Teemana tänä iltana oli äänihäiriöt etsinnän ja ilmaisun aikana.
Bowwen haukku avattiin ennen varsinaisen etsinnän alkamista avopiilolla. Yllätys yllätys, ääntä lähti runsaasti ja haukussa oli entinen vaativa sävy.
Lähetin koiran tyhjille kasoille ja siinä vaiheessa alkoi meteli. Bowwe näki häiriöhenkilöt ja heilutteli niille kiivaasti häntäänsä ja koetti totella lähetyksen suuntaa. Tuulen alapuolelta sitä on hankala saada etenemään, kun tietää nenällään, ettei siellä ketään ole. Eipä siinä auttanut neidin ämpyröinti, kasat tutkitaan jos sinne lähetetään, vaikka yhdessä. Harmillista, että koira tuntee radan niin hyvin, että kiertää tutut piilot lähettyvillä, onneksi kuitenkin ohjatussa järjestyksessä. Neljä tyhjän lähetyksen jälkeen koira sai haisun, kirmasi itsevarmasti palkkipiilon päälle, josta peruutteli vahvimman hajun lähteelle ja pamautti hienon ilmaisun. Tullessani piilolle Bowwe tuli minua vastaan (häätyy muistaa pitää suu kiinni), palaten palkin alle tunneliin haukkumaan. Metelihäiriö ei vaikuttanut koiran ilmaisuun millään tavalla, ei kyllä muuhunkaan työskentelyyn.
Toinen piilo oli notkossa avonaisessa roskiksessa. Ohjeistin maalimiestä olemaan selin. Koira kiersi hajun alle, josta sen imussa siirtyi haisun lähteelle piiloon haukkumaan. Nätti vaativa ilmaisu, vaikkakin taas vilkaisi minua saapuessani piilolle. Palkkauksen jälkeen annoin maalimiehelle loppunamin, jonka hän antoi piilosta ulos tultuaan.
Kolmannelle piilolle Bowwe meinasi kaahata ilman lupaa, tuli sentään takaisin rauhoittumaan lähetykseen. Kallion päälle kivutessaan sai samasta kohtaa haisun piilosta kuin edellisetkin koirat. Bowwe ilmaisi piilon vahvimman hajun puolelta eikä kömpinyt piilon sisään vasta kun maalimies pyysi. Ei tosin olisi tarvinnut pyytää, mutta ehkä sieltä oli helpompi palkata.
Meteli ja häiriöhenkilöt eivät haitanneet koiria, välillä jopa näytti siltä, että nauttivat extra ohjelmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti