torstai 23. heinäkuuta 2009

Maamonttuja

Tänään meitä oli vain kolme ohjaajaa, joten otimme kaksi kierrosta. Eppu sai molemmille koirilleen harkat ja lopuksi vielä esineruudun kilpaillen esineistä toisen koiran kanssa vuorotellen. Motivaation nostatusta, kyllä. Salka pääsi myös esineruutuun, frouva oli varsin ylpeä tekemisistään.

Kivoja erilaisia piiloja avarassa peitteettömässä metsässä, tuuli taas onneksi keskilinjan suuntainen, heikosti tosin. Maasto oli tuttu, mutta rata eri suuntaan kuin edelisellä kerralla. Bowwe ja Sisu (4,5 kk hoffi-poika) pääsivät tallaamaan aluetta. Äly ja Väläys, jehna niillä oli hauskaa. Tutustuivat maapiiloihin kovin tarkkaan, yhdessä tottakai!
Kisakoirat tekivät radan myötätuuleen, mutta me Bowwen kanssa vastatuuleen, jotta saimme hyvät haisumielikuvat. Kaikki piilot olivat maamonttuja.
Ekakierros ja ensimmäinen maalimies oli lähipiilo. Haisulle mentii alueen ulkopuolelta, josta sivulinjan myötäinen lähestyminen piiloa. Pienestä tuulen "voimasta" johtuen taaplasimme aika lähelle piiloa. Paluu keskilinjalle menoreittiä. Lähetys suurin piirtein siitä kohtaa, missä koira reagoi vahvimmin. Hieno suora pisto haisumielikuva paikkaan ja siitä tuulen avulla hieno laatikko ja löytö maamonttuun. Haukkuakin viriteltiin keran hienojen tanssilokkien.
Toinen piilo oli vähintään 50 metrissä, muutoin toisinto edellisestä.

Toisella kierroksella otimme Bowwelle vain yhden piilon. Maaumppari, josta haisut haettiin samoin kuin edellisillä kerroilla. Umpipiilolla Bowwe viritteli taas haukkuaan, tosin ponnekkaammin kuin avomontuilla.
OIKEIN HYVÄ TREENI!

Väsymys, mitä se on? Bowwe ei ainakaan tiedä. Vaihtelu virkistää, niinhän saanotaan.

Ei kommentteja: