nenän eteen stopatakseni liikkeen. Astra osaa homman, välillä vain sen oma näkemys ohjaajan näkemyksestä eroaa, siksi sitä on aika ajoin muistutettava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti