Koiratätinä Nummelassa

Taas auvoisessa Nummelan maalaismaisemassa koiratätinä.
Tänään päivällä tallasimme jälkiä huurteiseen nurmeen Päivin ja Teron kanssa. Päivi tallusteli Demille ja Falalle jäljet ja Tero Diolle, minä tamppasin Bowwelle kiemuraisen jälkivanan (200 askelta).

Bowwen jälki vanheni noin 45 minuuttia. Ottaessani koiraa autosta jäljelle elikko kävi mosauttamassa Teroa "nenään". Virtaa oli tuttuun tapaan, taisi muiden koirien jäljenajojen näkeminen nostattaa koiraa aika tavalla. Lähestyminen jäljelle oli ihan kaameaa. Sain sentään elikon rauhoittumaan aloitukseen. Sen jälkeen se etenikin hyvin rauhassa jälkeä ihan loppuun saakka. Hyvä suoritus Bowwe. Lopuksi neiti pääsi Dion kanssa kaasuttelemaan pitkin ojan pohjia ja ympäri peltoja. Kyllä ne vaan kaasuttelikin.


Bowwe tärppänä

Tämän jälkeen otettiin pikkupojat (Flaksi ja Rico) Falan kanssa leikkeihin (=kommennettavaksi). Aikansa painittuaan päätimme (tai siis minä) yrittää kuvata tätä elosalamajoukkoa. Mission impossible. Namit kehiin. Ohessa todiste paikallaan pysymisestä.


Ehketi oli nami kädessä. Kuvaaja Linssinä Tero.

Se ken sanoo, että kolmen pennun kuvaaminen on helppoa kuin heinänteko niin... ehkä hän ei ole koettanut kuvata pöykkiksen pentuja. Oheisissa kuvissa Fala, Flaksi ja Rico sekä valitettavasti myös allekirjoittanut.

Nummela231010

Kaiken tämän härdellin jälkeen vein omat tessut ulos. Ihan on pakko laittaa tämä Salkan mutruilme tähän.


Jaa-a kuvaamista taas. Kiviäkin kiinnostaa...

Ja tässä loput omat tessut. Huomenna säiden salliessa kuvataan hoitolan muut asukit.

Nummela231010/Omat_tessut