... tämä on herännyt tänään normi aikaan kuuden kieppeillä lauantaihin ja elänyt sen mukaan. Ihmetelin lukiessani verkko-Hesaria, että mitä ne kouhkaa vilkkaasta paluuliikenteestä, tänään lauantaina... Aikani tavattua ko. julkaisua, jokin lamppu syttyi ja ihan oli pakko puhelimesta varmistaa oikea päivä. Kello oli 1 päivällä, joten paimenkisat jäivät meiltä tällä kertaa väliin.
Hitto kyllä osaa harmittaa, vaikka kisat muutenkin olisivat saattaneet jäädä meiltä suorittamatta Bowwen varpaassa olevan palkeekielen vuoksi. Sen oli ajatellut teipata, jottei pellon sänki olisi kiusannut.
Ei tämä ihan ainutkertaista elämässäni ole: joskus nuorena likkana menin päivän liian myöhään pääsykokeisiinkin.
3 kommenttia:
Hehheh, noh sattuuhan sitä, mulla on nykyään kanssa hiukka paineita tuossa"mikä päivä" ennen ei ollut tarkkaa, mutta nyt työvuorot on mitä sattuu ja työpäivät kanssa.
pk
Olen minäkin joskus aikoinaan istunut yksin palaverissa ja ihmetellyt, missä kaikki muut ovat.
Nykyisin, kun teen töitä kotona, joutuu välillä erityisen tarkkaan miettimään viikonpäivää kun päivät vaan soluvat toistensa kaltaisina.
t. Anne
Paranemisia Bowwen koivelle!
Kisojahan tulee aina lisää, ehkä sitten syksymmällä ilmoittaudutte taas?
Eija & Reiska
Lähetä kommentti