Paimennuskertoja on kertynyt nyt "kuukauden" verran, ts. jos koiraa olisi treenattu intensiiviseen tyyliin joka päivä. Paimennus on siitä erilainen treenattava, ettei sen osioita juurikaan voi muutoin treenata kuin paimenessa. No joo, tietty perustottelevaisuutta voi hinkata arkenakin (ei mikään pikkujuttu sekään).
Mihin me olemme tänä aikana päässeet ja edenneet:
Tottelevaisuus lambilassa on jo aika hyvää, ainakin maneesissa. Poispäinajoa tapahtuu jo hetkittäin ja kaiken hinkkaamisen jälkeen Bowwe on yhä edelleen oma iloinen ja innokas itsensä.
Entäs minä... alan pikkuhiljaa ymmärtää kuinka niitä villakeriä kuljetellaan koiraa ohjaamalla. Joitain pilkahduksia kehityksestä on siis välillä havaittavissa. Selkeä läksy minulle on käyttää johdonmukaisesti samaa käskyä suoritteellee, jotta koiralla olisi edes pienet mahdollisuudet ymmärtää mitä haluan.
Tänään jatkettiin perustottista lampailla, pysäytyksiä, maahanmenoja ja siellä pysymisiä. Himppasen harjoiteltiin ekan kierroksen lopussa poispäinajoakin. Minä sain tällä kertaa enemmän palautetta kuin koira: Kun on tämmönen yletön höpöttäjä, niin käskyjäkin on samalle suoritteelle useita. Eli tämän kuskin täytyy nyt miettiä tarkkaan mitä käskyä aikoo käyttää ja jättää se muu höpöttäminen pois.
Tokalla kierroksella keskityimme poispäinajon treenaamiseen. Nyt kun koiralle on taottu päähän paikallaan pysymistä, niin sen on tosi vaikea nousta maasta ajamaan laumaa minun edelläni. Otin koiran lopuksi liinaan ja siinä sen oli helpompi kulkea minun edelläni ajaen laumaa. Tästä jatketaan taas ensi tiistaina.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti