tiistai 1. syyskuuta 2009

Usvaa putkeen

Bowwe oli tallaamassa aluetta ja samalla päästelemässä ylimääräisiä höyryjä. Urakan lopuksi pentu näki edelliskerran tapaan maalimiesten menevän etukulmia kohti. Tällä kertaa vein Bowwen autoon miettimään mielikuvaa toisen koiran suorituksen ajaksi.

Koira bongasi tuulen puolen maalimiehen heti keskilinjalle tultuamme, päätin kuitenkin lähettää sen tuulettomalle puolelle. Upposi hienosti ja suoraan, maalimies oli ihan etukulmassa olevassa ojassa. Koiran olisi pitänyt edetä alueen ulkopuolelle ojan yli pellolle saadakseen haju. B. palasi keskilinjalle ja tapojensa mukaan omatoimisesti keskilinjan yli tuulen puolen maalimiehelle, joka puolestaan ei ollut etukulmassa, vaan kallion rinteen alla. Iloinen löytö ja "valitettava" palkka omatoimisuudesta, noo pääasia, että intoa riittää.

Tuulettomalle puolelle sain lähettää B:n monta kertaa ja lopulta saattelin sen suht lähelle etukulmaa, jonka jälkeen se ymmärsi ylittää ojan saadakseen haisun. Piiloa ennen kulkeva tienpohja imaisi koiran lähetyksissä monta kertaa ennen maalimiestä.

Kolmannen maalimiehen ohjeistin, poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, menemään tuulen puolelle. Harmillisesti mm ei mennyt sivurajalle saakka, mutta ei siitä saa syttää kuin itseään, jos ei älyä antaa kunnon ohjeita. Näin sitä oppii itsekin aina uutta.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Eilen oli jotenkin hankalat olosuhteet. Mukavaa oli kuitenkin nähdä, ettei Bowwen into mitenkään laskenut, vaikka samaan paikkaan joutui lähtemään useita kertoja. Ihan samasta etukulmasta oli Doylella ihan sama ongelma, tie veti koiraa ihan vastuttamattomasti ja lähellä maalimiestä oli vielä nartun pissit, joita joutui haistelemaan ennenkuin malttoi jatkaa maalimiehelle asti.
Anne